Siirtolapuutarhassa juoksee kesävesi

Siirtolapuutarhamökkeily ja mökin omistamisen käytännönasiat kiinnostavat monia. Tykkään jutella ja kertoa siirtolapuutarhasta ja meidän mökistä. Yksi yleisimpiä kysymyksiä on “Tuleeko teidän mökille sähkö ja vesi?” Kyllä, meille tulee kesävesi!

Vesiaihe onkin ollut ajankohtainen, sillä siirtolapuutarhamme kaikki palstoille tulevat vesijohdot sekä tiet uusittiin tänä vuonna. Siirtolapuutarhassamme kaupungin vesijohtovesi tulee palstojen reunalle, josta jokainen voi johtaa veden omalle palstalleen tai sisälle mökkiin asti. Kesävesi avataan keväällä pakkasten mentyä ja suljetaan taas syksyllä talveksi ennen pakkasia. Vedestä maksetaan yhdistykselle kiinteä vuosittainen maksu.

Nekalan siirtolapuutarhan palstoilla ei ole viemäröintiä, joten esimerkiksi vesivessoja ja pesukoneita ei voi mökkiin asentaa. Siirtolapuutarhurit voivat käydä suihkussa ja vesivessassa keskusrakennus “Pirtillä”. Alueella on myös lukuisia kuivakäymälöitä ja hyvistä löylyistä pääsee nauttimaan yhteen Tampereen tunnetuimmista yleisistä saunoista.

Meidän mökkiin oli vedetty vesi sisälle asti, mutta ostettuamme mökin poistimme veden. Järjestelmä oli epäkäytännöllinen. Likavesi meni pieneen maan alle kaivettuun tynnyriin, joka olisi pitänyt tyhjätä uppopumpulla. Nyt ei myöskään tarvitse huolehtia putkien tyhjäämisestä talveksi tai pelätä putkien jäätymistä ja vesivahinkoa.

Siirtolapuutarhassamme kesävesi tulee palstojen nurkalle. Vesipisteeltä jokainen voi vetää veden lähemmäksi omaa mökkiään tai mökin sisälle.

Meillä vesi siis kulkee lähemmäs mökkiä kätevästi ja yksinkertaisesti puutarhaletkulla. Hankimme viime kesänä uuden puutarhaletkun. Vanha letku taisi tulla käytettyä vähän liiankin loppuun. Viimeinen niitti uuden puutarhaletkun hankinnalle olivat vanhaan letkuun pompsahtaneet vettä tihkuttavat pullistumat. Totta puhuen minulla oli ollut vanhan letkun kanssa hieman viileät välit jo ennen tätä tapahtumaa. Tiedätte varmaan miten hermoja raastavaa on repiä tuhannensolmulla olevaa puutarhaletkua perässään puutarhassa  vedentulon loppuessa vähän väliä, koska letku on jossain kulman takana taittunut kaksinkerroin (ja matkallaan taittanut myös sylillisen kukanvarsia).

Bye bye vanha letku!
Ja tervetuloa uusi Gardena Liano!

Sain testattavaksi Gardenan Liano puutarhaletkun *). Viime kesänä hankkimamme letku on myös Gardenan mallistosta. Valitsimme Gardenan, koska halusimme pakkasenkestävän, kiertymättömän, kohtuuhintaisen ja pitkäikäisen puutarhaletkun.

Gardena Liano onkin vähän erilainen puutarhaletku. Letku on kaksikerroksinen. Sisäletku on päällystetty vahvalla tekstiilikudoksella. Äkkiseltään Liano saattaa näyttää jokunen vuosi sitten muodissa olleilta venyviltä tekstiilipäällysteisiltä puutarhaletkuilta. Kyseessä on kuitenkin täysin eri tuote. Venyvät letkut on tarkoitettu kevyeen ja lyhytaikaiseen  käyttöön. Gardena Lianosta taas tekstiilipäällysteen ja sisäputken yhdistelmä tekee nimenomaan vahvan ja kovaa käyttöä kestävän.

Lianon sisäletku on päällystetty vahvalla tekstiilikudoksella.
Liano on helppo kääriä säilytystä varten lenkille.
Asensimme viime kesänä ostetun letkun puolikiinteästi köynnössäleikön tukipuuhun. Monikäyttöpöydällä mm. tiskataan ja ruukutetaan.
Letkun kiinnitykseen käytin varrellisten puutarhatyökalujen seinälle ripustamiseen tarkoitettua klipsua.
Työkaluklipsusta letku on helppo irrotta ja ottaa pois talveksi.
Letkun päähän ostimme säätöventtiilin. Yksi Gardenan hyvistä puolista on laaja liitin ja lisätarvikevalikoima.
Hanasta on helppo päästää vettä kastelukannuun tai tiskivatiin.
Gardenan pikaliittimet ovat käteviä. Liano letku on nopea napsauttaa säätöventtiiliin.

Ja sitten testaamaan! Tyhjänä Liano on helppo käsitellä, sen on kevyt ja “lötkö”, joten se on tosi helppo kääriä rullalle säilytykseen. Avattuani hanan ensimmäinen ajatukseni on, että näyttääpäs letku jäykältä! Kokeilen nostella letkua, taittelen sitä ja vedän perässäni kauemmas. Huomaan, että letku on tosi taipuisa, ei lainkaan jäykkä. Voisin kuvailla Lianon olemusta sanalla jäntevä. Makustelen lisää letkun tuntumaa. -Kevyt. Oikeastaan hämmästyttävän kevyt. Eikä taitu helposti kaksinkerroin! Hyvä, hyvä!

Gardena Liano on tosi taipuisa.

Lavatarhan pikkutaimet tykkäävät hienojakoisesta vesisuihkusta.

Liano puutarhaletkupaketissa tulee mukana kastelusuutin. Suutin ruiskuttaa hienojakoista leveää vesisuihkua. Suihkun voimakkuutta säädetään pyörittämällä kastelusuuttimen päätä. Tykästyin heti Liano puutarhaletkuun, mutta suutin ei saanut minulta yhtä varauksetonta vastaanottoa. Olen tottunut käyttämään pistoolisuuttimia, joilla suihkua voi säätää monipuolisemmin.

Voisin ajatella, että Lianon kastelusuutin sopii mainiosti pienten taimien hellävaraiseen kasteluun, nurmialueille ja monenlaiseen pesuun. Itse jäin kaipaamaan tarkempaa suihkua, jolla veden voi ohjata kasvien juurelle tai vaikkapa täyttää kastelukannun. Lianon suuttimet on helppo ja nopea vaihtaa pikaliittimellä ja valikoimissa on paljon erilaisia suuttimia, joten miksipä suuttimia ei voisi olla vaikka useampikin eri käyttötarkoituksiin.

EDIT Huomasin kirjoituksen julkaisemisen jälkeen, että Liano letkupaketteja on saatavana erilaisilla kastelusuuttimilla, joista tämä suihkusuutin on yksi vaihtoehto. Lianoa saa myös kastelupistoolilla ja ruiskusuuttimella. Kiva juttu! Näistä jokainen voi valita itselleen sopivan suuttimen.

Vesisuihkun voimakkuutta säädetään pyörittämällä kastelusuuttimen päätä.

Uskon, että sain Gardena Lianosta mukavan kastelukaverin tuleviksi vuosiksi!

*) Kaupallinen yhteistyö. Gardena Liano puutarhaletku ja kastelusuutin saatu maksutta testattavaksi.

Minikaivurin ohjaimissa!

 

Olen jo pitkään puhunut siirtolapuutarhapalstamme tulevasta uudistuksesta ja esitellyt tekemiäni suunnitelmia. Vihdoinkin tuntuu, että suunnitelmat alkavat ihan oikeasti toteutua. Jes! Viime kesänä pääsimme jo hyvään alkuun, kun purimme palstan perältä vajonneen varaston ja rakensimme uuden vajan hieman lähemmäs mökkiä. Nyt toukokuun lopulla tontilla alkoi  kunnon myllerrys.

Olemme tottuneet tekemään isojakin projekteja ihan lapiovoimin. Jouduimme kuitenkin toteamaan viime kesänä, että siirtolapuutarhapalstamme uudistaminen veisi ikuisuuden ja vähän pidempäänkin käsipelillä. Apuun tarvittiin siis konevoimia. Haastetta projektin suunnitteluun toi puutarhan sijainti tiheästi rakennetulla kapeakulkuväyläisellä siirtolapuutarha-alueella. Tovin tuumimisen ja mittailun jälkeen päätimme vuokrata minikaivurin.

Mökin edustalta kaivettiin pois epämääräinen kasa ruusupuskia, piiskuja ja lumimarjaa. Etualalla näkyy tulevan istutusalueen kohdalta käännetty nurmikko.
Tässä vielä sama alue kuvattuna mökiltä päin.
Kuvassa on vielä vanha varastokin palstan perällä. Se purettiin pois jo viime kesänä. Valtava tatarpuska sai lähtöpassit ja iso alue joutomaata sekä puretun varaston pohja siistiytyivät kaivinkoneen käsittelyssä.

Minikaivurin vuokraus kuskeineenkaan ei ole älyttömän kallista (Esimerkiksi Tampereella Sarko Oy:llä 70 € /tunti, min. 3 tuntia). Herra Puutarhurin Maja innostui ajatuksesta päästä minikaivurin ohjaimiin niin paljon, että pelkän kaivurin vuokraus oli helppo päätös. Itse en uskaltautunut ajamaan, vaan tyydyin työnjohdollisiin tehtäviin. Minikaivureita näyttäisi olevan aika hyvin tarjolla ainakin isoimmissa kaupungeissa.  Me vuokrasimme kaivurin Sarko Rakennuspalvelut Oy:ltä Tampereelta. Vuokraus sujui varsin joustavasti ja myös itse kone toimi hyvin. Hinta oli 120 € / päivä ja seuraavat päivät 100 € (lisäksi polttoaine kulutuksen mukaan). Hintaan sisältyy kuljetustraileri, mutta me tilasimme minikaivurin paikan päälle. Ja onneksi näin. Sillä näytti siltä, että kaivurin ajaminen kuljetuslavalta ei välttämättä ole kovin helppo homma, jos ei ole ennemmin ajanut kaivurilla! Kaivuria täytyy nimittäin tukea laittamalla kauha maahan, kun sitä ajetaan alas pitkin jyrkkää ramppia.

Ensimmäinen kuopaisu, aika jännää!

Miten minikaivurilla työskentely onnistuu aloittelijalta ja valmiissa puutarhassa? Sanoisin, että hyvin, kunhan suunnittelee projektin huolellisesti etukäteen ja etenee rauhassa. Herra Puutarhurin Majalta homma alkoi sujua todella hienosti pienen harjoittelun jälkeen. Jopa nurmikaistaleen kuoriminen kauhalla ohuesti onnistui! Jos työt ohjelmistoalalla loppuvat voi herra siirtyä suoraan kaivurikuskiksi.

Kumitelainen kaivuri tekee yllättävän vähän jälkiä esimerkiksi nurmikolle, mutta kovin ahtaisiin paikkoihin sillä ei pääse. Meillä oli siitä hyvä tilanne, että palstalla ei kasva montaakaan isoa puuta ja säilytettäviä istutusalueitakaan ei ollut paljoa. Siirtolapuutarhassamme sähköjohdot kulkevat ilmassa suhteellisen matalalla. Minikaivuri mahtui juuri ja juuri sähköjohdon alta. Onneksi johdon läheisyydessä ei tarvinnut tehdä kaivuutöitä.

Tässä ollaan mökin edustalla. Ruusupuskan juurakot on jo poistettu ja alue odottaa enää tasausta.

Kokosin tähän muutaman mieleeni tulleen vinkin minikaivurin vuokrauksesta:

  1. Tutustu etukäteen vuokrausehtoihin. Selvitä esimerkiksi millaiset ovat vakuutusehdot.
  2. Suunnittele kaivurin kulkureitit etukäteen. Ota huomioon telojen leveyden lisäksi myös kaivurin korkeus. Tarkista, että kaivuri mahtuu kulkemaan esimerkiksi puiden ja sähkölinjojen alta.
  3. Suunnittele työjärjestys ja läjitysalueet etukäteen. Tässä pätee sama sääntö, kuin lattian maalauksessa: Älä kaiva itseäsi nurkkaan!
  4. Harjoittele kaivurin ajamista ja kauhan käyttöä aluksi kaikessa rauhassa mahdollisimman aukealla alueella.
  5. Jos kaivurin ajaminen itse tuntuu liian hurjalta ajatukselta tai kaivuutyö sijoittuu hyvin vaikeaan paikkaan (esimerkiksi matalalla kulkevan sähkölinjan alle tai ihan rakennuksen viereen) minikaivuria voi vuokrata myös kuljettajan kanssa. Ammattilainen tekee nopeaa työtä, joten muutamassa tunnissa saa jo valtavasti aikaan.

Ja vielä muutama turvallisuusohje:

  1. Älä hötkyile! Oman ja muiden turvallisuuden sekä materiallisten vahinkojen välttämiseksi toimi kaikessa rauhassa. Kaivurilla saat joka tapauksessa 100 kertaa nopeammin valmista, kuin käsipelillä, joten turha kiirehtiminen ei ole tarpeen.
  2. Tuplavarmista, että ihmisiä tai eläimiä ei liiku työalueella! Näkyvyys minikaivurista ei välttämättä ole hyvä joka suuntaan ja keskittyessä kaivamiseen voi ympäristön tarkkailu jäädä huomiotta. Jos samassa pihapiirissä on lapsia, täytyy heidän olla toisen aikuisen välittömässä valvonnassa.
  3. Sopikaa jo etukäteen, että toinen aikuinenkaan ei saa mennä missään tilanteessa käynnissä olevan kaivurin lähelle! Jos kaivajalle tulee asiaa, täytyy kaivajan huomio saada kiinnitettyä kauhan ulottuman ulkopuolelta.
  4. Pyri pitämään kaivuri mahdollisimman suoralla alustalla.
  5. Varmista, että kaivettavalla alueella ei ole maan alla kulkevia sähköjohtoja (esimerkiksi valaisinten tai suihkulähteen johdotus).
Vaslmista! Puulaatat on aseteltu kaivetulle alueelle kottikärryjä varten. Mökin edusta ja palstan takaosa saavat pinnakseen kaunista someroa. Ihan etualalle tulee iso yhtenäinen istutusalue.
Lopuksi kuopaistiin pois vielä jättimäinen alue piiskuja.
Jee! Taas ollaan muutaman savisen askeleen lähempänä unelmien cottage gardenia!

Kelloköynnökset kurkottelevat kohti kattoa

Kelloköynnös (Copaea scandens) on komea yksivuotinen köynnöskukka. Näitä kauniita köynnöksia on tullut ihasteltua kerran jos toisenkin ja tänä kesänä niitä kasvaa toivottavasti myös omassa puutarhassani.

Kelloköynnös on melko hidas itämään, mutta kasvaa nopeasti alkuun päästyään. Kelloköynnökset kannattaa kylvää viimeistään helmikuun lopulla, niin ne ehtivät kukkia loppukesällä. Eikä tietenkään välttämättä haittaa vaikkei köynnös ehtisikään kukkia, sillä myös lehdet ovat kauniin rehevät ja köynnös kasvaa nopeasti vaikkapa näkösuojaksi.

Liotin siemeniä vedessä yön yli ennen kylvöä.

Isoja kovapintaisia siemeniä kannattaa liottaa ennen kylvöä. Ostamassani pussissa oli reilusti siemeniä. Onneksi, sillä siemenet itivät mielestäni huonosti. On ollut hauskaa seurata miten epätahtiin taimet kasvavat. En ole törmännyt vastaavaan minkään muun kasvin esikasvatuksen kanssa. Heti alkuun yksi taimi otti reilusti etumatkaa muihin. Tätä taimea olenkin jo latvonut useampaan kertaan. Taimet ovat vieläkin niin eri kokoisia, ettei millään uskoisi, että ne on kylvetty samana päivänä!

Jonkun täytyy olla pioneeri!
Ensimmäinen taimi on jo koulittu omaan purkkiinsa, kun toinen vasta nostaa päätään.
Niin suloinen vastasyntynyt! Tukkakin vielä takussa.

Pisimmät varret ovat jo yli puolimetrisiä. Taimillani on vain lyhyet tukikepit ja niiden ylikasvaneet varret roikkuvat rennosti alaspäin. Kelloköynnöksen kasvutapa on aika roteva ja kasveja uskaltaakin käsitellä melko reippaasti. Olen myös poistanut taimista kärhiä, jotka tarraavat tosi tiukasti kaikkeen ulottamaansa.

Latvotuista oksista voi juurruuttaa uusia taimia.

Kelloköynnöstä voi ja kannattaakin latvoa useamman kerran taimivaiheessa. Taimista tulee tuuheampia ja niitä on lyhempinä helpompi käsitellä. Lisäksi latvotuista oksista voi ottaa pistokkaita ja juurruttaa niistä uusia taimia! Ensimmäiseen pistokkaaseeni olikin tullut vedessä jo juuret ja istutin sen taimimultaan. Vedessä odottaa vielä kaksi kaveria ja taimista voi napsia lisääkin pistokkaita. Paljon ihania köynnöksiä siis luvassa!

Pikkuiset pistokkaat

Aika moni ostaa kesäkukat valmiina taimina. Näin olen minäkin tottunut tekemään. Joka kesä tulee hankittua lukuisia pelargoneja ja muita kesäkukkia. Ahkerimmat kasvattavat omat kesäkukkansa siemenistä. Myös pelargoneja voi kasvattaa siemenestä. Kasvatukseen täytyy kuitenkin ryhtyä ajoissa. Pelargonien siemenet kylvetään nimittäin jo tammi-helmikuussa.

Pelargoneja voi lisätä myös napsaisemalla talvetetuista pelargoneista pistokkaita. Jos siemenestä asti kasvattaminen tuntuu turhan työläältä ja itsellä ei ole isäntäkasvia, voi pelargoneja kasvattaa myös valmiista pistokkaista! Pistokkaita on keväisin hyvin saatavilla taimistoilta ja puutarhakaupoista. PS. Jos pistakas ei ole sanana tuttu, se tarkoittaa kasvista irrotettua osaa (oksaa tai vartta), joka on tarkoitus juurruttaa uuden kasvin saamiseksi. Juurrutuksen voi tehdä kasvattamalla juuria vedessä tai laittamalla pistokkaan suoraan multaan.

Ei ole pitkä, kun hehkutin onnistuneeni Ingrid pelargonin talvetuksessa. Ja Nyt on hieman häpeillen tunnustettava, että ilo oli ennenaikaista. Kirjoitukseni jälkeen vaihdoin pelargonille mullan ja leikkasin kasvustoa lyhyemmäksi. Tämän jälkeen pelargonini lehdet alkoivat kellastua ja pudota yksitellen. Lähempi tarkastelu paljasti karun totuuden. Dronning Ingridin varsi oli täysin mädäntynyt! Poistin kasvin ruukusta ja totesin, että se ei ollut juurtunut lainkaan uuteen multaan. Oliko yhtäaikainen leikkaus ja mullanvaihto pelargonille liikaa? Tai kastelinko kukkaa liian reilulla kädellä? Ensi vuonna kokeillaan taas uudella onnella.

Lohdutukseksi hankin muutamia pelargonin ja daalian pistokkaita Honkasalon puutarhalta. Pistokkaat ovat usein hyvinkin edullisia. Näitä sai 8 kappaletta kymmenellä eurolla. Pistokkaat olivat hyvän näköisiä ja virkeän vihreitä. Minulla on tapana säilyttää taimi- ja kesäkukkapurkit myöhempää käyttöä varten. Nämä pistokkaat istutin viimevuotisten pelargonien ruukkuihin. Poistin varovasti pistokkaan ympärillä olevan kuitukankaan. Kankaaseen voi myös leikata pienet viillot tai kankaan voi jättää ihan hyvin paikoilleenkin.

Pistokkaat istutin taimimultaan. Pistokkaiden annetaan juurtua pari viikkoa, jonka jälkeen aloitetaan lannoittaminen. Itse käytän lannoittamiseen joka lannoitepuikkoja tai nestemäistä lannoitetta. Kekkilän luonnonmukainen lannoite on osoittautunut hyväksi ja monikäyttöiseksi. Kekkilän lannoite on täysin kasvipohjainen ja sen valmistamiseen on käytetty mm. fermentoituja kasviuutteita. Nestemäinen lannoite lisätään kasteluveteen ja sillä voi kesäkukkien ja huonekasvien lisäksi lannoittaa myös yrtit, pikkutaimet ja vihannekset. Ruskea paksu lannoiteneste näyttää aika epämiellyttävältä, mutta lannoite ei kuitenkaan tuoksu  mitenkään voimakkaasti.

Istutettuja pistokkaita käsitellään kuten muitakin taimia. Pistokkaat tahtovat valoisalle paikalle, mutta ei suoraan auringonpaahteeseen. Taimia totutetaan vähän kerrallaan ulkoilmaan, noin toukokuun lopulta lähtien. Mietoa lannoitetta voi antaa jokaisella kastelukerralla. Ja pelargonithan saavat kastelukertojen välillä hieman kuivahtaa.

Pistokkaissa olevat kukannuput kannattaa poistaa. Kukkien muodostuminen vie turhaa energiaa kasvavalta taimelta. Minun oli ihan pakko jättää yksi nuppu, koska halusin nähdä millaisia kukat ovat. Ostamilleni pelargonin pistokkaille oli kerrottu myös nimi, mutta en ottanut sitä ylös. Hatara mielikuva on, että nimi olisi voinut olla Ballerina. Saattoi kyllä olla jotain ihan muutakin. Mutta nyt tiedän, että pelargoneihini tulee kauniita lohenpunaisia  kukkasia!

Syksyn kukkasipulit

 

Hiphei! Täällä ollaan ja blogiakaan ei ole täysin unohdettu, vaikka elokuu hurahtikin ohitse ilman ainuttakaan blogikirjoitusta. Puutarhurin Majan kulisseissa suunnitellaan ja rakennetaan syksyn ja tulevan talven aikana ihan uusia kivoja juttuja teidänkin iloksi. Tämän vuoksi blogi päivittyy jonkin aikaa hieman verkkaisempaan tahtiin.

Siirtolapuutarhassammekin tapahtuu isoja juttuja. Meillä on alkamassa teiden ja vesijohtoverkoston perusparannushanke. Ehdimme onneksi saada vietyä palstalta kaikki puretun varaston laudat ja muut jätteet jäteasemalle ennen kuin tiet suljettiin. Ja aivan uskomattoman paljon purkutavaraa tulikin yhdestä pienestä varastosta!

Tilasin tämän syksyn sipulit Pölkinvuoren kasvimaailmalta. Pölkinvuoren Kasvimaailma sijaitsee Urjalassa rauhallisella ja kauniilla metsäisellä paikalla. Olimme heinäkuussa mukana myyntipöydällä Pölkinvuoren satokauden avajaiset tapahtumassa. Pölkinvuori on perustettu vasta pari vuotta sitten, mutta jo nyt näkee, että paikasta tulee jotain todella hienoa! Paikkaa on rakennettu ammattitaidolla ja ennen kaikkea rakkaudella. Pölkinvuorella on mm. luontopolku, kukkasipulipuisto, kahvila itsetehdyin herkuin ja avomaaviljelykset, joilta voi ostaa vihanneksia suoraan maasta.  Aika ihanaa, vai mitä!

