Blogi täyttää yhden vuoden, arvonta!

Viime vuoden kesäkuun alussa kirjoitin ensimmäisen blogipostaukseni Puutarhurin Maja blogiin. Oikeastaan en ollut sitä ennen kirjoittanut juuri mitään muutakaan internettiin. Tervetuloa Puutarhurin Majalle postauksessa kirjoitin:

“Toivon, että tätä blogia kirjoittamalla saan tallennettua puutarhani muuttumista ja puutarhaprojektejani teidän ja omaksi ilokseni. Toivon löytäväni blogini ja Puutarhurin Maja -sivuston kautta samanhenkisiä puutarhaharrastajia, joiden kanssa voin vaihtaa kuulumisia, tietoa ja ideoita sekä viettää mukavaa aikaa.”

Nyt tasan vuotta myöhemmin voin ilokseni todeta, että nuo silloin esittämäni toiveet ovat toteutuneet! Vuoden aikana olen ottanut satoja tai jopa tuhansia valokuvia, ollut mukana mielenkiintoisissa puutarhaprojekteissa, ihastellut muiden puutarhajuttuja ja tutustunut moneen uuteen puutarhaihmiseen.

Ensimmäisen ja toisenkin blogikirjoituksen kirjoittaminen jännitti ihan vietävästi. Mietin myös keksinkö tarpeeksi aiheita kirjoituksiin. Nyt postausten julkaiseminen ei enää jännitä ja aiheitakin riittää enemmän kuin aikaa niistä kirjoittamiseen.

Blogin kirjoittaminen ja kaikki siihen liittyvä on ollut tosi mukavaa puuhaa. Ja iso kiitos siitä kuuluu myös sinulle blogini lukija! On ollut kiva huomata, että myös vanhoja blogipostauksia luetaan ahkerasti. Viime päivinä lukukertoja ovat saaneet erityisen paljon kurkkupostaukset.

Burgon & Ball Flora & Fauna tarjotin
Kuva: Burgon & Ball

Kiitokseksi ajattelin laittaa käyntiin synttäriarvonnan! Arvonnan palkinto löytyy tietenkin Puutarhurin Majan puodista. Puotiin saapui juuri uutena merkkinä englantilainen Burgon & Ball, jonka tuotteista valitsin palkinnoksi voittajalle Flora ja Fauna sarjan ihanan tarjottimen ja mukin. Tarjotin ja muki löytyvät jo verkkopuodista, muut tuotteet tulevat myyntiin verkkokauppaan tulevana viikonloppuna.

Arvonnan säännöt ovat tutut:

  • Voit osallistua arvontaan kommentoimalla vapaamuotoisesti tätä postausta.
  • Arvonta-aika on sunnuntaihin 10.6.2018 klo 23.59 asti.
  • Palkinto postitetaan voittajalle EU:n alueelle.

Mukavaa alkanutta viikkoa ja onnea arvontaan!

Puutarhurin Majan vuosi 2017

Puutarhurin Majan vuosi

Vuoden vaihtuessa on hyvä aika pitää pieni tilinpäätös ja katsoa menneeseen vuoteen ennen seuraavan vuoden uusiin seikkailuihin hyppäämistä. Kerrataanpa hieman mitä kuului Puutarhurin Majan huikeaan puutarhavuoteen 2017!

Alkuvuosi oli suunnittelun aikaa. Rakensimme Puutarhurin Maja-sivustoa, suunnittelimme ulkoasua ja mietimme väritystä ja logoa. Siinä ohessa opiskelimme ja opimme hurjasti uusia asioita.

Alkuvuoden tärkein asia oli tietenkin uudet perheenjäsenemme, venäjänsiniset kissat Iris ja Helinä. Nämä vihreäsilmäiset kissaneidit ovat ilmeisesti jollain kummalla tavalla lumonneet minut ja olen tullut koiraihmisen lisäksi myös ihan höperöksi kissaihmiseksi! Kissojen tulo on vaikuttanut myös puutarhaharrastukseeni. Valitsin parvekekasvatukseen kissaturvallisia kasveja, eikä turhaan, sillä kurkkuplantaasilleni hyökkäsikin hurja kissapeto! Kevään kylvötkin jäivät viime vuonna tekemättä, mutta tänä keväänä aion varustautua taimikasvatukseen kissankestävillä pienoiskasvihuoneilla.

