Gardena NatureUp! – Puutarha pieneen tilaan

Tykkään ajatuksesta, että puutarhan voi perustaa melkein minkä kokoiseen tilaan tahansa. Monta puutarhahaavetta on mahdollista toteuttaa omalla parvekkeellakin. Unelmien pikkupuutarhan rakentaminen vaatii hieman mielikuvista ja tilaa säästäviä ratkaisuja. Sain testattavaksi aiheeseen liittyvän mielenkiintoisen tuotteen.

Gardenan NatureUp! perussarjaan kuuluu kolme laatikkoa. Pystypuutarhaa voi myöhemminkin helposti kasvattaa ylös ja sivuille päin.

Gardenan NatureUp! on elementeistä koottava pystypuutarha. NatureUp! pystypuutarha kootaan päällekkäin pinottavista säänkestävistä muovilaatikoista. Pystypuutarhasta voi tehdä haluamansa korkuisen ja sen voi sijoittaa lattialle tai kiinnittää seinälle mukana tulevilla kiinnikkeillä. Kokoamiseen ei tarvita työkaluja ja puutarhaa voi halutessaan myöhemmin laajentaa.

Ihastuin erityisesti NatureUp! pystypuutarhan monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen. Gardenan sivuilta löytyy hyviä istutusvinkkejä pystypuutarhaan sekä kivat esimerkki-istutukset erilaisiin olosuhteisiin. Englanninkielisestä pdf-tiedostosta löytyy vielä lisää kasviehdotuksia aurinkoon, puolivarjoon ja varjoon. Taulukko on jaettu kätevästi kukkiin, yrtteihin, vihanneksiin/hedelmiin sekä viherkasveihin ja kaikista löytyy sekä yksivuotisia, että monivuotisia vaihtoehtoja.

Ylimmän laatikon kansi ja laatikoiden aluslautaset ovat samanlaisia, joten järjestelmän kasvattaminen onnistuu helposti. Kansi toimii vaikka parkeen pienenä pöytänä tai säilytystilana!
NatureUp! pystypuutarhaan on saatavana myös automaattisen kastelujärjestelmä. Letku johtaa kasteluveden suoraan jokaisen kasvin juurelle.

Laatikko ja ruukkupuutarhojen kompastuskiveksi muodostuu usein kasvien vedensaanti. Pienessä tilassa kasvavat kasvit tarvitsevat säännöllisesti ja tasaisesti vettä voidakseen hyvin. Tavanomaisessa puutarhassa kasvit pärjäävät alkuvaiheen yli päästyään yleensä hyvin omillaan, mutta ruukkupuutarhan kasvit tarvitsevat kastelua läpi elinikänsä. NatureUp! pystypuutarhaan asennettava automaattinen kastelujärjestelmä ratkaisee parvekepuutarhurin kasteluongelman! Kasvit voi jättää hellekaudella yksin pidemmänkin loman ajaksi.

Kastelujärjestelmä ei välttämättä tarvitse juoksevaa vettä. Minulla on käytössä tavallinen sanko.
Pumppu sangossa. Minun pumppuni toimii sähköllä, mutta Gardenalla on mallistossa myös aurinkokennolla toimivia ratkaisuja.

Kasteluletkut voi kiinnittää suoraan vesipisteeseen tai jos juoksevaa vettä ei ole saatavana, voi kasteluun käyttää erillistä vesiastiaa (esimerkiksi sankoa) ja pumppua.  Järjestelmän letkut johtavat veden suoraan kasvin juurelle. Ylikastelun vaaraa ei ole, sillä ruukuissa on vedenpoistojärjestelmä, jonka kautta mahdollinen ylimääräinen vesi pääsee pois ruukusta. Kannattaa kurkata myös Gardenan muut loma- ja automaattikastelujärjestelmät. Tuotevalikoimasta löytyy mm. hieno aurinkokennolla toimiva AquaBloom kastelusarja.

Perussarjaan mahtuu yhdeksän kasvia, yhdeksän samaa tai kaikki erilaisia! Vain mielikuvitus on rajana. Minulla pystypuutarhassa kasvaa tänä kesänä mansikkamaa.

Minulla oli mietinnässä useampikin hyvä paikka omalle NatureUp! pystypuutarhalleni. NatureUp! sopisi hyvin paahteiselle parvekkeellemme tai siirtolapuutarhan keittiöpuutarhaan lavakaulusten kylkeen. Ideoista herkullisimmaksi muodoistui kuitenkin pystysuuntaan istutettu mansikkamaa! Mökin edusta on lämmin ja aurinkoinen, oikein mukava paikka pienelle mansikkamaalle.

NatureUp! pystypuutarhan kokoaminen oli helppoa. Projektin hankalimmaksi osuudeksi osoittautui yllättäen mansikan taimien saaminen. Poikkeuksellinen kevät oli saanut ihmiset innostumaan kotoilusta ja puutarhanhoidosta ja etenkin hyötykasvien taimet olivat myyty loppuun joka paikasta. Pitkän etsintäkierroksen päätteeksi taimet onneksi löytyivät ja pääsin perustamaan mansikkamaata. Hauskana ajankohtaan sopivana sattumana löytämäni mansikantaimet olivat lajikkeeltaan ‘Koronaa’. ‘Korona’ on kuvauksen mukaan Hollantilainen erinomaisen makea ja herkullinen mansikkalajike, jolla on pitkä satokausi.

Sain käyttööni myös pystypuutarhaan sopivan kastelujärjestelmän. Järjestelmässä kasteluputki asetetaan jokaiseen ruukkukerrokseen ja jokaisen kasvin kohdalla putkessa on reikä, josta kasvi saa vettä suoraan juurelleen. Kastelujärjestelmää kootessa piti pysähtyä hetkeksi lukemaan ohjetta, mutta systeemi selvisi varsin nopeasti ja putkien liittäminen pikaliittimillä toisiinsa kävi näppärästi.

Istutuslaatikoiden pohjalle laitoin salaojaksi kevytsoraa. Soran päälle tuli kasvualustaksi tavallista puutarhamultaa pussista. Mansikat istutin hieman vinoon. Jokaiseen kerrokseen tuli kolme tainta. Kun kerroksen taimet oli istutettu, asetin mullan päälle kasteluletkun. Ja sitten vaan seuraava kerros päälle ja samat hommat. Päällimmäiseksi tulevan kannen voi jättää halutessaan pois ja istuttaa ylimpään ruukkuun esimerkiksi tomaatteja!

