Valkoinen oli hetken taas nimetön

Puutarhallinen täynnä tuntemattomia kasveja! Ja kaiken keskellä vanhan puutarhan juuri hoitaakseen saanut puutarhuri miettii mistä ihmeestä aloittaisi. Aikalailla näin kävi itsellenikin ostaessani siirtolapuutarhamökin ja palstan kaksi vuotta sitten. Puutarhaharrastusta oli tuolloin takana jo kymmenkunta vuotta, mutta tuntui että monta asiaa sai opetella ihan alusta. Siirtolapuutarhan perinnekasvit olivat aivan outoja puhumattakaan täysin erilaisesta maaperästä ja eteläisemmästä kasvuvyöhykkeestä.

Olen pikkuhiljaa saanut nimettyä siirtolapuutarhapalstani tuntemattomia kasveja. Välillä tunnistuksessa tulee huteja ja muutamia kasveja on vielä kokonaan vailla nimeä. Tämän valkoisen kukan olin tunnistavinani jo viime kesänä vanhan perennakirjan avulla helminukkajäkkäräksi. Tunnistus jäi kuitenkin kaihertamaan mieltä, koska tuntomerkit eivät ihan täsmänneet. Näin joku viikko sitten lähikuvan helminukkajäkkärästä jossain blogissa (en nyt yhtään muista kenen omassa) ja eihän kukkani ollut ollenkaan sen näköinen!

Koreakärsämö on ojakärsämön kerrottukukkainen muoto.
Valkoinen kaunotar oli hetken vailla nimeä.

Hetken valkoinen kukkani oli taas vailla nimeä, mutta parempi nimettömänä kuin väärällä nimellä. Googlen kuvahaku on heti kokeneen puutarhurin jälkeen paras tunnistusapulainen. Sen avulla kukkani sai uuden nimen. Se on koreakärsämö! Koreakärsämö on luonnonvaraisen ojakärsämön kerrannaiskukkainen muoto. Kukka on vanhanajan perenna ja se kuuluu asterikasveihin. Puutarhamyymälä Flör kertoo koreakärsämön olevan helppohoitoinen ja monikäyttöinen perenna, joka viihtyy runsasravinteisessa hiekkamultaisessa maassa. Saman lähteen mukaan koreakärsämö sopii aurinkoisille kasvupaikoille mm. salvioiden, poimulehtien ja tädykkeiden kanssa.

Valkoinen kerrottu pieni kukka.
Koreäkärsämö kasvaa pensasmaisesti. Pienet valkoiset pallerot ovat aika somia.
Koreakärsämön lehdet ovat kapeat ja suipot.
Koreakärsämön lehdet ovat kapeat ja suipot. Kukat kasvavat ilmavissa tertuissa.
Kukkakimppuun korakärsämöä.
Koreakärsämö sopii hyvin leikkokukaksi ja kuivakukaksi. Tähän kimppuun poimin lisäksi mm. harmaamalvikkia ja kukintansa lopulla olevia pikkusydämiä.

Oletteko te yhden puutarhan puutarhureita vai onko hoidossanne ollut useampia puutarhoita? Hyvää tiistaita kaikille. Pian onkin jo syyskuu!

Satumainen kierrätyspuutarha

Aina silloin tällöin pääsee vierailemaan puutarhassa, joka tekee jollain tavalla suuren vaikutuksen. Pääsin tutustumaan Litukan siirtolapuutarhassa juuri tällaiseen puutarhaan. Tämän ihanan kierrätyshenkisen puutarhan portit olivat avoinna viime sunnuntaina Litukan siirtolapuutarhan Päivä Puutarhassa -tapahtumassa. Jo siirtolapuutarhan soratiellä kävellessäni kohti puutarhaa huomasin, että nyt ollaan ihan erityisen puutarhan lähellä. Tien varressa ohikulkijoita ilahduttivat mm. eläinhahmoiksi maalatut kivet, portin pielessä päivystävä pöllö ja vanhaan lyhtyyn rakennettu häkkikanala. Hauska yksityiskohta oli myös vanhan ikkunanpokan yksi peiliksi muutettu ikkunaruutu. Peilistä voi ohikulkija ohimennen tarkistaa, että kuontalo ja hymy ovat kohdillaan.

