Ei haittaa vaikka sataa

Onnellinen puutarhuri.
Onneksi on riippukeinu sisälläkin. Ei haittaa vaikka sataa.

Meillä ei ole mitään joka vuosi toistuvia juhannusperinteitä. Viime kesänä juhannus meni työntäyteisissä merkeissä majan sisääntulopolkua rakentaen. Tarkoitus oli mennä siirtolapuutarhan juhannusjuhlille, mutta olimme molemmat niin väsyneitä, hikisiä ja likaisia urakan jälkeen, että emme jaksaneet ja kehdanneet lähteä ihmisten ilmoille.

Mökin värikin ehti vaihtua polkuprojektin keskellä. Alkutilanteesta ei tietenkään muistettu ottaa kuvaa.
Suodatinkankaan päälle on levitetty asennushiekka. Laattojen asennus voi alkaa.
Herra Puutarhurin Maja laatoittaa ja Juhannuspolku etenee laatta kerrallaan.

Tämä juhannus aloitettiin juhlallisesti kaatopaikkakäynnillä. Kurpitsapostauksessa vilauttamani rytöläjä siistiytyi melkoisesti kun veimme säkkitolkulla viimevuotista kasvijätettä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen.

Selkiintyihän se rytöläjäkin vähän.
Herra Puutarhurin Maja mietti kaatopaikkakuormaa kasatessaan, että tuleeko sana ”viidakko” sanasta viita? Mistähän tuli mieleen?!?

Järkevintä olisi tietysti kompostoida kaikki kasvijäte omalla palstalla. Palstanraivauksesta on syntynyt niin paljon kasvijätettä, että  osa kompostoituvasta materiaalista oli pakko viedä palstalta pois, jotta saan tilanteen jotenkin haltuun. Maanparannusainetta palstalle riittää kyllä ensi vuodeksikin, sillä minulle jäi vielä kolme täysinäistä kompostia.

Oikeastaan meillä on aina ollut joku projekti työn alla juhannuksena. Ehkä se on meidän juhannusperinteemme 😀

Kasvimaatakaan ei tarvitse kastella. Mitähän siemeniä laitoin tuohon vasempaan reunaan?

Hyvää keskikesän juhlaa teille kaikille!

PS. Sanakirjan mukaan viita tarkoittaa nuorta tiheää lehtimetsikköä, tiheikköä, vesakkoa, risukkoa, pajukkoa, koivikkoa tms.

Kommenttisi piristävät päivääni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *