Syksyn kukkasipulit

 

Hiphei! Täällä ollaan ja blogiakaan ei ole täysin unohdettu, vaikka elokuu hurahtikin ohitse ilman ainuttakaan blogikirjoitusta. Puutarhurin Majan kulisseissa suunnitellaan ja rakennetaan syksyn ja tulevan talven aikana ihan uusia kivoja juttuja teidänkin iloksi. Tämän vuoksi blogi päivittyy jonkin aikaa hieman verkkaisempaan tahtiin.

Siirtolapuutarhassammekin tapahtuu isoja juttuja. Meillä on alkamassa teiden ja vesijohtoverkoston perusparannushanke. Ehdimme onneksi saada vietyä palstalta kaikki puretun varaston laudat ja muut jätteet jäteasemalle ennen kuin tiet suljettiin. Ja aivan uskomattoman paljon purkutavaraa tulikin yhdestä pienestä varastosta!

Tilasin tämän syksyn sipulit Pölkinvuoren kasvimaailmalta. Pölkinvuoren Kasvimaailma sijaitsee Urjalassa rauhallisella ja kauniilla metsäisellä paikalla. Olimme heinäkuussa mukana myyntipöydällä Pölkinvuoren satokauden avajaiset tapahtumassa. Pölkinvuori on perustettu vasta pari vuotta sitten, mutta jo nyt näkee, että paikasta tulee jotain todella hienoa! Paikkaa on rakennettu ammattitaidolla ja ennen kaikkea rakkaudella. Pölkinvuorella on mm. luontopolku, kukkasipulipuisto, kahvila itsetehdyin herkuin ja avomaaviljelykset, joilta voi ostaa vihanneksia suoraan maasta.  Aika ihanaa, vai mitä!

Tulppaani Ollioules. Kuva: Pölkinvuoren Kasvimaailma
Tulppaani Purple Flag. Kuva: Pölkinvuoren kasvimaailma

Ostoskoriin poimin olemassa olevaan värimaailmaan sopivat Darwin hybridi -tulppaanit ‘Ollioules’ ja ‘Purple Flag’. Keväistä varjopuutarhaa sulostuttamaan ostin valkoisia ‘White Lion’ narsisseja. Ajattelin, että nämä sopisivat kauniisti mm. kotkansiipien kanssa.

Pölkinvuoren kasvimaailman nettikaupasta ostettujen sipulien tuotoilla rahoitetaan kukkasipulipuiston rakentamista. Pölkinvuoren sipulit ovat toki kalliimpia kuin esimerkiksi Lidlin kukkasipulit, mutta halusin samalla tukea tätä hienoa projektia. Pölkinvuoren kukkasipulit ovat myös hyvälaatuisia, isoja ja tuoreita.

Narsissi White Lion. Kuva: Pölkinvuoren Kasvimaailma

Mutta mitäs kummaa, tänä syksynä ei sipulimopo keuli! Näiden sipulien lisäksi aion nimittäin enää hankkia muutaman hyasintin sipulin. Ensimmäistä kertaa kokeilemani hyasintit pääsivät yllättämään minut kauneudellaan viime keväänä. Ja se tuoksukin oli aivan ihana!

 

Keltainen matto ja värikäs sipulimatto kevääksi

Nekalan siirtolapuutarhan vieressä on pieni Vinninpuistikko. Pitkänmallisen puistikon läpi kulkee kiva kiemurtelava polku. Puiston laidalla kasvavat haavat olivat pudottaneet lehtensä maahan kauniiksi keltaiseksi matoksi. Tästä näystä oli pakko napata kuva mennessämme majalle. Syksyisen hetken kauneuden täydensi puissa jäljellä olevien haavanlehtien rauhoittava havina.

Kukkasipulien istutus.
Näillä mennään!

Ensi kevään värikästä mattoa varten istutin vihdoin kukkasipulit. Tai osa jäi vielä istuttamatta puutarhurin väsähtämisen vuoksi. Onneksi ensi viikollakin vielä ehtii istutuspuuhiin.

Majan oven viereen köynnössäleikön päähän istutettiin iso ryhmä oransseja ja punaisia tulppaaneja. Sisääntulopolun varteen istutettiin lisää pinkkejä ja valkoisia tulppaaneja ja tienviereen violetteja ja pinkkejä tulppaaneja sekä monenlaisia pikkusipuleita. Narsissit, kurjenmiekat ja syysleimut ovat vielä istuttamatta. Värilajitelmien kruunuvuokot istutan vasta ensi keväänä.

Kuva: Viherpeukalot.fi
Kuva: Viherpeukalot.fi
Kuva: Viherpeukalot.fi
Prismasta löytyi kukkasipuleista edulliset ja mielenkiintoiset värilajitelmat. Jännä nähdä mitä näistä nousee.