Puutarhurin tutun taitelijan Maija Palon maalaaman karhuportin takaa paljastuikin satumainen puutarha. Tunnelmallisiin huonemaisiin tiloihin jakautunut puutarha oli täynnä kiinnostavia yksityiskohtia. Monet ideat perustuivat tavaran mielikuvitukselliseen uudelleenkäyttöön. Sain luvan ottaa kuvia blogiini, mutta kuuntelin niin ihastuneena ja tarkkaavaisena puutarhurin kertomia tarinoita esineistä, asetelmista ja taideteoksista, että kuvaaminen unohtui melkein kokonaan. Onneksi muistin napata edes muutaman kuvan.

Puutarhuri muuten kertoi, että portin maalannut taiteilija Maija Palo on juuri tehnyt mielenkiintoisen ”Elämän ovet” tilataideteoksen F.E. Sillanpään elämästä. Taideteoksessa eri vuosikymmeniltä olevat ovet kertovat Sillanpään elämästä. Tilataideteokseen voi tutustua Sillanpään lapsuudenmaisemissa Hämeenkyrössä vielä 17.9.2017 asti. Ajattelin itse mennä katsomaan taideteoksen, jos vain millään ehdin. Tykkään vanhoista ovista. Niillä olisi varmasti satoja tarinoita kerrottavanaan.

Vanhoja esineitä on käytetty uudelleen puutarhassa.
Vanhan kelkan päällä kasvavat tomaatit ja muut taimet. Oikealla vanhassa lyhdyssä häkkikanala ja kanalan pihalla muutama vapaa kana.
Ympäristötaidetta siirtolapuutarhassa.
Solmioista tehdyn teoksen takana oli ajatuksia herättävä tarina.

Korkeasta portista astuttiin vanhan omenapuun oksiston suojaan ihan oikeaan satumetsään. Tämä solmioista koostuva installaatio kiinnitti heti huomioni. Se oli jo sellaisenaan upea, mutta kuullessani tarinan sen takana taideteos todella heräsi eloon. Puutarhuri oli löytänyt pussillisen hylättyjä kravatteja. Ehkä jo tästä maailmasta pois lähteneen vanhan miehen omaiset olivat siivonneet jäämistöä ja heittäneet vanhanaikaiset kravatit pois. Millainen mies oli ollut? Millaisen elämän hän oli elänyt ja keitä siihen oli kuulunut?

Musta solmio oli luultavasti nähnyt monet läheisten hautajaiset, sen vieressä roikkuva oranssi oli ehkä ollut kaulassa parhaan ystävän häissä ja pankin logollinen kravatti oli toiminut työkravattina. Oliko joku solmioista ollut miehen omissa häissä tai ensimmäisen lapsen kastajaisissa? Punainen ainakin oli varmaan nähnyt useammat hauskat pikkujoulut. Koskettava ja ajatuksia herättävä asetelma.

EDIT 10.10.2017 Lisään tähän Satumaisen puutarhan puutarhurin Eijan kommentteihin jättämän kivan viestin, jossa hän kertoo Solmio -installaatiosta:

”Hei Minna,
Kiitos! Olet kirjoittanut mukavan jutun siirtolapuutarhapalstastani. Kiva, jos viihdyit Bajkassa. Tervetuloa toistekin!
Omenapuussa istuva Pääministeri, satumetsän asukkaat ja muut palstani eläimet ovat päässeet turvaan ulkovarastoon tulevan talven viimoilta. Solmioista koostuvan installaation nimi on Hurmio ja se on omistettu edesmenneen isäni ikäluokan miehille (naisia unohtamatta), jotka olivat rakentamassa aikanaan tätä yhteiskuntaa. Kuten kerroitkin solmiot kertovat yhden ihmisen elämäntarinan. Työ sopii mielestäni Suomi 100 -teemaan. Tosin tein sen jo muutama vuosi sitten.
Lentävä perunamaa tuotti satoa 44 kpl pieniä herkkupaloja. Kylmyyden ja sateiden vuoksi tomaatit, kurkut ja kesäkurpitsat hädin tuskin pysyivät hengissä, äärettömän pieni sato.
Idearikasta talvea kaikille puutarhureille! Ensi kesänä pääsemme jälleen toteuttamaan unelmiamme omilla palstoillamme. terveisin Eija”