Tulppaani Ollioules. Kuva: Pölkinvuoren Kasvimaailma
Tulppaani Purple Flag. Kuva: Pölkinvuoren kasvimaailma

Ostoskoriin poimin olemassa olevaan värimaailmaan sopivat Darwin hybridi -tulppaanit ‘Ollioules’ ja ‘Purple Flag’. Keväistä varjopuutarhaa sulostuttamaan ostin valkoisia ‘White Lion’ narsisseja. Ajattelin, että nämä sopisivat kauniisti mm. kotkansiipien kanssa.

Pölkinvuoren kasvimaailman nettikaupasta ostettujen sipulien tuotoilla rahoitetaan kukkasipulipuiston rakentamista. Pölkinvuoren sipulit ovat toki kalliimpia kuin esimerkiksi Lidlin kukkasipulit, mutta halusin samalla tukea tätä hienoa projektia. Pölkinvuoren kukkasipulit ovat myös hyvälaatuisia, isoja ja tuoreita.

Narsissi White Lion. Kuva: Pölkinvuoren Kasvimaailma

Mutta mitäs kummaa, tänä syksynä ei sipulimopo keuli! Näiden sipulien lisäksi aion nimittäin enää hankkia muutaman hyasintin sipulin. Ensimmäistä kertaa kokeilemani hyasintit pääsivät yllättämään minut kauneudellaan viime keväänä. Ja se tuoksukin oli aivan ihana!

 

Hellettä ja metsämansikoita

Huh hellettä! Puutarhan kaivuu ja purkutyöt on jätetty suosiolla myöhäisempään ajankohtaan, kun jo kesäkukkien ja vihannesten kastelukin tuntuu isolta ponnistukselta. Mökissäkin on sisällä 41 astetta lämmintä. Parvella varmaan vieläkin enemmän. Näin lämpimällä on parasta keskittyä vain kevyen kesäiseen puuhasteluun ja kesän fiilistelyyn.

Lämmin ja kuiva seinusta on metsämansikoiden mieleen.

Mansikat kuuluvat ihan olennaisena osana Suomen kesään. Meillä ei ole puutarhassa istutettuja mansikoita, mutta majan hiekkaisella seinustalla kasvaa muutamia metsämansikoita. Metsämansikka eli ahomansikka (Fragaria vesca) kasvaa luonnossakin kuivilla, aukeilla ja aurinkoisilla paikoilla. Nämä ovat aivan mahdottoman söpöjä!  Aika monen muunkin kivoihin kesämuistoihin kuuluvat varmaan heinänkorteen pujotetut metsämansikat.

Muutamia taimia on levinnyt myös kukkapenkkeihin. Kuvan oikeassa alareunassa tarha-alpin juurella piilottelee yksi mansikantaimi.
Ja tässä vähän lähempää.
Vain pikkurillinpään kokoisia ja ihanan kesäisiä!

Mukavaa helleviikkoa!

Kurjenmiekat ja muut kesäkuun kukkijat

Edellisestä käynnistäni siirtolapuutarhalla ehti kulua melkein viikko. Eilen lauantaina mökillä olikin vastassa ihana näky, kun moni kukka oli alkanut kukkimaan viikon aikana! Kirkaan pinkit kukkansa avannut valamonruusu näkyi jo kaukaa. Mökkipolun varressa kukkivat violetit kurjenmiekat. Ukkolaukkojen kukinta alkaa olla ohi ja jäljellä ovat hauskan näköiset pallerot siemenkotineen.

Viime kesänä varjopuutarhan seinustalle istutetut köynnöshortensiatkin ovat avaamassa vielä varsin vaatimattomia kukkiaan. Muutaman vuoden kuluttua tuosta köynnöshortensiaritiliköstä tulee vielä tosi upea!

Sisäpihan puolella on paikoin tosi sekaista. Varastoa on alettu purkaa, osa istutusaluista odottelee uudistusta ja erilaisia kasoja ja läjiä löytyy ympäri puutarhaa. Mutta kauniita kukkasia ja yksityiskohtiakin löytyy kunhan malttaa katsella hieman lähempää. Akileijat ja tummakurjenpolvi kukkivat herkin kukin ja kurottelevat pitkiä kukkavarsiaan yltäkylläisesti kukkivien pionien vieressä.

Jalopähkömökin on availemassa kukkiaan. Pitkin puutarhaa kasvaa kauniita päivänkakkaroita. Rönsyleinikki on vallannut kuivuudesta kärsivän nurmikon ja hoitamattomat alueet. Mökin nurkalla kasvava suuri raunioyrtti on kimalaisten suuressa suosiossa. Piikikkäässä kukkakasvustossa parveilevien pölyttäjien takia palstan kulmassa sijaitsevalle vesipisteelle on syytä kiertää toista kautta.

Ruskoliljat ovat juuri nyt kauneimmillaan. Tarha-alpi on vasta aloittelemassa kukintaansa. Puutarhasta löytyy myös muutama keltavioletti kurjenmiekka. Olisivatkohan tarhakurjenmiekkoja?

Vanhan varaston nurkalla röyhyää tatar viimeistä kesää.  Pienelle palstalle sopimaton tatar joutuu lähtemään. Siitä eroon pääseminen saataakin olla hieman hankalaa.

Kukkiva grilli

Joskus kaksi samaan aikaan ajankohtaista asiaa yhdistyvät hauskalla tavalla. Sopivien sattumien kautta grillikin voi alkaa kukkimaan!