Laitoin viime keväänä Ihana alkukesä ja ihanat tulppaanit -postaukseen itselleni syksyä varten muistiin muutaman asian:

  • Katsele puutarhasta jo nyt sopivia paikkoja tulppaaneille
  • Osta varmoja Darwin tulppaaneja (kukkivat vuosi vuoden jälkeen)
  • Istuta tiheäksi ryhmäksi
  • Valitse 1-3 väriä ryhmään
  • Laita useampi ryhmä eri puolille puutarhaa
  • Lisää hiekkaa savisen mullan joukkoon
  • Istuta lyhytikäisempiä tulppaaneja paikkaan, johon on helppo istuttaa joka vuosi lisää

 

No miten meni, tuliko opittua aiemmasta? Kyllä ja ei. Sipuleiden paikat menivät taas tyylillä: sipulipussin kanssa puutarhaan ja arvotaan sopivat paikat. Hiekkaakaan en muistanut hankkia. Darwin tulppaaneita tuli ostettua useampaakin väriä ja kaikki sipulit istutettiin tiheisiin ryhmiin väriteemoittain. Sipuleita istutin nyt vain muutamaan paikkaan, koska en halunnut niitä ensi kesänä puutarhassa alkavan isomman myllerryksen jalkoihin.

Värikästä viikkoa!

Saunajakkaran syksy

Mökkikaupan mukana sain monenlaista tarpeellista ja tarpeetontakin tavaraa. Käydessäni läpi uutta omaisuuttani hutera saunajakkara meinasi jo lentää kaatopaikkakuormaan. Siirtolapuutarhamökilläni ei ole saunaa ja keikkuvalle jakkaralle tuskin uskaltaisi edes astua. Jostain syystä jakkara sai kuitenkin jäädä. Onneksi, sillä siitä tuli hauska alusta vuodenaikojen mukaan vaihtuville asetelmille. Jakkara on mukavan kulahtanut ja sopivan kokoinenkin.

Syksyiseen asetelmaan toin kaksi lyhtyä parvekkeeltamme. Alumiinikattilan pelargoni teki tilaa marjakanervalle ja kynttilälyhtyyn laitoin kivan vihreän callunan. Vähän sammalta, havuja ja muutama käpy. Aika yksinkertaisistakin materiaaleista saa aikaan syksyistä tunnelmaa.

Havujen astioina on muovilaatikot, joiden päälle kietaisin juuttikangasta. Kangasta myydään varjostuskankaan nimellä puutarhamyymälöissä.
Syysistutus.
Harmaantunut jakkara antaa kivan taustan monenlaisille asetelmille.
Marjakanerva kattilassa.
Mielestäni marjakanervan marjat ovat nätin väriset.
Pentikin kynttilälyhdyt.
Pentikin monikäyttöiset lyhdyt ovat kulkeneet mukanani jo vuosia. Sain isomman lyhdyn läksiäislahjaksi työkavereiltani ja hankin sille pikkuisen kaverin.
Ruosteinen pläkkilyhty.
Pläkkilyhty on suomalaista perinteistä käsityötä. Se on saanut aikojen saatossa pintaansa kauniin ruosteen.
Syksyistä tunnelmaa lyhdyillä ja havuilla.
Saunajakkara on joutunut totuttelemaan viileämpiin oloihin saunauransa jälkeen. Onneksi sentään tunnelma on lämmin.

Tunnelmallista Lokakuuta!

Kiitos, Kukka & Kaali!

Sain jo jokin aika sitten postitse mukavan paketin. Voitin Kukka & Kaali blogin 1-vuotissyntymäpäiväarvonnassa Laura Ashleyn puutarhatyökalusetin. Settiin kuuluu istutuslapio, haarukka, puutarhahanskat ja leikkurit. Työkalut ovat kyllä ihan minun näköiset! Hanskoissa on somat vaaleanpunaiset (!) kukat ja kämmenpuoli on aitoa nahkaa. Työkalujen kädensijat ovat puuta ja niissä on yksityiskohtana kivat metalliset laatat. Näitä pitää ihan mielellään esilläkin.

Tuo haarukkatyökalu on ilmeisesti aika perinteinen Englannissa? Millaisessa käyttötarkoituksessa se mahtaa olla parhaimmillaan? Minulla ei ole tuollaista koskaan ollut ja mielenkiinnolla lähdenkin sitä kokeilemaan. Leikkurit pääsin jo testaamaan havutöissä. Hanskoja en vielä malttanut ottaa käyttöön, säästän ne ensi kevään ensimmäisiin töihin.

Viikonloppuna Puutarhurin Majan kesäkukat vaihtuivat syksyisiin. Pelargoniat jaksoivatkin kukkia kauniisti koko kesän. Ikkunanaluslaatikoiden muratit olivat vielä niin hyväkuntoiset, että saivat jäädä osaksi syysistutuksia. Laitan syysistutuksista myöhemmin lisää kuvia.

Hyvää lokakuuta!

On niin helppo olla onnellinen – Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja haaste

Nallet siirtolapuutarhamökin hyllyllä.