Kokoaminen oli helppoa. Laatikot asetettiin aluslautasille ja laatikoiden koloihin napsautettiin pyöreät kiinnikkeet, jotka pitävät laatikot päällekkäin (keskimmäisen laatikon oikeassa reunassa kiinnike jo paikoillaan).
Koottu kastelujärjestelmä. Tästä näkee miten jokaiseen laatikkoon tulee oma kasteluletku. Kokoaminen tapahtui harmailla pikaliittimillä.
Laatikoiden pohjalle tuli kevytsoraa salaojaksi. Ylimääräinen vesi menee aluslautaselle.
Ensimmäinen kerros valmiina. Taimet istutetaan hieman etuviistoon.
Nyt ollaan päästy jo ylimpään kerrokseen. Tästä kerroksesta voi jättää kannen pois, jos haluaa istuttaa korkeita kasveja, kuten tomaatteja.

Pystypuutarha on ollut minulla nyt käytössä kesän ajan ja mansikat tuntuvat viihtyvän hyvin NatureUp! ruukuissaan. Pystypuutarhasta on tullut kivan näköinen viherseinä, kun mansikat ovat kasvaneet ja tuuhistuneet. Aurinkoisella seinustalla on vielä tilaa kasvattaa pystypuutarhaa. Yksi salaateille ja toinen yrteille. Vai laittaisinko sittenkin jotain ihanasti tuoksuvia kukkia, kuten laventelia tai mirrinminttua kissoille!

Kaupallinen yhteistyö: NatureUp! pystypuutarha ja kastelujärjestelmä saatu Gardenalta.

Hakiparvekkeita ja keijupuutarhoja – Terveisiä Supermessuilta!

Puutarhaharrastajat ovat päässeet messuilemaan jo ainakin Helsingissä, Turussa ja Seinäjoella. Nyt viikonloppuna olivat vuorossa Tampereen Supermessut. Supermessut kokoavat yhteen puutarhamessujen lisäksi kotimaanmatkailun, käsitöiden, keräilyn ja musiikkiaarteiden näytteilleasettajia.

Oma messupäiväni olikin vähän tavanomaista jännittävämpi, sillä lupauduin Tampereen Puutarhaseuran DIY Keijupuutarhapajan apuohjaajaksi. Ja voi että miten kivoja keijutuoleja, aitoja ja portteja näppärissä käsissä syntyikään! Puutarhaseura piti messuilla päivittäin maksuttomia DIY pajoja. Keijupuutarhan lisäksi messuvieraat pääsivät askartelemaan hammastahnakoristeltuja lyhtyjä ja koulimaan pikkuisia taimia. Kirjoittelen keijupuutarhapajasta vielä oman pienen postauksenkin.

Ihana keijutuoli shampanjapullon korkista. Aidat on tehty jäätelötikuista. Nämä kauniit keijupuutarhan somisteet valmistuivat Tampereen puutarhaseuran DIY pajaan osallistuneitten äidin ja tyttären yhteistyönä. <3

Messujen puutarhanäytteilleasettajien tarjonta oli aika tavanomainen ja tuttu edellisiltä vuosilta: grillejä, puutarhakalusteita, puutarhakoneita, pelargoneja, pioneja ja puutarhahanskoja. Paljon oli melko löyhästi puutarhaan- ja pihaan liittyviä juttujakin taas esillä. Toki näitäkin mukaan mahtuu, kunhan pääpaino pysyy puutarhassa.

Kokedamoja oli esillä useammallakin osastolla. Nämä yleiskoristelualueella olevat kokedamat taisivat olla Tamperelaisen kukkakauppa Opuntian tekemiä.
Pionien Koti on varmasti yksi odotetuimpia näytteilleasettajia puutarhamessuilla.
Mehikasveja ja pelargoneja.
Suomen niittysiemenellä oli monenlaisiin paikkoihin sopivia niittyseoksia myynnissä.

Harmi, että monella pienemmällä puutarha-alan yrittäjällä, oma puutarhaverkkopuotini mukaanlukien, ei ole resursseja lähteä mukaan näille suuremmille messuille. Tästä syystä olinkin tosi iloinen Tamperelaisen Omatarhurin Popup-kaupasta. Mielestäni oli mainio idea yhdistää useampi yrittäjä saman osaston alle. Messuvieras sai kerätä tuotteita osastolta ja maksaa ne yhdelle kassalle. Helppoa ja mukavaa sekä asiakkaalle, että näytteilleasettajille!

Erityisen ilahduttavaa oli nähdä omatarhurin Popupissa mukana kaksi NY yritystä. NY- Vuosi yrittäjänä ohjelmassa opiskelijat voivat perustaa ihan oikean toimivan yrityksen. Popupissa olivat mukana Sammalsoppi NY kokedamoja tekemässä sekä Luonnotar kosmetiikka NY esittelemässä käsintehtyä kehäkukkavoidetta.

HAKI-telineparvekkeet olivat näyttävän näköinen rakennelma. Tämän telineen toisellakin puolella oli parvekkeita.
Yläkerran parvekkeella taitaa olla juhlat tulossa.
Terassipihalla kasvatetaan pikkuisia puitakin.

messujen yleiskoristelut olivat tänä vuonna varsin onnistuneet. Keltainen kuubalaishenkinen puutarhahuone ihastutti pirtein värein ja hauskoin ideoin. Messuille oli myös rakennettu HAKI-telineiden tasoille parvekkeita. Jokaisella parvekkeella oli oma teemansa ja lattiatasossa oli tietenkin terassipihat. Rakennelma oli tosi näyttävä ja mielenkiintoinen, mutta ylemmät parvekkeet olivat vähän huonosti nähtävissä.

Kaunis yksityiskohta yleiskoristeluista.
Ihana tapetti ja turkoosi hylly yleiskoristelualueen puutarhahuoneessa.
Nuo myyrähanskat näyttävät aika pelottavilta suloisten keijujen ja ihanan värisen kehäkukkavoiteen rinnalla. 🙂

Ostin messuilta ainoastaan Luonnotar kehäkukkavoiteen ja käsityömessuosastolta Gepetton suloiset vanerikeijut. Gepetto on muuten Suomalainen yritys ja tekee tuotteet tässä ihan Tampereen kupeessa Kangasalla.