Kun sisääntuloa ilostuttamaan hankittu pikkupetunia-amppeli kopsahti noin kymmenettä kertaa päähän, oli aika miettiä kukkasille uutta paikkaa. Uuden kaasungrillin tieltä oli juuri jäänyt toimettomaksi sympaattinen hiiligrilli. Mökkikaupan mukana tullut grilli on mielestäni tosi mielenkiintoinen ja hauska. Se on selvästikkin itse tehty ja aivan liian kiva laitettavaksi metallinkeräykseen. Niinpä grillin uudeksi uljaaksi tehtäväksi muodostui kesäkukkien istutusastiana toimiminen.

Pikkupetuniaa (petunia calibracho) kutsutaan myös miljoonakelloksi ja japaninkelloksi. Se sietää tavallista petuniaa paremmin kuivahtamista, sadetta ja paahdetta. Sen kuivia kukkia ei myöskään tarvitse poistaa kuten isompikukkaisten petunioiden. Se kestää myös jonkin verran kylmää ja viihtyessään kukkii ylenpalttisesti pitkälle syksyyn.

Upea monivärinen kerrottukukkainen miljoonakelloamppelini on ostettu  Honkasen puutarhalta. Turtolan myymälässä oli myynnissä vaikka minkälaisia tosi kauniita ja isoja amppeleita. Kesäkukka-amppelit ovat puutarhan omaa tuotantoa. Laittaessani parkkipaikalla amppelia autoon pysähtyi viereemme auto, jonka kuski tiedusteli mistä kaunis amppelini on hankittu.

Kukkivasta grillistä tuli mielestäni tosi soma. Värikkäät ylisöpöt reunojen yli suorastaan pursuavat kukkaset ja koruton grilli ovat oikein sopiva pari.

Aina yhtä ihanat tulppaanit!

Kevät on suurien tunteiden aikaa. Ilmassa on tulppaanirakkautta! Darwin hybridi ‘Pink Impression’ on huikea näky kukkiessaan jättikokoisin tumman roosan värisin kukin. Vieressä kukkivat kauniin violetit tulppaanit saavat laittaa peliin koko viehätysvoimansa tullakseen huomatuksi.

Darwin hybridit ovat kestävimpiä tulppaaneja. Istutin nämä Pink Impressionit viime syksynä. Jos hyvin käy saan nauttia niiden kauneudesta vielä monena tulevana vuonna. Edellissyksynä istuttamani Angelique, Curly Sue ja Shirley’s Dream tulppaaneista sen sijaan ei ole jäljellä kuin muutama vaatimaton yksilö. 

Punaviinimarjan ylenpalttista kukintaa ja jättimäisiä Darwin tulppaaneja. 
Pink Impression ihastuttaa pinkeillä kukillaan vuodesta toiseen.
Isompaan ryhmään istutettuna tulppaanit tulevat paremmin esille.
Roosa sopii täydellisesti mökin ruskeaan väriin! Taustalla ensimmäisestä talvesta hienosti selvinneet köynnöshortensiat.

Sisäpihalla ei hempeillä. Köynnössäleikköaidan päähän istutetut Viherpeukaloiden “Auringon hehku” lajitelman tulppaanit piristävät väreillään remontissa olevan sekaisen pihan yleisilmettä! Darwineita ovat nämäkin. Lajitelmassa hehkuvat ‘Beuty of Apeldoorn’, ‘Red Impression’ ja ‘Apricot Impression’.

Tulppaanit ja kesäkukat piristävät remonttimyllerryksen keskellä. Piha on tällä hetkellä täynnä epämääräisiä kasoja ja läjiä.
Viherpeukaloitten Auringon Hehku tulppaanilajitelma.
Red Impression, Apricot Impression ja Beauty of Apeldoorn.
Darwin hybridi Beauty of Apeldoornin kukat ovat kauniin kaksiväriset. 
Apricot impression tulppaani sopisi kauniisti myös sinisten kukkien kanssa.

Siirtolapuutarhapalstan vanhaa tulppaanikantaa edustavat nämä punaiset kaunokaiset.
Edellissyksynä istutetuista Angelique tulppaaneista ei ole enää juuri mitään jäljellä. Tämäkään kaunokainen ei ollut jaksanut kasvattaa lainkaan vartta.

Syksyinen sipulien istutus ei mennyt tietenkään kokonaan niin kuin Strömsössä. Keväällä löysin mökin sisältä laatikollisen istuttamattomia sipuleita. Sipulit olivat ihme kyllä säilyneet elossa kylmillään olleessa mökissä ja pukkasivat jo vihreää kasvua. Istutin sipulit pihalle ruukkuihin, katsotaan kuinka niille käy.

Ja eikä siinä vielä kaikki! Muutamia istuttamattomia sipuleita löytyi myös pihalta kukkapenkkien vierestä. Ajatus jakaa sipulit valmiiksi istutuspaikoittain ennen istutuspuuhaan ryhtymistä ei ehkä ollutkaan niin hyvä. Pari paikkaa unohtui kokonaan ja sipulit jäivät maanpinnalle talveksi.

Unohtuneet ihanuudet ruukuissaan.

Varasto pienelle pihalle

   

Puutarhasuunnitelmani ensimmäiset työt ovat nyt toteutusvaiheessa! Jippii! Homma aloitettiin pienen puutarhavajan rakentamisella. Vaja tulee köynnössäleikköseinämän jatkoksi, lähelle siirtolapuutarhamökkiä. Suunnitelmasta voit lukea lisää Oleskelualueet ja vaja- puutarhasuunnitelma -postauksestani. Aluksi ajatuksenamme oli korjata olemassa oleva varasto. Siirtolapuutarhapalstani nurkassa sijaitseva vanha varasto kuitenkin todettiin korjauskelvottomaksi. Varasto oli vajonnut maahan ja lattiarakenteet sekä seinien alaosat olivat täysin lahonneet. Viime kesänä varaston sisällä kasvoi vadelman versoja ja sieniä!

Varasto pienelle pihalle
Luoman Lillevilla 285 varasto on on noin kolmen neliön kokoinen. Varasto on vain reilun metrin syvyinen, joten se mahtuu kivasti vaikka rivitalopihalle.