Touko-kesäkuussa järjestimme nettikyselyn tulevan puutarhasivuston sisällöstä. Kysely oli verrattain pitkä ja olin valtavan ilahtunut siitä, miten moni käytti kallisarvoista aikaansa kyselyyn vastaamiseen. Kesäkuussa vietin kesälomaa ja kirjoitin ihkaensimmäisen blogikirjoitukseni! Tämän jälkeen bogissa on mm. koettu tulppaanihämmennystä, kasvatettu omaa ruokaa ja kokeiltu uusia reseptejä, pelastettu rikkaruohottunut vadelma, hamstrattu köynnöksiä ja haaveiltu puutarhayhteisöstä. Kesällä pääsin myös kokeilemaan siirtolapuutarhamme yhteisötöiden ohjausta.

Puutarhurin Majan Facebook sivu sai ensimmäiset 10 tykkääjää 14.6.2017. Nyt seuraajia on jo yli 300. Aivan uusille some-maille astuin hieman haparoivin askelin elokuussa Puutarhurin Majan Instagram tilin myötä. Ja kuinka ollakkaan innostuin siitäkin aivan täysillä!

Vuoteen mahtui myös useampi kiva blogihaaste. Parasta-aikaa -blogin Tarja haastoi minut kertomaan merkityksellisimmästä puusta ja Maatiaiskanasen elämää -blogin Hillevi pitämään Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirjaa. Laitoin myös itse liikkeelle Lapsuuden Puutarhamuistot haasteen. Instan puolella osallistuin Puutarhahetki -blogin Tiiun #sinivalkoista_haasteeseen.

Kahteen saamaani blogihaasteeseen en ole vielä ehtinyt vastata. Toisessa haasteessa ollaan aivan omalla alueellani, eli keväässä: Arjen Karusellissa -blogin Hanna haastoi minut kertomaan kevään merkeistä. Toisessa vielä vastaamattomassa haasteessa mennäänkin sitten hieman syvällisempiin aiheisiin. Maatiaiskananen nimittäin haastoi minut jo lokakuussa kirjoittamaan otsikolla “Kuka minä olen”.  Aika mielenkiintoinen kysymys, vai mitä!

Syksylle onnistuinkin sitten hieman huomaamatta haalimaan liikaa tekemistä. Blogikin joutui jonkinverran kärsimään kiireisestä syksystä. Myös kuntosaliharrastus jäi tauolle. Viime perjantaina kun taas pitkästä aikaa menimme salille, kertoi salikortti karusti edellisen kerran olleen syyskuun lopulla!

Talven taikaa puutarha verkkokauppa

Onneksi kaikki jutut olivat varsin mukavia. Omin kätösin rakkaudella tehty Puutarhurin Majan verkkopuoti avautui sopivasti joulusesonkiin marraskuun lopulla. Syksyn puutarhailuun kuului verkkopuodin parissa ahertamisen lisäksi mm. sipulien istuttamista, puutarhasuunnittelukurssi Ahlmanin opistolla, kirjoittamani ja kuvaamani juttu Parhaat kotiblogit lehden joulunumerossa, Tampereen puutarhaseuran tapaamisia ja rakennusluvan hakeminen uudelle vajalle siirtolapuutarhapalstalleni. Puutarhan syystyöt jäivät hieman vaiheeseen. Keväällä puutarhuria odottelevat mm. hangen alta paljastuvat lehtiläjät sekä naapuritontille kaatuilevat piiskun- ja tatarinvarret. Onneksi keväälle on luvassa sipulikukkien ilotulitus, joka jättää varjoonsa vähän isommatkin lehtikasat.