Herra Puutarhurin Maja löysi netistä kuvan tuollaisista myyrähanskoista jo jokin aika sitten. Messuilla ihmettelimme niitä Hanska Heikin osastolla. Palattuani kierrokselta Puutarhaseuran osastolle kuulin, että hanskakauppias oli tuonut muutaman parin myyräkäsineitä seuran jäsenille testattavaksi. Sain yhden parin hanskoja kokeiluun. Hauska nähdä ovatko nämä käytössä kuinka kätevät.

Maltoin mieleni enkä ostanut vielä lainkaan kukkia. Sisällä ei ole niille paikkaa ja pihalla eivät vielä pärjää. Voisikohan kesäkuulle saada taimi- ja kukkamessut?

Mukavaa viikkoa!

 

Kukkiva kasvimaa Potager -kirja

Ihan yhtä varmasti kuin lumikellot, krookukset ja idänsinililjat saapuvat kevään korvalla myös uudet puutarhakirjat meitä ilostuttamaan. Jos suhtaudun intohimoisesti puutarhanhoitoon ja nautin suunnattomasti hyvän kirjan maailmaan uppoamisesta ei voi olla yllätys, että suorastaan rakastan puutarhakirjoja!

Yksi kevään uutuuskirjoista on Heidi Haapalahden, Teija Tuiskun ja Gunilla Törnroosin kirja Kukkiva kasvimaa Potager. Kirja on valloittava yhdistelmä kauniita kuvia, kivoja vinkkejä ja tietoa. Kirjan sivuilla vieraillaan Gunillan Kemiönsaaressa sijaitsevassa kauniissa puutarhassa ja potagerissa. Kirjassa sivutaan potagerin historiaa, esitellään vaikuttavia potagereita ja kerrotaan miten jokainen voi perustaa oman potagerin. Vaikka unelmissa ei olisikaan suurenmoinen potageri, antaa kirja paljon myös pienemmän mittakaavan haaveilijalle. Kirjan ohjeita pystyy soveltamaan pieneen puutarhaan, parvekepuutarhaan tai viljelypalstalle.

Potager on koristeellinen yhdistelmä vihanneksia, yrttejä ja kukkia. Mielestäni potager voi olla minkä kokoinen tahansa. Potager mahtuu vaikka parvekkeelle.
Kukkivat reunukset osio oli lemppareitani.
Syötävät kukat <3.

Olen niin onnellinen, että tämä kirja julkaistiin juuri nyt kun olen itse suunnittelemassa pientä potager aluetta siirtolapuutarhapalstalleni. Suunnitelmien ja tekemisen edetessä tulen varmasti palaamaan kirjan pariin. Ensilukemalta suosikkijuttujani kirjassa  olivat kukkivat reunukset ja syötävät kukat.

Ihan parasta on kasvattaa omat vihannekset ja poimia yrtit ja kukat omiin teesekoituksiin. Omavarainen voi olla ihan pienestikkin.
Kirjassa on myös monia kivoja tee itse ohjeita ja reseptejä.

Aivan huikean ihana kirja! Jos kirjoittaisin itse puutarhakirjan toivoisin, että siitä tulisi juuri tällainen. Tämä on juuri niitä kirjoja joita ei malttaisi laskea käsistään ja joihin palataan kerta toisensa jälkeen. Kirja pääsee helposti suosikkipuutarhakirjojeni listalle. En ole tutustunut Haapalahden ja Tuiskun muihin kirjoihin (Kierrätyspuutarha 2013, Lavatarhuri 2015 ja Makutarhuri 2016), mutta tämän kirjan lukemisen jälkeen on ihan pakko hankkia myös nuo muut kirjat.

Kasvitieteellinen puutarha – Jardín Botánico

Kalliandra.

Tässä viimeinen kuvapläjäys Teneriffan talvilomareissultamme. Matkan toinen puutarhakohteemme oli Puerto de la Cruzin kasvitieteellinen puutarha, Jardin de aclimatacion de la oratova. Puutarhassa oli kaunis hieman sadunomainen tunnelma. Isot puut muodostivat puutarhalle kuin katon ja kun muukin kasvusto oli varsin rehevää, tunsi välillä olevansa kuin viidakossa tai sademetsässä. Vierailupäivänämme oli sateinen ja sumuinen sää, mutta voin kuvitella, että kuumimpinakin päivinä täältä voi löytää viileän keitaan.

Heti sisäänkäynnin läheisyydessä oli kaunis aukio, jolla sijaitsi vihreävetinen lampi. Monet puutarhan kasveista olivat meille tuttuja huonekasveja. Monia mielenkiintoisia ja aika ihmeellisen näköisiäkin kukkia ja kasveja tuli vastaan. Ilmeisesti talvikauden ja huonon sään takia vierailijoita oli aika vähän, joten saimme kulkea puutarhassa aivan omassa rauhassa. 

Komeakorallipuu (Erythrina speciosa)

Tämä viikunapuu kasvattaa komeita ilmajuuria.

Tykkäsin tämän kasvitieteellisen puutarhan salaperäisestä ja eksoottisesta tunnelmasta. Puutarhassa oli valtavasti nähtävää, vihreyttä, rehevyyttä ja erilaisia alueita, mutta kokonaisuus oli silti yhtenäinen ja selkeä.

Seuraavassa postauksessa ollaankin varmaan talvisemmissa tunnelmissa. 🙂

 

Orkideapuutarha Puerto de la Cruzissa

Talvilomaamme Puerto de la Cruzissa sisältyi myös kaksi mielenkiintoista puutarhakohdetta. Toinen näistä oli historiallinen englantilainen puutarha Jardin de Orquideas de Sitio Litre. Huvila ja puutarha ovat yksityisessä omistuksessa. On hienoa, että omistajat ovat halunneet avata puutarhan myös yleisölle. Sisäänpääsy puutarhaan maksoi muutaman euron.

Sisäänkäynniltä mukaamme saadusta esitteestä saimme lukea puutarhan historiasta yllättäen ihan suomen kielellä. Esitteessä kerrottiin, että 1730 rakennettu huvila ja puutarha olivat alunperin luostarin käytössä.  Kauppias Arhcibald Little osti huvilan vuonna 1774 ja suunnitteli puutarhan, joka on säilynyt lähes alkuperäisenä 240 vuoden ajan.

Puutarhan juhlissa ja perheen vieraina ovat viettäneet aikaansa monet kuuluisuudetkin. Agatha Christie vietti tyttärensä kanssa lomaa Puerto de la Cruzissa erottuaan miehestään vuonna 1927. Hänen sanotaan ispiroituneen saaren puutarhoista niin paljon, että hän sijoitti The Mysterious Mr Quin romaaninsa tapahtumat Puerto de la Cruziin.