Satumetsän asukkailla riittää puuhailtavaa. Filosofi mietiskelee kannonkolossa. Nuorempi on tulossa kysymään häneltä neuvoa.
Satumetsän asukkaita puutarhassa.
Bambeilla on menossa invalidien kokous. Monet ovat menettäneet korvansa, onneksi pupu toimii tulkkina. Oikealla kultakorvaisten kerho. Mitähän siellä supistaan?
Apina tuumailee ja miettii satumetsän menoa.
Hauskoja ideoita puutarhaan. Köynnösritilä raudoitusverkosta.
Lisko kurkistaa ikkunasta. Puutarhassa oli monia hauskoja yksityiskohtia. Köynnösritilä on tehty raudoitusverkosta.

Puutarhassa oli todella kaunis kierrätyspuusta valmistettu aita. Se taisi olla puutarhurin naapurin vanhan varaston puretuista laudoista. Lautoja oli kaikissa sateenkaaren väreissä. Kaikki sulassa sovussa keskenään. Valitettavasti en hoksannut ottaa aidasta kuvaa. Puutarhassa oli myös kierrätyspuusta tehty räsymatto-polku. Polussa oli poikittain aseteltuja eri värisiä lautoja. Tästäkään en näköjään ottanut kuvaa.

Kierrätysmateriaalista valmistettuja esineitä oli vaikka kuinka paljon. Marjapensaille oli tehty tuet vanhoista työpöydän rungoista, isoon rikkinäiseen pulloon oli kasvatettu minipuutarha ja jopa pergola oli tehty täysin kierrätysmateriaalista.

Ympäristötaidetta.
Siirtolapuutarhojen perustajille omistettu asetelma omenapuussa.

Tämän asetelman puutarhuri oli tehnyt kunnianosoituksena siirtolapuutarhojen perustajille. Näiden ihmisten ansiosta me saamme tänään nauttia omista pikku puutarhoistamme ja mökeistämme.

Jäin miettimään tätä puutarhaa ja puutarhuria pitkäksi aikaa vierailun jälkeenkin. Tämä oli ehkä inspiroivin ja ajatuksia herättävin puutarha, jossa olen koskaan käynyt. Puutarhassa mielikuvituksen voi päästää valloilleen, hassutella ja satuilla sydämensä kyllyydestä!

Päivä Puutarhassa -tapahtuma Litukan siirtolapuutarhassa

Litukan siirtolapuutarhan päivä puutarhassa tapahtuma.

Kuluuhan se päivä puutarhassa kivasti omallakin markilla, mutta kun on mahdollisuus päästä näkemään muiden puutarhahöperöiden tiluksia ei sitä voi tietenkään ohittaa. Viime sunnuntaina Litukan siirtolapuutarhan ”Päivä Puutarhassa” -tapahtumassa pääsivät kaikki halukkaat tutustumaan siirtolapuutarhapalstoihin ja herkuttelemaan pop up -ravintoloissa. Monella palstalla oli myös kirpputori ja yhdellä palstalla jopa pop up -valokuvaamo!

Litukan siirtolapuutarha on yksi Tampereen neljästä siirtolapuutarhasta. Se sijaitsee Kalevan ja Kaupin kaupunginosissa kävelymatkan päässä Tampereen keskustasta. Paikan päälle oli saapunut mukavasti vierailijoita. Onneksi kuitenkin yksi tänä kesänä turhankin usein kyläillyt vieras puuttui joukosta, sade nimittäin.

Puutarhapäivän ohjelmaa.
Aktiiviset siirtolapuutarhurit olivat järjestäneet tapahtumaan monenlaista ohjelmaa.
Siirtolapuutarhan kapeat tiet.
Puutarhojen vehreys tulvii kapeille sorakujille. Siirtolapuutarhassa kuljeskellessa on helppo unohtaa, että ollaan ihan vilkkaasti liikennöidyn tien ja keskusta-alueen tuntumassa.
Kierrätyspuutarha, pelargoniat sinkkisessä vesiastiassa.
Iltakävelyllä voi poimia monenlaisia ideoita omaan puutarhaan.
Ritarinkannuksia, jaloangervoja ja pensashanhikki.
Ritarinkannuksia, jaloangervoja ja pensashanhikki.
Sininen siirtolapuutarhamökki.
Litukan siirtolapuutarha on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä virkistysalueena. Mökkiläisten yksityisyyttä täytyy tietysti kunnioittaa ja kenenkään pihaan ei saa mennä ilman lupaa.
Taulu puutarhaan.
Mahtava idea! Tämä taulu muuttuu vuodenaikojen mukaan.
Lohikeittoa.
Pop up -ravintolan lohikeitto.
Tällä kertaa kirppislöydöt olivat aika maltilliset.