Syksyn mahtaviin kokemuksiin kuului myös saamamme Tredean innovaatioseteli, jolla pääsimme kehittämään Puutarhurin Majaa yhdessä Empiros Oy:n kanssa. Oli mahtavaa huomata miten syvällisesti Empiroksen Heidi ja Eeva paneutuivat meidän pikkuriikkisen mikroyrityksen kehittämiseen. Työn tuloksena saimme hienoja eväitä tulevaan esimerkiksi puutarhaharrastajista kootun focusryhmähaastattelun ja yrityshaastatteluiden kautta. Voit käydä lukemassa Empiroksen sivuilta Tiina Makkosen kirjoittaman jutun kehitystyöstä.

Yksi vuoden mieleenpainuvimpia puutarhahetkiä oli vierailu Litukan siirtolapuutarhassa Eijan satumaisessa”Bajka” puutarhassa. Myös Nekalan siirtolapuutarhan avoimet puutarhat -tapahtuman puutarhakohteet jättivät mieleeni kauniin muiston ja monia kivoja ideoita toteutettavaksi.

Vuosi 2017 oli monellakin tapaa ainutlaatuinen ja mieleenpainuva, varsin onnistunut ja onnellinen vuosi. Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet mukana tekemässä tästä vuodesta juuri sellaisen kuin se oli!

Kivat omenalaatikot omalla tekstillä – DIY

Kauppojen lehtihyllyt alkavat täyttyä ihanista joululehdistä. Enpä olisi viime jouluna uskonut olevani vuoden kuluttua mukana yhdessä niistä!  Parhaat Kotiblogit lehden joulunumerossa on tekemäni juttu “Talven taikaa siirtolapuutarhassa”.

Koska pääsin tekemään juttua näin upeaan ajankohtaan halusin mukaan tietenkin hyppysellisen Suomen juhlavuotta.  Tuunasin jo viime kesänä hauskan omenalaatikon Ikean puuvalmiista varastolaatikosta Puutarhurin Maja -tekstillä. Majalla oli työkalulaatikoina kaksi pienempää laatikkoa ja keksin, että koristelen ne Suomen juhlavuoteen sopiviksi. Laatikoista tuli mielestäni oikein kivat ja niistä jää mukava muisto 100-vuotiaan Suomen juhlavuodesta.

Ikean Knagglig -laatikot ovat käsittelemätöntä mäntyä, joten ne on helppo käsitellä mieleisekseen vaikka vahalla, maalilla tai petsillä. Laatikot ovat mielestäni myös sopivan rouhean näköisiä ja vielä rouheampaa luukkia haluava voi käsitellä laatikkoa kovakouraisesti esimerkiksi vasaralla. Laatikoiden valmistukseen on käytetty höylättyä puuta, joten niitä voi oikeasti käyttää vaikka missä tarkoituksessa.  Tuunaukseen menee jonkin verran aikaa, mutta vaikeaa se ei ole. Pienet epätäydellisyydet kuuluvat tässä tapauksessa asiaan!

1. Tuunaukseen tarvitset puulaatikon, spray-maalia, läpinäkyvää muovia ja tussin sapluunaa varten, kirurgin veitsen, maalarinteippiä ja vahaa tai maalia laatikon pintakäsittelyyn sekä sanomalehtiä tai muovia suojaukseen.

2. Tee teksti tekstinkäsittelyohjelmalla ja printtaa tavalliselle paperille. Piirrä teksti tussilla vahvalle läpinäkyvälle muoville.
3. Leikkaa teksti pois sapluunasta terävällä kirurgin veitsellä.

4. Aseta sapluuna kohdilleen ja maalaa sen läpi spray-maalilla.
5. Maalin kuivuttua poista sapluuna ja käsittele laatikon osat vahalla. Jos maalaat laatikon tee se ennen tekstin maalaamista.

6. Kokoa.
7. Valmista tuli!

Yhdistin kahta eri väristä puuhavaa saadakseni laatikoihin vanhan oloisen pinnan. Kaunis sinivalkoinen Arabian voipytty on saatu Herra Puutarhurin Majan tädiltä.
Tonttujakin alkaa jo liikkua. 🙂

Mukavaa marraskuuta!