Puutarha oli jaoteltu kivoihin huonemaisiin tiloihin. Karppilampi, orkideakäytävä, lintuhäkit, erilaiset katokset ja suojaiset levähdyspaikat rytmittivät puutarhaa. Ennakko-odotukseni tästä puutarhasta olivat liian korkealla. Puutarhaa kutsutaan orkideapuutarhaksi ja kuvittelin näkeväni siellä valtavasti orkideoja. Niitä oli kuitenkin melko vähän ja esillelaitto ei ollut kovin kaunis. Orkideojen muoviset istutuspurkit pilkistelivät sieltä täältä ja kokonaisuus ei ollut kovin aidon näköinen.

Puutarhasta huokui kaiken kaikkiaan pieni hoitamattomuus. En nähnyt tässä puutarhassa lainkaan puutarhureita, kun taas esimerkiksi Loro Parquen puutarhaa ja kasvitieteellistää puutarhaa hoiti useampi puutarhuri. Voi olla, että tämä oli vain talvikauden ongelma. Kokonaisuus oli kuitenkin varsin mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen. Kesäaikaan puutarha on luultavasti todella kaunis. Olisin niin halunnut pitää tästä puutarhasta enemmän ja uskon, että olisin ollut varsin viehättynyt puutarhasta ilman enakko-odotuksiani. Pelkästään orkideojen takia puutarhaan ei välttämättä kannata lähteä, mutta muutoin kohde on vierailemisen arvoinen.

 

Tulivuoren juurella

Hups! Edellisestä postauksesta onkin kulunut jo kokonaiset kaksi viikkoa. Vietimme talvilomaviikon Teneriffalla Puerto de la Cruzissa. Teneriffa on suurin kanariansaarista ja asukasluvultaan kaikista suurin Espanjan saarista. Saarella on Espanjan korkein vuori, 3718 m korkea tulivuori Teide.

Teneriffasta tulee ehkä ensimmäisenä mieleen turistien kansoittama rantalomakohde, mutta saari on paljon muutakin. Huikean hienot maisemat vaihtelevat valtavasti ihan lyhyelläkin matkalla. Terassimaisiksi perustettujen viini- ja banaaniviljelmien vehreästä laaksosta siirrytään komean mäntymetsän kautta aavikkomaisiin tulivuorimaisemiin. Pilvien yläpuolella laavakivien täyttämällä Teiden rinteellä ei ole kovinkaan vaikea kuvitella olevansa kuussa!

Valmiina matkaan!
Kolibrikukka / paratiisilinnunkukka.
Pongauskohteena olivat värikkäät kukat ja ovet.

 Myös Teneriffalla on nyt talvi. Lomallemme sattui kuulemma huonoin sää vähään aikaan. Paikalliset olivat kyllä tyytyväisiä sateeseen pitkän kuivan jakson päätteeksi. Onneksi emme ole kumpikaan rantaihmisiä, joten huono sää ei pilannut lomaa sen kummemmin. Vuodenaika ei tietenkään ollut paras puutarhamatkaajalle, mutta monenlaisia kauniita kasveja tuli silti nähtyä.  Erilaisia köynnöksiä oli käytetty paljon aitojen ja porttien sekä pergoloiden verhona.

Otimme opastetun kiertomatkan Teidelle ja matkaan kuului myös viinimaistajaiset. Viinitilan kellarissa oli idyllinen ja hämyinen tunnelma. Seinälle oli kerätty koristeeksi vanhoja viinipulloja. Viineihin liittyen minua jäi ihmetyttämään paikallinen tapa tarjota myös punaviini jääkaappikylmänä. Hotellin läheisestä kaupasta sai muuten ihan juotavaa (viiniasiantuntijoille suotakoon oikeus olla eri mieltä) Spar-merkin punaviiniä litran pahvitölkissä alle eurolla! Pirkka-viinejä odotellessa!

Tapaamme käydä matkoillamme paikallisissa eläintarhoissa. Teneriffan Loro Parque on yksi hienoimmin hoidetuista eläintarhoista. Eläimiä ei ole mitenkään erityisen paljon (lukuunottamatta papukaijoja), mutta puisto ja eläinten tilat on todella hienosti rakennettuja. Pingviinejä ja eläinnäytöksiä ei kannata missata!

Olisi varmaan aika jännittävää asua tulivuoren juurella. Tulivuori Teide on purkautunut viimeksi vuonna 1909 ja se on yksi purkausten varalta tarkemmin seurattavista tulivuorista. Maisemat tulivuoren läheisyydessä ovat huikaisevan hienot! Oppaamme kertoi, että Teiden maisemissa on kuvattu useita elokuvia ja sarjoja, jotka sijoittuvat kuuhun. Ja kevään tullen aavikko kuulemma puhkeaa kukkaan!

Vierailimme myös kasvitieteellisessä puutarhassa ja orkideapuutarhassa. Niistä on tulossa myöhemmin omat postauksensa.

Loppuun vielä pakollinen lomaselfie. 🙂 Hola amigos!

 

7 ihanaa Instagram tiliä

Parhaat puutarha instagram-tilit.

Höpsähdin ihan täysillä Instagramiin tänä syksynä. Täytyy tunnustaa, että vielä kesällä en edes oikeastaan tiennyt mikä se on. Nyt tuntuu tosi hölmöltä, että aiemmin kuvittelin Instagramissa olevan lähinnä nuorten naisten selfieitä ja laukkukuvia. Tämä täysin vääräksi osoittautunut kuvitelmani on kai peräisin iltalehtien poiminnoista julkkisten Instagram-tileistä.

Avattuani oman Instagram-tilin (puutarhurinmaja) ja alettuani seurata muutamaa puutarha-aiheista tiliä löysin niiden seuraajista ja seurattavista aina vain lisää kiinnostavia tilejä. Tuotapikaa puhelimeni ruutu täyttyi ihanista puutarhakuvista! Mielestäni Instagramissa on sopivan matala julkaisukynnys ja kuvien postaaminen on ainakin minulle luontaisempaa kuin esimerkiksi Facebook-päivitysten tekeminen.