Pop up ravintoloita oli monella palstalla ja olisi tietenkin tehnyt mieli kokeilla niistä jokaista. Valitsimme ravintolan, jossa oli tarjolla vähän ruokaisamman kuuloisia annoksia. Herra Puutarhurin Maja söi lohikeiton ja minä otin kanasalaatin. Samalta palstalta löysin majalle kivan keittiöpyyhkeen. Pyyhkeen yläosassa on tarranauhalla avattava kuja, josta pyyhkeen voi kiinnittää vaikka uunin kahvaan. Ostin myös muutaman vanhan Viherpihalehden. Varmaan olen nämäkin joskus jo lukenut, mutta lehdistä ja kirjoista löytää aina jotain uutta jokaisella lukukerralla.

Kurpitsantaimia.
Kurpitsat tai kesäkurpitsat oli istutettu vanhan puuceen raunioihin.

Vessojen oviin oli laitettu hauskat kyltit. Kyltin toisella puolella luki ”Ny on sun vuoros” ja toisella ”Orota että mää pääse ulos”. Vessojen vieressä oli betoniallas, johon oli istutettu kurpitsoja. Ajattelin sen olevan jonkin vanhan rakennuksen kivijalka. Herra Puutarhurin Maja hoksasi, että siinähän on luultavasti vanhan puuceen rauniot ja kurpitsat kasvavat vanhan vessan kohdalla.

Pallo-ohdake.
Ihania pallo-ohdakkeita. Näissä on aika paljon samaa näköä laukkojen kanssa.

Päivän paras kohde ansaitseekin ihan oman postauksensa. Pääsin tutustumaan satumaiseen kierrätyshenkiseen puutarhaan. Vierailua täydensivät mökin omistajan ihastuttavat tarinat.

Puutarhaminiatyyrit.
Seuraavassa postauksessa saatte nähdä ja kuulla hieman lisää tästä satumaisesta puutarhasta.

Oletteko te käyneet koskaan siirtolapuutarhassa? Hyvää elokuun viimeistä kokonaista viikkoa!

Satokausikalenteri – Spagettia kesäkurpitsasta

Myyrä esittelee kesäkurpitsasatoa.

Täytyy hieman häpeillen myöntää, että en ole muistanut pitkään aikaan seurata satokausikalenteria. Kaverini oli lauantaina käymässä siirtolapuutarhamökilläni ja meille tuli puhetta satokausikalenterista. Satokausikalenteri helpottaa hevi-osastolla vierailuja ja auttaa valitsemaan ruokapöytään sesongin parhaat vihannekset, kasvikset, ja hedelmät sekä antaa vinkkejä hyvistä resepteistä. Satokausikalenterin suosittelemat kasvikset ovat myös edullisia suositellulla kaudella. Kerrassaan mainio tuote, joka täytyy laittaa tarkempaan seurantaan!

Elokuussa satokausikalenteri suosittelee mm. kesäkurpitsaa. Muistatteko vielä pienen kompostiin istuttamani taimen, josta en ollut edes varma onko se tavallinen kurpitsa vai kesäkurpitsa? Kesäkurpitsahan se oli. Taimi säästyi lehtokotilojen hyökkäykseltä ja on kasvanut jättiläiseksi. Satoakin on tullut kivasti. Myös kesäkurpitsan kukat ovat syötävät. Itse en ole ainakaan vielä kokeillut.

Kesäkurpitsataimen istutus.
Näin pienestä se lähti. kesäkurpitsan taimi odottaa istuttamista.
Kompostiin istutettu kesäkurpitsa tekee hyvin satoa.
Ei niin pieni enää. Kesäkurpitsan taimi on täyttänyt koko kompostilaatikon.