Pienelle tontille pienen mökin kaveriksi täytyy tietenkin olla pieni varasto. Löysimme sopivan siirtolapuutarhayhdistyksen sääntöjen mukaisen valmisvaraston Luoman Lillevilla mallistosta. Valitsemamme Lillevilla 285 varasto on myynnissä ainoastaan Kodin Terroissa ja Prismoissa. Lillevilla 285 varasto on hyvin kevytrakenteinen. Ulkoseinämateriaali on 14 mm panelia ja painoa koko paketilla on vain 160 kg.  Materiaalivalintojen ja mallin yksinkertaisuuden ansiosta varastosta on saatu erittäin edullinen. Varasto maksoi Kodin Terrassa vain 429 €. Seinät ja ovet toimitetaan valmiiksi koottuina elementteinä, joten vajan kokoaminen on helppoa ja nopeaa.

Seinät toimitetaan valmiina elementteinä. Pakettiin kuluvat kaikki puuosat, naulat, ruuvit ja helat. Katemateriaali ja perustukset hankitaan erikseen.
Vaja rakennetaan palstalla valmiina olevalle betonilaatalle. Olen tosi onnellinen, että saimme rakentaa varaston tähän kohtaan. Palstan maa on savista ja routivaa, joten perustusten teko muualle olisi ollut todella työlästä. Tässä kohtaa varasto saa olla kuivin jaloin. Kuvan taka-alalla omenapuun takana näkyy vanha vajonnut varasto.
Kaksi valmista elementtiä pystyssä! Perustus on tärkeimpiä vaiheita rakentamisessa. Pääsimme helpolla perustusten teossa. Valmiin betonilaatan päälle asetettiin 30 x 30 cm kokoiset pihalaatat. Laattojen alle ja päälle laitettiin kattohuovasta leikatut palat kosteuden nousua ehkäisemään. Huovan paloilla sai korjattua myös vanhan betonilaatan pieniä epätasaisuuksia. 
Valmista syntyi melko nopeasti. Tähän vaiheeseen päästiin noin 4 tunnin työllä. Seuraavaksi asennetaan kattolaudat ja -huopa sekä lattialaudat.
Vaja tulee vanhan omenapuun kainaloon. Tykkään uuden vajan paikasta, työkalut on helppo hakea ja palauttaa keskeisellä paikalla sijaitsevaan varastoon. Kaunista vajaa ei tarvitse laittaa piiloon. 

Puutarhassa on tapahtunut muutenkin hurjasti viime päivinä. Tulppaanit ja hyasintit alkavat availla kukkiaan. Hyasintit tulivat sipulien värilajitelman mukana ja enkä ajatellut niitä sen kummemmin. Mutta nyt keväällä niiden auettua tajusin, että nehän ovat aivan valtavan ihania!

Hyasintit olivat kevään positiivisia yllättäjiä!
Lisää hyasinttejä.
Etupihan varjopuutarhan tulppaanit eivät ole ihan vielä auenneet.
Mökin edustalle istutetut värikkäät tulppaanit.

Vajan seinustalle on tulossa ruukutuspöytä ja hyllyjä. Pariovien sisäpuolelle ajattelin kiinnittää koukkuja käsityökaluja varten. Kirjoittelen myöhemmin lisää vajaprojektin etenemisestä.

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

Kasvusammalta ja kukkakylvöjä

Keittiön pöydän valtasivat tänään ruukut, siemenet ja sammal! Olen tänä keväänä törmännyt useammassakin paikassa Biolanin kasvusammaleeseen. Olen mielenkiinnolla seurannut Puutarhuri Sannan Facebook sivujen kasvatuskokeilua, jossa Sanna kylvi samaan aikaan siemenet kasvusammaleeseen ja tavalliseen taimimultaan.

Minua on kutkuttanut jo jonkin aikaa ajatus kokeilla kasvusammalta, joten arvatkaapa olinko iloinen kun kuulin voittaneeni Biolanin Instagram arvonnasta tuotepaketin, jossa on kasvusammalta! Paketissa oli mukana myös ravinnenestettä sekä amppeli- ja yrttilannospuikkoja.

Haettuani paketin postista tutkin sitä ja tohkeissani selittelin suunnitelmiani ja sitä miten Maatiaiskanasen elämää blogin Hillevi oli käyttänyt yrttilannospuikkoja myös taimien lannoittamiseen! Herra Puutarhurin Maja katseli touhuani hymyillen ja totesi, että taidat olla vähän innostunut. No kyllä! Vähemmästäkin puutarhaihminen innostuu.

Kasvusammalkokeiluun pääsivät Cottage Garden henkiset kukkaset: tsinnia, tarhaleukoija ja laventeli.

Biolanin kasvusammal on kalkittua ja lannoitettua rahkasammalta. Kasvusammal on mukavan ilmavaa ja kuohkeaa märkänäkin. Se ei tiivisty tai kovetu helposti vaikka taimia kastelisikin epähuomiossa liikaa. Kasvusammal oli valmiiksi kivan kosteaa ja yllättävän tasaista. Sitä oli helppo ja siisti käsitellä. Siementen päälle sai mukavasti ripoteltua ohuen kerroksen sammalta. Kasvusammal ei ole tarkoitettu pelkästään kylvöihin, sitä voi käyttää myös kesäkukille ja huonekasveille.

Vertailutestejä tavalliseen taimimultaan en tällä kertaa tehnyt, vaan kylvin kaikki siemenet kasvusammaleeseen. Vähän jännittää nähdä miten siemenet itävät ja kasvavat kasvusammeleessa. Varsinkin laventelin itämistä odotan. Laventelia en saanut viime vuonna itämään lainkaan. Tällä kertaa lähdin liikkeelle Chili Tunarin ohjeilla. Toinen laventelikylvöksistäni nököttää nyt kylmäkäsittelyssä jääkaapissa!