Ehkä teissä lukijoissani on mukana puutarhaharrastajia, jotka eivät ole vielä löytäneet Instagramia. Tilin perustaminen ja kuvien lähettäminen on helppoa. Kuvia voi katsella pöytäkoneellakin, mutta niitä voi lähettää vain mobiilisovelluksen kautta. EDIT Minna kertoi kommenteissa, että kuvia voi myös ladata pöytäkoneelta Gramblr sovelluksella. Kiitos Minna vinkistä! Kuvien käsittelyyn on olemassa omia sovelluksia (itse käytän snapseediä), mutta Instagramin omilla kuvankäsittelytyökaluillakin pärjää hienosti.

Kokosin tähän teille inspiraatioksi muutaman Instagram tilin, joista itse pidän erityisesti. Toivottavasti tekin nautitte näiden tilien kuvavirrasta!

gertrudsrum

Ruotsalaisella gertrudsrumilla on yli 7000 Instagram-seuraajaa. Tilin jokainen kuva on kaunis ja kuvien kokonaisuudesta syntyy ihana vintage-henkinen tunnelma. Kirpputorilöytöjä, kauniita asetelmia ja ihania kukkia. Juuri tällaista tyyliä haluan myös omalle majalleni.

santtu59

Valtavan kauniita kuvia ja upeita kekseliäitä vuodenajan mukaisia asetelmia. Santtu59 tili on yksinkertaisesti ihana! Tilin maisemakuvia katsellessa tekee mieli itsekkin matkustaa Imatralle katsomaan onko siellä todella noin kaunista.

lieppulee

Näitä kuvia katsellessa tulee aina niin iloiseksi. Lieppuleen tilillä on ihanan kotoinen ja värikäs tunnelma. Kuvissa seikkailevat somat maatuskat, polka dot-kuosi ja ihanat räsymatot. Lieppuleen räsymattolaituri on varmaan kaunein laituri, jonka olen nähnyt.

pihailopuutarhuri

Oletko koskaan miettinyt millaista puutarhurin työ oikeasti on? Pihailopuutarhurin tilillä pääset kurkistamaan iloisen puutarhurin työpäiviin. Tili on hyvä esimerkki siitä miten yritystilikin voi olla mielenkiintoinen.

karolinalansmansgarden

Karolinalansmansgarden on ruotsalaisen puutarhasuunnittelijan instagramtili. Kuvissa on valloittavan ihanaa englantilaisen cottage gardenin -tunnelmaa. Moni muukin on ihastunut tyyliin, sillä tilillä on hulppeat 23500 seuraajaa! Kuvista saa hyviä vinkkejä erilaisten kasvien yhdistämiseen ja vaikkapa ruukkupuutarhan tekoon.

kettuemo

Kettuemon kuvissa on iloista maalaistunnelmaa ja kauniisti sisustettu vanha talo. Talon tapetitkin ovat aivan ihania! Kuvissa vilahtelevat myös lampaat ja ehkä maailman suloisin oranssiraitainen kissa. Täällä minäkin viihtyisin.

tallimiehenpuoti

Tampereella tallipihalla sijaitseva Tallimiehenpuoti on ehkä söpöin puoti ikinä! Vanhan roosan värinen pikkumökki kätkee sisälleen ihania käsitöitä. Tallipihan miljööseen ja muihinkin pikkuputiikkeihin kannattaa tutustua myös paikanpäällä.

Joko sinä käytät Instagramia ja onko sinulla jotain tilisuosikkeja, jotka haluaisit jakaa meidän kanssamme?

Satumainen kierrätyspuutarha

Aina silloin tällöin pääsee vierailemaan puutarhassa, joka tekee jollain tavalla suuren vaikutuksen. Pääsin tutustumaan Litukan siirtolapuutarhassa juuri tällaiseen puutarhaan. Tämän ihanan kierrätyshenkisen puutarhan portit olivat avoinna viime sunnuntaina Litukan siirtolapuutarhan Päivä Puutarhassa -tapahtumassa. Jo siirtolapuutarhan soratiellä kävellessäni kohti puutarhaa huomasin, että nyt ollaan ihan erityisen puutarhan lähellä. Tien varressa ohikulkijoita ilahduttivat mm. eläinhahmoiksi maalatut kivet, portin pielessä päivystävä pöllö ja vanhaan lyhtyyn rakennettu häkkikanala. Hauska yksityiskohta oli myös vanhan ikkunanpokan yksi peiliksi muutettu ikkunaruutu. Peilistä voi ohikulkija ohimennen tarkistaa, että kuontalo ja hymy ovat kohdillaan.

Puutarhurin tutun taitelijan Maija Palon maalaaman karhuportin takaa paljastuikin satumainen puutarha. Tunnelmallisiin huonemaisiin tiloihin jakautunut puutarha oli täynnä kiinnostavia yksityiskohtia. Monet ideat perustuivat tavaran mielikuvitukselliseen uudelleenkäyttöön. Sain luvan ottaa kuvia blogiini, mutta kuuntelin niin ihastuneena ja tarkkaavaisena puutarhurin kertomia tarinoita esineistä, asetelmista ja taideteoksista, että kuvaaminen unohtui melkein kokonaan. Onneksi muistin napata edes muutaman kuvan.

Puutarhuri muuten kertoi, että portin maalannut taiteilija Maija Palo on juuri tehnyt mielenkiintoisen “Elämän ovet” tilataideteoksen F.E. Sillanpään elämästä. Taideteoksessa eri vuosikymmeniltä olevat ovet kertovat Sillanpään elämästä. Tilataideteokseen voi tutustua Sillanpään lapsuudenmaisemissa Hämeenkyrössä vielä 17.9.2017 asti. Ajattelin itse mennä katsomaan taideteoksen, jos vain millään ehdin. Tykkään vanhoista ovista. Niillä olisi varmasti satoja tarinoita kerrottavanaan.

Vanhoja esineitä on käytetty uudelleen puutarhassa.
Vanhan kelkan päällä kasvavat tomaatit ja muut taimet. Oikealla vanhassa lyhdyssä häkkikanala ja kanalan pihalla muutama vapaa kana.
Ympäristötaidetta siirtolapuutarhassa.
Solmioista tehdyn teoksen takana oli ajatuksia herättävä tarina.

Korkeasta portista astuttiin vanhan omenapuun oksiston suojaan ihan oikeaan satumetsään. Tämä solmioista koostuva installaatio kiinnitti heti huomioni. Se oli jo sellaisenaan upea, mutta kuullessani tarinan sen takana taideteos todella heräsi eloon. Puutarhuri oli löytänyt pussillisen hylättyjä kravatteja. Ehkä jo tästä maailmasta pois lähteneen vanhan miehen omaiset olivat siivonneet jäämistöä ja heittäneet vanhanaikaiset kravatit pois. Millainen mies oli ollut? Millaisen elämän hän oli elänyt ja keitä siihen oli kuulunut?