Kaverini vinkkasi Yhteishyvän verkkosivuilla olevasta kesäkurpitsaspagetin ohjeesta. Meillä olikin pari kesäkurpitsaa kaapissa, joten resepti pääsi heti kokeiluun. Meidän versiossa kesäkurpitsan suikaleet eivät kyllä ole kovin spagettimaisia, mutta lopputulos oli silti oikein maistuva. Valkosipulin ja kesäkurpitsan yhdistelmä on muuten oikein toimiva (paitsi ei ehkä seuraavina päivinä lähietäisyydellä oleskelevien mielestä). Reseptissä ei ole lainkaan lihaa, mutta kikherneet tuovat ruokaan mukavasti proteiinia ja täyttävyyttä.

Kesäkurpitsaspagetin raaka-aineet: kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja, basilikaa, auringonkikansiemeniä, kikherneitä, valkosipulia ja sitruunanmehua. Lisäksi paistamiseen öljyä ja mausteeksi ainakin suolaa ja pippuria.
Kesäkurpitsaspagetin raaka-aineet: kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja, basilikaa, auringonkikansiemeniä, kikherneitä, valkosipulia ja sitruunanmehua. Lisäksi paistamiseen öljyä ja mausteeksi ainakin suolaa ja pippuria.
Kesäkurpitsasuikaleita.
Kesäkurpitsasta juustohöylällä leikattuja ”spagetteja”. Näitä olisi tietysti voinut leikata veitsellä kapeammiksi, mutta menivät hyvin näinkin. Tähänkin puuhaan on olemassa joku oma työkalu. Itse en kuitenkaan tykkää kerätä laatikoihin liikaa harvoin tarvittavia erikoisvälineitä.
Kesäkurpitsaspagettia lautasella.
Valmis kesäkurpitsapasta Puutarhurin Majan tapaan. Hyvää ruokahalua!

Onko teillä satokausikalenteri käytössä ja miten hyödynnätte sitä arjessa?

Siemenestä kukaksi

Kesäkukkien kasvattaminen siemenistä suorakylvämällä on helppoa ja hauskaa. Kun kylvää montaa erilaista kukkaa ja moneen eri paikkaan ei haittaa vaikka joku ei onnistuisikaan. Omat helpot suosikkini ovat kosmoskukka ja kehäkukka. Tänä kesänä kylvin ensimmäistä kertaa myös erilaisia unikkoja ja tykkäsin niin paljon, että laitan niitä varmasti myös ensi kesänä.

Aion kokeilla Keijunkukkaset blogin innoittamana myös kelloköynnöstä ja tuoksuherneitä. Tuossa Keijunkukkaset blogin postauksessa on myös arvonta 20.8.2017 asti! Toisen ihanan kokeiluun menevän kesäkukkavinkin poimin Hernepensaskujanne blogin Japanintörmäkukka postauksesta. Japanintörmäkukat ovat monivuotisia, mutta ilmeisesti melko arkoja.

Siemenpusseja
Tässä ovat alkukesällä kylvämäni siemenet. Sain ystävältäni syntymäpäivälahjaksi ”puutarhurin selviytymispakkauksen”. Paketista löytyivät mm. alarivin siemenpussit unikkoja lukuunottamatta.
Vaaleanpunaisia pieniä kukkia.
Nelson gardenin ”Pink shades” kesäkukkasekoituksen kukkia.
Myös nämä kukat ovat luultavasti samasta vaaleanpunaisesta sekoituksesta.
Vaaleanpunainen kukka.
Hauskan näköinen ja kauniin värinen kukka.
Hento vaaleanpunainen unikko.
Vaaleanpunainen unikko on hieman ujo.
Unikot veivät sydämeni kertaheitolla!
Kaunis kesäinen kukkakuva: pioniunikko, lilja ja harmaamalvikki.
Harmaamalvikit, unikot ja liljat kertoivat minulle: ”Kesä on vielä täällä!”
Kerrottu punainen pioniunikko.
Unikon huono hiuspäivä?
Kerrottuja kehäkukkia.
Kehäkukat loistavat puutarhan aurinkoina.
Ruiskaunokki.
kesäkukkasekoituksessa oli myös ruiskaunokkeja.
Kosmoskukka.
Kosmoskukkia kylvin kolmeen eri paikkaan. Vasta muutama kukka on auennut.
Kosmoskukat taaperokärryssä.
Nämä kosmoskukat kasvavat siirtolapuutarhamökin entiseltä omistajalta perimässäni taaperokärrystä tehdyssä istutusastiassa.
Myyrä kastelee kehäkukkia.
Myyrä innostui ja teki itselleen oman DIY kastelukannun 🙂

Aurinkoista elokuun viikonloppua!