Olen kevään aikana kokeillut muutamia verkkokauppani esikasvatustarvikkeita. Nelson Gardenin pienoiskasvihuone on aivan huippukätevä! Vähän harmittaa, etten ostanut itselleni toistakin ennen kuin ne loppuivat. Myös turvebriketeistä olen tykännyt.

Leukoijan siemenet kylvin tällä hetkellä miniversoista vapaana olleeseen Nelson Gardenin MicroLeaf laatikkoon (kuvassa oikealla), toimii varmaan hyvin tässäkin tarkoituksessa. Tsinnian siemenet kylvin kuituruukkuihin. Näistä kuituruukuista en oikein tykkää. Multa kuivahtaa niissä tosi nopsaan ja ruukut homehtuvat pinnastaan rumasti. Kuituruukut sopivat varmaan paremmin lyhyen esikasvatuksen vaativille taimille. Jos joku teistä tykkää kuituruukuista, niin niitäkin löytyy Puutarhurin Majan puodista edullisesti vielä muutama paketti. 🙂

Basilikat ovat vihdoinkin alkaneet kasvaa pitkän paikoillaan junnaamisvaiheen jälkeen! Illemmalla saavat vielä Biolanin yrttilannospuikosta lisäpotkua kasvulle.

Mukavaa alkanutta viikkoa. Toivotaan että lumisade jää tähän päivään ja kevät pääsee vihdoin alkamaan!

Potageri – Puutarhasuunnitelma

Tein viime syksynä Ahlmanin pihasuunnittelukurssilla suunnitelman siirtolapuutarhapalstalleni. Kirjoitin muutaman postauksen viime vuoden puolella puutarhasuunnitelmastani (Millainen on cottage gardenPuutarhan tilat alkavat hahmottua, Varjopuutarha ja sivupiha sekä Oleskelualueet ja vaja) Äskettäin muistin, että yksi osa suunnitelmasta on vielä kokonaan esittelemättä! Palstan perälle on nimittäin tulossa kaunis keittiöpuutarha, potageri.

Villiintynyt tatar.
Huh! Toivottavasti tästä näkymästä päästään ensi kesänä eroon.

Vanha huonokuntoinen puutarhavaja ja villiintynyt tatar sekä muu ryteikkö saavat tehdä tilaa kukkivalle hyötypuutarhalle. Potagerin pohjan aion tehdä peittämällä tasoitetun pohjamaan mustalla muovilla jonka päälle laitan pikkukiviä, hiekkaa tai kivituhkaa. Toivon, että tämä riittää estämään tatarin kasvun.

Puutarhasuunnitelma siirtolapuutarhapalstalle.
Keittiöpuutarha sijoittuu aivan palstan perälle. Potageriin on varattu paikka kasvihuoneelle.

Potagerin kasvit tulevat pääosin viljelylavoihin ja ruukkuihin. Haaveilen punatiilistä muuratusta kasvilavasta, jossa olisi vanhoista ikkunoista tehty kansi. Potagerin aidaksi aion kasvattaa iisoppiaidan. Puutarhasuunnittelukurssin vetäjä kertoi meille iisopista. Se muodostaa kauniita tuuheita pensasmaisia kasvustoja ja on kiva vaihtoehto meillä huonosti talvehtivalle laventelille. Iisoppi on syötävä ja sen kukat tuoksuvat voimakkaasti. Iisoppi sopii loistavasti cottage gardenin ja potagerin maailmaan. Iisoppiaidan rajaaman sisäänkäynnin molemmin puolin tulee köynnösobeliskit. Kärhöt sopisivat tähän paikkaan todella kauniisti.

Potager suunnitelma.
Iisoppiaidan rajaama potageri alue päällystetään pienillä kivillä tai kivituhkalla. Vasemmassa reunassa on tila komposteille. Potagerin kasvit tulevat ruukkuihin ja viljelylavoihin. Oikeaan reunaan tulee turveharkoin rajatulle alueelle mongolian vaahtera, pensasmustikoita ja atsalea.

Potageriin on varattu paikka myös kasvihuoneelle. Siirtolapuutarhapalstalleni saa rakentaa vain kaksi rakennelmaa mökin lisäksi. Koska palstalleni tulee varasto on paikka enää yhdelle rakennelmalle. Haluasin puutarhaani pihakeittiön, pergolan ja kasvihuoneen, mutta voin valita näistä vain yhden. Kasvihuone sopisi täydellisesti potageriini, mutta niin sopisi myös katettu kesäkeittiökin oleskelualueen yhteyteen. Luulen, että mietin valintaani vielä tulevan vuoden. Ensi kesänä en kuitenkaan vielä ehdi niitä toteuttaa.

Potageriin nurkassa on paikka komposteille. Yhteen kompostiin aion istuttaa tuttuun tapaan kesäkurpitsan. Potagerin vastakkaisessa nurkassa on paikka puulle. Tällä hetkellä suunnitelmani on istuttaa siihen mongolianvaahtera. Puun juurelle suunnittelin atsaleaa ja kahta pensasmustikkaa sekä muita happamen maan kasveja. Puu ja pensaat tulisivat muuta maan pintaa hieman korkeammalle turveharkkojen rajaamalle alueelle. Potagerin pitkälle sivulle, palstaa rajaamaan laitan luultavasti vadelma-aitaa.

Keittiöpuutarhaan tulee kasveja myös ruukkuihin. Tarkoituksena on yhdistää syötäviä kasveja ja koristekasveja. Monet kauniit kasvit ovat myös syötäviä. Esimerkiksi pelargonistakin on olemassa syötäviä lajikkeita!
Kompostiin tulee tietenkin kesäkurpitsa.

En millään malttaisi odottaa, että pääsemme purkamaan vajaa ja aloittamaan palstan uudistustöitä. Ensi kesänä ei kaikki tule valmiiksi, se on selvää. Mutta uskon, että syksyllä ollaan iso askelel lähempänä unelmieni cottage garden puutarhaa!