Musta solmio oli luultavasti nähnyt monet läheisten hautajaiset, sen vieressä roikkuva oranssi oli ehkä ollut kaulassa parhaan ystävän häissä ja pankin logollinen kravatti oli toiminut työkravattina. Oliko joku solmioista ollut miehen omissa häissä tai ensimmäisen lapsen kastajaisissa? Punainen ainakin oli varmaan nähnyt useammat hauskat pikkujoulut. Koskettava ja ajatuksia herättävä asetelma.

EDIT 10.10.2017 Lisään tähän Satumaisen puutarhan puutarhurin Eijan kommentteihin jättämän kivan viestin, jossa hän kertoo Solmio -installaatiosta:

“Hei Minna,
Kiitos! Olet kirjoittanut mukavan jutun siirtolapuutarhapalstastani. Kiva, jos viihdyit Bajkassa. Tervetuloa toistekin!
Omenapuussa istuva Pääministeri, satumetsän asukkaat ja muut palstani eläimet ovat päässeet turvaan ulkovarastoon tulevan talven viimoilta. Solmioista koostuvan installaation nimi on Hurmio ja se on omistettu edesmenneen isäni ikäluokan miehille (naisia unohtamatta), jotka olivat rakentamassa aikanaan tätä yhteiskuntaa. Kuten kerroitkin solmiot kertovat yhden ihmisen elämäntarinan. Työ sopii mielestäni Suomi 100 -teemaan. Tosin tein sen jo muutama vuosi sitten.
Lentävä perunamaa tuotti satoa 44 kpl pieniä herkkupaloja. Kylmyyden ja sateiden vuoksi tomaatit, kurkut ja kesäkurpitsat hädin tuskin pysyivät hengissä, äärettömän pieni sato.
Idearikasta talvea kaikille puutarhureille! Ensi kesänä pääsemme jälleen toteuttamaan unelmiamme omilla palstoillamme. terveisin Eija”

Satumetsän asukkailla riittää puuhailtavaa. Filosofi mietiskelee kannonkolossa. Nuorempi on tulossa kysymään häneltä neuvoa.
Satumetsän asukkaita puutarhassa.
Bambeilla on menossa invalidien kokous. Monet ovat menettäneet korvansa, onneksi pupu toimii tulkkina. Oikealla kultakorvaisten kerho. Mitähän siellä supistaan?
Apina tuumailee ja miettii satumetsän menoa.
Hauskoja ideoita puutarhaan. Köynnösritilä raudoitusverkosta.
Lisko kurkistaa ikkunasta. Puutarhassa oli monia hauskoja yksityiskohtia. Köynnösritilä on tehty raudoitusverkosta.

Puutarhassa oli todella kaunis kierrätyspuusta valmistettu aita. Se taisi olla puutarhurin naapurin vanhan varaston puretuista laudoista. Lautoja oli kaikissa sateenkaaren väreissä. Kaikki sulassa sovussa keskenään. Valitettavasti en hoksannut ottaa aidasta kuvaa. Puutarhassa oli myös kierrätyspuusta tehty räsymatto-polku. Polussa oli poikittain aseteltuja eri värisiä lautoja. Tästäkään en näköjään ottanut kuvaa.

Kierrätysmateriaalista valmistettuja esineitä oli vaikka kuinka paljon. Marjapensaille oli tehty tuet vanhoista työpöydän rungoista, isoon rikkinäiseen pulloon oli kasvatettu minipuutarha ja jopa pergola oli tehty täysin kierrätysmateriaalista.

Ympäristötaidetta.
Siirtolapuutarhojen perustajille omistettu asetelma omenapuussa.

Tämän asetelman puutarhuri oli tehnyt kunnianosoituksena siirtolapuutarhojen perustajille. Näiden ihmisten ansiosta me saamme tänään nauttia omista pikku puutarhoistamme ja mökeistämme.

Jäin miettimään tätä puutarhaa ja puutarhuria pitkäksi aikaa vierailun jälkeenkin. Tämä oli ehkä inspiroivin ja ajatuksia herättävin puutarha, jossa olen koskaan käynyt. Puutarhassa mielikuvituksen voi päästää valloilleen, hassutella ja satuilla sydämensä kyllyydestä!

Päivä Puutarhassa -tapahtuma Litukan siirtolapuutarhassa

Litukan siirtolapuutarhan päivä puutarhassa tapahtuma.

Kuluuhan se päivä puutarhassa kivasti omallakin markilla, mutta kun on mahdollisuus päästä näkemään muiden puutarhahöperöiden tiluksia ei sitä voi tietenkään ohittaa. Viime sunnuntaina Litukan siirtolapuutarhan “Päivä Puutarhassa” -tapahtumassa pääsivät kaikki halukkaat tutustumaan siirtolapuutarhapalstoihin ja herkuttelemaan pop up -ravintoloissa. Monella palstalla oli myös kirpputori ja yhdellä palstalla jopa pop up -valokuvaamo!

Litukan siirtolapuutarha on yksi Tampereen neljästä siirtolapuutarhasta. Se sijaitsee Kalevan ja Kaupin kaupunginosissa kävelymatkan päässä Tampereen keskustasta. Paikan päälle oli saapunut mukavasti vierailijoita. Onneksi kuitenkin yksi tänä kesänä turhankin usein kyläillyt vieras puuttui joukosta, sade nimittäin.

Puutarhapäivän ohjelmaa.
Aktiiviset siirtolapuutarhurit olivat järjestäneet tapahtumaan monenlaista ohjelmaa.
Siirtolapuutarhan kapeat tiet.
Puutarhojen vehreys tulvii kapeille sorakujille. Siirtolapuutarhassa kuljeskellessa on helppo unohtaa, että ollaan ihan vilkkaasti liikennöidyn tien ja keskusta-alueen tuntumassa.
Kierrätyspuutarha, pelargoniat sinkkisessä vesiastiassa.
Iltakävelyllä voi poimia monenlaisia ideoita omaan puutarhaan.
Ritarinkannuksia, jaloangervoja ja pensashanhikki.
Ritarinkannuksia, jaloangervoja ja pensashanhikki.
Sininen siirtolapuutarhamökki.
Litukan siirtolapuutarha on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä virkistysalueena. Mökkiläisten yksityisyyttä täytyy tietysti kunnioittaa ja kenenkään pihaan ei saa mennä ilman lupaa.
Taulu puutarhaan.
Mahtava idea! Tämä taulu muuttuu vuodenaikojen mukaan.
Lohikeittoa.
Pop up -ravintolan lohikeitto.
Tällä kertaa kirppislöydöt olivat aika maltilliset.