Leijuva kastelukannu DIY

Ostin siirtolapuutarhamme kirpputorilta soman sinkkikastelukannun. Yhtenä päivänä katsellessani kastelukannua mieleeni muistuivat joskus netissä näkemäni ”leijuva kastelukannu” tuunaukset. Kotiin päästyäni kaivelin helmivarastojani ja kaikki DIY projektiin tarvittavat tarvikkeet löytyivät. Kastelukannusta ei tullut varsinaisesti leijuva, vaan kiinnitin sen narulla varjopuutarhan omenapuuhun. Tämä oli kolmen H:n Tee Itse -projekti: Helppo, Hauska ja Halpa.

Sinkkikastelukannu.
Pieni sinkkikastelukannu löytyi siirtolapuutarhan kirpputorilta.
Kastelukannun tuunaus tarvikkeet: sinkkikastelukannu, helmiä ja ohutta rautalankaa.
Kaikki DIY projektiin tarvittavat materiaalit löytyivät valmiiksi kotoa.
Lasihelmiä.
Pisaranmuotoiset lasihelmet olivat odotelleet jo kauan sopivaa käyttökohdetta.
Kristallihelmiä.
Edellisessä postauksessa arvuuttelin, että mitähän olen askarrellut puutarhaani näistä helmistä? Näistä olisi tullut varmaan myös kaunis tuulikello tai lyhtykoriste.
Leijuva kastelukannu.
Valmis leijuva kastelukannu.
Kastelukannu DIY projekti.
Pujottelin helmet ohueen rautalankaan ja käänsin jokaisen helmen alle pienen mutkan jonka päälle helmi jäi lepäämään.
Helminauha kastelukannuun.
Helmet kiiltelevät kauniisti auringonvalossa.
Varjopuutarhan kurjenmiekat saavat vettä.
Sinkkinen kastelukannu omenapuussa.
kiinnitin kastelukannun narulla omenapuun runkoon. Kastelukannusta voisi tehdä leijuvan kiinnittämällä helminauhojen lomaan tukevan rautalangan, jonka toinen pää upotetaan maahan.

Mukavaa viikonloppua!

Varjopuutarhan ensimmäiset asukkaat – pienet köynnöshortensiat

Voi miten pieniä ja suloisia nämä pari viikkoa sitten istuttamani köynnöshortensian taimet ovat. Eivät rassukat vielä ylety edes kurkottelemaan mökin seinälle kiinnitettyihin köynnössäleikköihin. On siinä pikkuisille tekemistä jos aikovat täyttää koko seinustan. Köynnöshortensioille tehtiin oma pieni turveharkoilla reunustettu kohopenkki. Perusmaa oli penkin toisessa päässä karkeaa hiekkaa ja toisessa savista. Koska köynnöshortensia viihtyy hapahkossa maassa, maata parannettiin lisäämällä siihen reilusti havu-ja rodomultaa. Pelkäämiäni omenapuun juuria ei onneksi kaivuutöissä tullut vastaan.

Turveharkkoja oli tosi mukava ja helppo käsitellä. Ainut huono puoli harkoissa on korkeahko hinta. Onneksi turveharkot ovat kuitenkin pitkäikäisiä. Sahasin harkot kahtia ihan tavallisella sahalla.

Haluaisin harkot täyteen pehmeää sammalta. Puutarhurin Majan Facebook sivuilla sainkin hyvän vinkin sammaloittamiseen, turveharkot valellaan piimällä. Hapanta ja varjoa, eikös sammal niistä tykkää?

Köynnöshortensian taimi istutettuna havu- ja rodomultaan.
Taimia ei istutettu ihan seinän viereen. Kukkapenkkiä ei koskaan kannata laittaa sokkeliin kiinni, koska talon rakenteet saattavat vaurioitua kosteudesta. Kasvit saavat myös paremmin vettä vähän kauempana kuin ihan räystään alla.
Köynnösten istutus talon seinustalle.
Mökin sokkelin reunus on vielä vähän kesken. Pitäisiköhän pyytää pyöreitä kiviä tuliaisiksi vierailta :). Etupiha tulee varmaan olemaan ensimmäinen nurmikoton alue siirtolapuutarhapalstallani.