On niin helppo olla onnellinen – Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja haaste

Nallet siirtolapuutarhamökin hyllyllä.

Sain Maatiaiskanasen elämää blogista blogihistoriani ensimmäisen haasteen. Kiitos! Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja -haaste on lähtenyt matkaan Viherrillin puutarhassa blogista.

Haasteen ohjeet ovat seuraavat:
“Pidä puutarha-aiheista kiitollisuuspäiväkirjaa 7 päivän ajan ja tee siitä postaus. Kerro postauksessasi kuka sinut haastoi,  ja haasta kolme tai useampia puutarhaihmisiä mukaan haasteeseen.”

Haastetehtäväni osui voisinko sanoa melko haastavaan aikaan. Viikolla satoi melkein joka päivä ja puutarhakausi alkoi olla jo lopuillaan. Viikon varrelta löytyi kuitenkin monia puutarhaan liittyviä kiitollisuuden aiheita.

punaherukkahilloa paahtoleivalla

Perjantai 8.8.2017
Punaherukka-inkiväärihilloa ja Karviais-kookoshilloa. Tällaisia herkkuja oli työkaverini tehnyt oman puutarhansa sadosta ja minä sain purkin molempia. Kiitos!
Miltä kuulostaa työkaverit, joiden kanssa voi jutella maa-artisokan ja chilien kasvattamisesta, nurmikon uudistamisesta, jättiläiskeijuangervoista, köynnöshortensioista ja ruusupenkin perustamisesta. Mahtavalta? No niin minustakin!

Vaaleanpunaisia kukkia.

Lauantai 9.8.2017
Aamu alkoi vaaleanpunaisissa tunnelmissa “Vaaleanpunaiset lasit voi jättää kotiin” postausta kirjoittaessa. Mietin miten paljon blogin kirjoittaminen on antanut minulle jo tähän mennessä. Olen oppinut uusia asioita, löytänyt kivoja blogeja ja mikä parasta tutustunut mukaviin puutarhaharrastajiin.
Illalla olivat ystäväni järjestämät rapujuhlat. Tällä kertaa mukana oli myös kaksi vanhaa opiskelukaveriani, joita en ollut nähnyt vuosiin. Ja miten mahtavaa olikaan tavata pitkästä aikaa! Erityisen kiitollinen olin siitä, että ystäväni jaksaa järjestää juhlia ja tapaamisia. Kiitos!

Polun laatoitusta.

Sunnuntai 10.8.2017
Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja myöhäisen aamiaisen jälkeen teimme yhdessä Puutarhurin Maja sivustoa. Sunnuntain kiitollisuuden aihe on ehkä koko kiitollisuuspäiväkirjan tärkein. Olen onnellinen, että Herra Puutarhurin Maja on täysillä mukana moninaisissa puutarhajutuissani.
Puutarhanhoito ja siirtolapuutarhamökki ovat minun juttujani. Ja vaikka Herra Puutarhurin Majan isoisä olikin puutarhuri ei herra ole erityisen kiinnostunut puutarhanhoidosta. Mutta ilmeisesti Herra Puutarhurin Maja on kiinnostunut minusta, sillä hän jaksaa kuskata loputtoman määrän risuja kaatopaikalle, kulkea mukana taimikaupoilla, kiivetä majan katolle, kaivaa kuoppia helteessä, kantaa multasäkkejä, miettiä tulevan verkkokaupan valikoimaa, koodata puutarhasivustoa ja toteuttaa kaikki rouvan ihmeellisimmätkin toiveet, jotka pitää tietenkin olla valmiina välittömästi. Kiitos! <3

Puutarhan vuodenajat.