Pop up ravintoloita oli monella palstalla ja olisi tietenkin tehnyt mieli kokeilla niistä jokaista. Valitsimme ravintolan, jossa oli tarjolla vähän ruokaisamman kuuloisia annoksia. Herra Puutarhurin Maja söi lohikeiton ja minä otin kanasalaatin. Samalta palstalta löysin majalle kivan keittiöpyyhkeen. Pyyhkeen yläosassa on tarranauhalla avattava kuja, josta pyyhkeen voi kiinnittää vaikka uunin kahvaan. Ostin myös muutaman vanhan Viherpihalehden. Varmaan olen nämäkin joskus jo lukenut, mutta lehdistä ja kirjoista löytää aina jotain uutta jokaisella lukukerralla.

Kurpitsantaimia.
Kurpitsat tai kesäkurpitsat oli istutettu vanhan puuceen raunioihin.

Vessojen oviin oli laitettu hauskat kyltit. Kyltin toisella puolella luki “Ny on sun vuoros” ja toisella “Orota että mää pääse ulos”. Vessojen vieressä oli betoniallas, johon oli istutettu kurpitsoja. Ajattelin sen olevan jonkin vanhan rakennuksen kivijalka. Herra Puutarhurin Maja hoksasi, että siinähän on luultavasti vanhan puuceen rauniot ja kurpitsat kasvavat vanhan vessan kohdalla.

Pallo-ohdake.
Ihania pallo-ohdakkeita. Näissä on aika paljon samaa näköä laukkojen kanssa.

Päivän paras kohde ansaitseekin ihan oman postauksensa. Pääsin tutustumaan satumaiseen kierrätyshenkiseen puutarhaan. Vierailua täydensivät mökin omistajan ihastuttavat tarinat.

Puutarhaminiatyyrit.
Seuraavassa postauksessa saatte nähdä ja kuulla hieman lisää tästä satumaisesta puutarhasta.

Oletteko te käyneet koskaan siirtolapuutarhassa? Hyvää elokuun viimeistä kokonaista viikkoa!

Köynnöshortensia mökin varjoisalle seinustalle

Siirtolapuutarhamökilläni on täydellinen paikka köynnöshortensialle. Mökin ja tien väliin jää pieni varjoinen etupiha. Mökin etupihan puoleinen seinä on pohjoiseen päin ja siinä on ainoastaan yksi pieni ikkuna toisessa päässä. Seinä on tylsän näköinen ja sisääntulo ei ole niin rehevän ja viihtyisän näköinen kuin toivoisin. Viime kesänä hoksasin, että seinustalla olisi loistava paikka köynnöshortensialle.

Saimme kesälomalla viimeisteltyä mökin maalauksen ja Herra Puutarhurin Maja asensi seinustalle köynnösritilät. Ennen taimikaupoille lähtöä köynnöshortensioille täytyy kuitenkin vielä tehdä kunnon kasvualusta. Haasteita on luvassa, sillä maa on tiiviihköä ja melko savista. Luulen, että etupihalla kasvavan omenapuun juurista ei iloita tässäkään projektissa.

Olisikohan matala turveharkoilla reunustettu ja rodomullalla täytetty kohopenkki paras ratkaisu? Perusmaata ei tarvitsisi vaihtaa aivan niin syvältä.

Siirtolapuutarhamökin sisääntulo.
Mökin sisääntulo ennen köynnösritilöitä. Vasemmalla vanha omenapuu. Tähän etupihalle minulla on tarkoitus tehdä varjopuutarha. Alppiruusu, saniaisia, varjoyrttiä, taponlehteä, valeangervoja…
Köynnösäleiköt seinällä.
Köynnösritilät paikoillaan. Köynnöshortensiahan ei välttämättä tarvitsisi tukisäleikköä. Halusin kuitenkin säleiköt, jotta köynnös ei kasva ihan kiinni seinässä.
Köynnöshortensia tiilimuurin päällä.
Köynnöshortensia kurkottelee tiilimuurin yli Kalevankankaan hautausmaalla. Ei lainkaan synkkää.
Rehevä köynnöshortensia.
Valkoisenaan kukkia.
Köynnöshortensia muurilla.
Tiilimuuri ja köynnöshortensia ovat valloittava pari.

Jos näitte alkuviikolla Tampereella Kalevankankaan hautausmaalla jonkun pyörivän kameran kanssa, se olin minä! Kävin kuvaamassa teille komeita köynnöshortensioita. Olen kulkenut kymmeniä kertoja linja-autolla tästä ohitse ja ihaillut kauniita tiilimuurin yli kurkottelevia köynnöshortensioita. Nyt tuli hyvä syy käydä katsomassa ja kuvaamassa niitä lähempää. Olen ihastellut myös valokuvia työkaverini pergolan seinustan köynnöshortensioista. Kestää vielä muutama vuosi, ennenkuin mökin seinustan köynnöshortensiat näyttävät yhtä mahtavilta.

Köynnöshortensiat.
Tämä kuva on otettu samasta kohtaa muurin toiselta puolelta.
Köynnöshortensian verhoama aita.
Hortensiat kasvoivat muurin sisäpuolella, josta ne kiipivät muurin yli tien puolelle.
Köynnöshortensia varaston seinällä.
Varastovajan seinustaakin koristi köynnöshortensia.
Kalevankankaan hautausmaan portaat.
Kalevankankaan hautausmaalla on ihana rauhallinen tunnelma ja todella kauniita istutusalueita.

Jos hautausmaan hortensioiden kuvaaminen kuulosti mielestäsi oudolta, niin mitähän tuumit tästä? Törmäsin nimittäin hautausmaalla maailman kauneimpaan roskalavaan.

Kukan terälehtiä roskiksessa.
Kauneus on katsojan silmässä. Minun silmäni näkevät tässä jotain todella kaunista.
Turkoosia ja ruostetta.
Pidän kuluneesta turkoosista. Tällä kertaa se on ruostetta ja turkoosia.

Mukavaa viikonloppua!

Pioneja, pioneja!