Siirtolapuutarhamökkini etupiha on varjoinen ja olenkin suunnitellut tekeväni siitä varjopuutarhan. Varjoisessa viihtyviä kauniita kasveja on paljon. Varjon kasvit eivät ehkä hurmaa kukkaloistollaan, mutta lehtien värit ja muodot voivat olla todella kauniita.  Varjoisassa viihtyvät ainakin erilaiset saniaiset, kuunliljat, valeangervot ja alppiruusut. Mielestäni varjopuutarhaan sopivat hyvin myös varvut, maanpeitekasvit, kivet, ja sammal.

Turveharkoista tehty kukkapenkki köynnöshortensioille.
köynnöshortensioiden juurelle pitäisi vielä istuttaa jotain maanpeitekasvia. Ehkäpä varjoyrttiä tai taponlehteä? Köynnöshortensia on toki itsekkin kiva maanpeitekasvi.
Köynnöstuet seinälle.
Varjoisen etupihan seinustasta tulee tosi kiva kun köynnöshortensiat täyttävät ritilät.

Lopuksi vielä pieni maistiainen tulevasta. Kuka arvaa mitä olen askarrellut puutarhaani?

Hyvää viikonloppua!

Mitä kuuluu kesäkukille?

Edellisessä postauksessa kerroin parvekkeemme kasvihuonekurkkujen kuulumisia. Tehdäänpäs pikainen katsaus myös siirtolapuutarhamökin kesäkukkien kuulumisista. Suunnittelin tekeväni kukkaistutuksista runsaita ja monilajisia keväisen Prahan matkamme kukkaistutusten innoittamana. Lopputulos ei ollut ihan sitä mitä ajattelin, mutta täytyy myöntää että näin loppukesästä pelargonilaatikot näyttävät upeilta.

Siirtolapuutarhamökin kesäkukat
Pelargonikesäkukkalaatikoita on yhteensä kolme. Kaksi sisääntulopolun varressa ikkunalla ja yksi etupihan ikkunalla.
Riippapelargonit
Tämä istutus on kaikkein onnistunein. Riippapelargonit pääsevät ostoslistalle myös ensi kesänä. Tavallinen pelargoni on alkanut kukkia kunnolla vasta ihan hiljattain. Molemmissa on valtavasti nuppuja.
Kukkalaatikko
Tämä on edellistä pienempi laatikko. Siihen ei riittänyt kahta riippapelargonia ja kokonaisuus on toispuoleinen. Muistiin ensi vuodelle: riippapelargonit kaikkien laatikoiden päihin.
riippapelargoni pinkki.
Uusia kukkia on tulossa vielä runsaasti.
Kuivahtanut siniviuhka.
Liian pieni ruukku yhdistettynä unohtuneeseen kasteluun. Tuloksena kuivahtanut siniviuhka.

Sitten niihin epäonnistumisiin. Amppelissa roikkuneen siniviuhkan kastelu unohtui  muutaman kerran. Paahteisella seinustalla liian pienessä ruukussa kasvanut kukkahan ei siitä tykännyt. Koska siniviuhka on kuitenkin kiva ja moka oli puutarhurin saatan kokeilla sitä ensi kesänä paremmilla konsteilla. Alumiinikattiloihin istutetut pelargonit olivat tuhoontuomittu yritys, jota ei kannata kokeilla uudestaan. Kivan näköisiä hetken aikaa, mutta koska kattiloiden pohjissa ei ollut reikiä kukat käytännössä hukkuivat veteen. Niistä en viitsinyt ottaa edes kuvia.

Verenpisara laatikossa.
Ex tempore yhdistelmä suikeroalpi ja verenpisara näyttivät kivoilta, kunnes suikeroalpi alkoi kukkia. Verenpisara menee kuitenkin jatkoon ensi kesälle. Pitää miettiä sille sopivampi kaveri.
Puutarhurin Maja puulaatikko tekstillä.
Ikean puulaatikosta tuunattu ”omenalaatikko”.

Miten teidän kesäkukat jaksaa näin loppukesästä? Löytyikö uusia suosikkeja tai pahoja pettymyksiä?

Hyvää elokuun alkua!