Maanantai 11.8.2017
Uskaltaako tätä edes sanoa ääneen? Olen onnellinen, että tämän vuoden kiihkein puutarhakausi alkaa olla valmiiksi taputeltu. Puutarhassani ei edes ollut isoja projekteja tänä vuonna. Puutarhablogin aloittaminen ja sivutoimisen yrityksen perustaminen kaikkine uusine asioineen ovat vaatineet sen verran panostusta puutarhan hoidon ohella, että toivotan syksyn lämpimästi tervetulleeksi!
Olen kiitollinen Suomen vuodenajoista. Tunnustan, että minua vaivaa syksyisin pienoinen puutarhaväsymys ja mielelläni lepään puutarhan kanssa talvikauden ja innostun taas keväällä suunnattomasti puutarhan heräillessä talviuniltaan. Eikä se puutarha syksyn tullenkaan täysin unohdu. Tänä syksynä osallistun pihasuunnittelukurssille, aion lukea monta puutarhakirjaa sekä kasvattaa miniversoja ja ituja.

Yhteisötyö siirtolapuutarhassa.

Tiistai 12.8.2017
Tänään oli Nekalan siirtolapuutarhan viimeinen yhteisötyöpäivä. Kaikille siirtolapuutarhapalstan vuokranneille kuuluu 9 tunnin yhteisötyövelvoite. Yhteisötyön voi suorittaa monella eri tavalla, vaikkapa saunaa lämmittämällä tai lettuja paistamalla. Yleinen yhteisötyöpäivä järjestetään kesäaikaan joka tiistaina. Tänä kesänä olen saanut olla muutaman kerran ohjaamassa yhteisötyötä kokeneen ohjaajan parina. Tänään olin kiitollinen  siitä, että sain taas tutustua muutamaan mukavaan siirtolapuutarhuriin yhteisötyön merkeissä. Yhteisötöissä pidetään alueen yhteisiä tiloja kunnossa ja niissä on ennen kaikkea myös mahtava tilaisuus tutustua muihin siirtolapuutarhureihin! Pensasaidan kitkennän lomassa on mukava vaihtaa kuulumisia muiden puutarhureiden kanssa.

Päivaunilla.

Keskiviikko 13.8.2017
Keskiviikkona ei tapahtunuit juuri mitään puutarha tai muullakaan elämänalueella. Olin niin väsynyt työpäivän jälkeen, että otin pitkät päiväunet. Kiitollisuuden aihe voisi siis olla se, että en koe puutarhatöitä mitenkään pakollisiksi. Menen majalle työpäivän jälkeen, jos huvittaa ja teen mitä milloinkin haluan. Välillä tietysti rikkaruohot ja tekemättömät työt aiheuttavat stressiä, mutta kokonaisuudessaan puutarha ja puutarhanhoito ovat minulle pelkästään positiivinen ja voimavaroja antava asia.

Siirtolapuutarhamökillä.

Torstai 14.8.2017
Torstaina menin työpäivän jälkeen majalle. Eikä edes satanut! Kuvailin kukkia ja järjestelin paikkoja sisällä. Totesin, että puutarhassa alkaa näyttää aika syksyiseltä. Mietin ja suunnittelin, että pensaita ja puita täytyisi saada lisää jo ihan syksyä vartenkin. Joku oli syönyt maahan pudonneita omenoita. Syyllinen paljastuikin aika nopeasti, kun eräs pitkäkorva tuli haahuilemaan omenapuun viereen. No, ei haittaa vaikka syötkin omenoita. Tervetuloa taas uudelleen!
Joka kerta kun astun siirtolapuutarhan portista sisään koen suunnatonta kiitollisuutta ja onnellisuutta siitä, että minulla on näin ihana paikka, jossa voin viettää aikaa.

Tämä oli mukava haaste ja sai miettimään elämän pieniä onnellisuuden aiheita. Kiitos vielä Viherrillille haasteen alkuun laitosta! Tämä haaste on kiertänyt jo tosi monessa puutarhablogissa ja koska kesäkin alkaa olla enää muisto en nyt enää laita tätä haastetta eteenpäin.

Ajattelin laittaa matkaan uuden syksyyn ja talveen sopivan haasteen. En vielä kerro mikä on haasteen aihe, mutta paljastan että haasteen innoittajana on toiminut eräs seuraamani puutarha-aiheinen blogi.

Onnellista sunnuntaita kaikille!