Käsi ylös kenen lempikukkalistalta löytyy pioni. Niin minultakin. Viime sunnuntain Avoimet puutarhat kierroksellani Nekalan siirtolapuutarhassa tuli vastaan oikea pionitaivas. Vaaleansinisen mökin vierellä kulkeva kesäkukkasin koristeltu kapea polku johti avoimelle sisäpihalle, joka oli täynnä pioneja. Siis ihan täynnä!

Siirtolapuutarhamökin vierellä kulkeva polku.
Mitäs kuhinaa ja kuvaamista tuolla on meneillään?
Pioneja pihalla.
No mutta, Vau! Avara aurinkoinen piha oli täynnä kauniita pioneja. Taustalla sinivaleunikko.
Tummanpunaisia pioneja.
Osa pioneista oli täysin auki ja osa vielä nupulla.
Pioneja kukassa.
Pioneja, pioneja!
Pionit.
Pioneja siellä…
Pioneja lähikuvassa.
…pioneja täällä.
Kauniita pioneja.
Pinkkejä pioneja.
Vanhan roosan värinen pioni nupulla.
Roosan värisiä pioneja. Mikähän tämän nimi on?
Pionipiha.
Täydessä kukassa.
Green halo pioni.
Ja nupulla. Tämä erikoisempi pioni oli muistaakseni Green Halo. Mikä kaunokainen!
Kesäkukat ja pioni.
siniviuhka ja vaalenapunainen pioni.

Tämän puutarhan kohdalla harmitti se, että en ole kovin kaksinen valokuvaaja. Tämä puutarha oli nimittäin mykistävän kaunis.

Hämmentävintä kaikesta oli kuitenkin omistajan vastaus kysymykseeni: “Miten olet saanut pionit viihtymään näin hyvin ja miten hoidat ja lannoitat niitä?”. Vastaus oli “En mitenkään.” Siis mitä! Pionipuutarhurin salaisuus oli nimittäin se minkä me kaikki tiedämme ja mitä on kuitenkin niin vaikea noudattaa: huolellinen perustus.

Istutuskuopan pohjalle laitetaan hyvin palanutta karjanlantaa, ja päälle hieman hiekansekaista multaa, jotta juuret eivät ota suoraan lantaan. Lopuksi kuoppa täytetään hiekansekaisella mullalla. Tämän jälkeen kukoistavia pioneja ei ollut tarvinnut lannoittaa kymmeneen vuoteen mitenkään! Ainut hoitotoimenpide oli juurelle vuosittain lisätty hiekka.

I’m in love! Haluan lisää pioneja!!

Puutarhakierroksella siirtolapuutarhassa

Toisten puutarhoissa kiertely on aivan mahtavaa! Jos maassa ei ole metrin lumikerrosta on kyläillessä pakko päästä edes pienelle kierrokselle kyläpaikan puutarhaan. Parhaimmillaan tällainen kierros on tietenkin toisen puutarhaharrastajan kanssa puutarhassa kuljeskellen. Yhdessä ihmetellen, ihastellen, kysellen, suunnitellen ja haaveillen. Ja jokaisessa puutarhassa on ihan varmasti jotain mielenkiintoista. Myös niissä, joiden omistajat eivät ole varsinaisesti puutarhaharrastajia. Kauneutta voi löytää vaikkapa hieman villiintyneiden kukkapenkkien yllättävävistä kasviyhdistelmistä, sammalen peittämämistä kivistä tai puutarhaan unohtuneista kasvien valtaamista esineistä.

Avoimet puutarhat -tapahtuma on hieno mahdollisuus päästä kurkistamaan lähemmin ihan vieraidenkin ihmisten puutarhoihin. Tässä muutamia poimintoja Nekalan siirtolapuutarhan Avoimet puutarhat tapahtumassa kiertämistäni pikkuisista puutarhoista.

Siirtolapuutarhassa on eri värisiä mökkejä.
Nekalan siirtolapuutarhassa mökkinsä saa maalata haluamansa väriseksi. Alueella onkin ihan kaiken värisiä majoja.
Siirtolapuutarhamökki rehevän kasvillisuuden takana.
Pienet suloiset mökit pilkistelevät rehevän kasvillisuuden seasta.
Juhannusruusu valkoisen aidan takana.
Monissa puutarhoissa juhannusruusut kukkivat vasta nyt komeimmillaan.
Pieni ruukku vesiaihe.
Tästä pienestä vesiaiheesta kuului ihana rauhoittava veden solina!
Kaatunut puunrunko kukkapenkin koristeena.
Kaatunut puunrunko näytti todella kauniilta tässä kukkaryhmässä. Aivan kuin kaikki olisi ollut tässä aina.
Yhdessä puutarhassa vieraita otti vastaan näin kiva kaveri.
Valkoinen ruokaryhmä ja valkoinen auringonvarjo.
Tämän puutarhan tunnelma oli tyylikäs ja rauhallinen.
Muotoonleikattu pensasaita ja enkelipatsas.
Puutarhan muotoonleikattu pensasaita oli tosi hieno. Se antoi selkeän taustan kauniille asetelmille.
Siniset valurautatuolit.
Ja näiden tuolien väri oli osunut ihan nappiin!
Olisin voinut jäädä vaikka koko päiväksi kuljeskelemaan tämän puutarhan pieniä kasvien keskellä kiemurtelevia polkuja. Aivan ihana!
Vihreä ja rehevä puutarha.
Vihreää ja rehevää. Ja ei lainkaan nurmikkoa. Tykkään.
Köynnökset talon seinustalla.
Mökin seinustaa peitti upea monilajinen köynnösryhmä. Köynnöshortensia aloitteli kukintaansa. Saniaisia pitää muuten saada lisää omaankin puutarhaan.

Nekalan siirtolapuutarhassa kaikki tontit ovat suunnilleen saman kokoisia ja mökitkin on sijoiteltu tonteille samalla tavalla. On jännittävää miten eri näköisiä ja tunnelmaltaan täysin erilaisia puutarhat silti ovat! Omalle palstalle täytyy saada lisää runsautta ja enemmän huonemaisia tiloja. Tuossa viimeisten kuvien puutarhassa oli hyödynnetty hienosti köynnöksiä. Aion istuttaa palstalleni lisää puita, mutta taidanpa hankkia lisää myös köynnöksiä. Niillä saa nopeasti rehevyyttä ja korkeuseroja puiden kasvua odotellessa.

Tällä viikolla on tulossa vielä postaus upeasta pionipuutarhasta!