Sain Maatiaiskanasen elämää blogista blogihistoriani ensimmäisen haasteen. Kiitos! Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja -haaste on lähtenyt matkaan Viherrillin puutarhassa blogista.

Haasteen ohjeet ovat seuraavat:
“Pidä puutarha-aiheista kiitollisuuspäiväkirjaa 7 päivän ajan ja tee siitä postaus. Kerro postauksessasi kuka sinut haastoi,  ja haasta kolme tai useampia puutarhaihmisiä mukaan haasteeseen.”

Haastetehtäväni osui voisinko sanoa melko haastavaan aikaan. Viikolla satoi melkein joka päivä ja puutarhakausi alkoi olla jo lopuillaan. Viikon varrelta löytyi kuitenkin monia puutarhaan liittyviä kiitollisuuden aiheita.

punaherukkahilloa paahtoleivalla

Perjantai 8.8.2017
Punaherukka-inkiväärihilloa ja Karviais-kookoshilloa. Tällaisia herkkuja oli työkaverini tehnyt oman puutarhansa sadosta ja minä sain purkin molempia. Kiitos!
Miltä kuulostaa työkaverit, joiden kanssa voi jutella maa-artisokan ja chilien kasvattamisesta, nurmikon uudistamisesta, jättiläiskeijuangervoista, köynnöshortensioista ja ruusupenkin perustamisesta. Mahtavalta? No niin minustakin!

Vaaleanpunaisia kukkia.

Lauantai 9.8.2017
Aamu alkoi vaaleanpunaisissa tunnelmissa “Vaaleanpunaiset lasit voi jättää kotiin” postausta kirjoittaessa. Mietin miten paljon blogin kirjoittaminen on antanut minulle jo tähän mennessä. Olen oppinut uusia asioita, löytänyt kivoja blogeja ja mikä parasta tutustunut mukaviin puutarhaharrastajiin.
Illalla olivat ystäväni järjestämät rapujuhlat. Tällä kertaa mukana oli myös kaksi vanhaa opiskelukaveriani, joita en ollut nähnyt vuosiin. Ja miten mahtavaa olikaan tavata pitkästä aikaa! Erityisen kiitollinen olin siitä, että ystäväni jaksaa järjestää juhlia ja tapaamisia. Kiitos!

Polun laatoitusta.

Sunnuntai 10.8.2017
Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja myöhäisen aamiaisen jälkeen teimme yhdessä Puutarhurin Maja sivustoa. Sunnuntain kiitollisuuden aihe on ehkä koko kiitollisuuspäiväkirjan tärkein. Olen onnellinen, että Herra Puutarhurin Maja on täysillä mukana moninaisissa puutarhajutuissani.
Puutarhanhoito ja siirtolapuutarhamökki ovat minun juttujani. Ja vaikka Herra Puutarhurin Majan isoisä olikin puutarhuri ei herra ole erityisen kiinnostunut puutarhanhoidosta. Mutta ilmeisesti Herra Puutarhurin Maja on kiinnostunut minusta, sillä hän jaksaa kuskata loputtoman määrän risuja kaatopaikalle, kulkea mukana taimikaupoilla, kiivetä majan katolle, kaivaa kuoppia helteessä, kantaa multasäkkejä, miettiä tulevan verkkokaupan valikoimaa, koodata puutarhasivustoa ja toteuttaa kaikki rouvan ihmeellisimmätkin toiveet, jotka pitää tietenkin olla valmiina välittömästi. Kiitos! <3

Puutarhan vuodenajat.

Maanantai 11.8.2017
Uskaltaako tätä edes sanoa ääneen? Olen onnellinen, että tämän vuoden kiihkein puutarhakausi alkaa olla valmiiksi taputeltu. Puutarhassani ei edes ollut isoja projekteja tänä vuonna. Puutarhablogin aloittaminen ja sivutoimisen yrityksen perustaminen kaikkine uusine asioineen ovat vaatineet sen verran panostusta puutarhan hoidon ohella, että toivotan syksyn lämpimästi tervetulleeksi!
Olen kiitollinen Suomen vuodenajoista. Tunnustan, että minua vaivaa syksyisin pienoinen puutarhaväsymys ja mielelläni lepään puutarhan kanssa talvikauden ja innostun taas keväällä suunnattomasti puutarhan heräillessä talviuniltaan. Eikä se puutarha syksyn tullenkaan täysin unohdu. Tänä syksynä osallistun pihasuunnittelukurssille, aion lukea monta puutarhakirjaa sekä kasvattaa miniversoja ja ituja.

Yhteisötyö siirtolapuutarhassa.

Tiistai 12.8.2017
Tänään oli Nekalan siirtolapuutarhan viimeinen yhteisötyöpäivä. Kaikille siirtolapuutarhapalstan vuokranneille kuuluu 9 tunnin yhteisötyövelvoite. Yhteisötyön voi suorittaa monella eri tavalla, vaikkapa saunaa lämmittämällä tai lettuja paistamalla. Yleinen yhteisötyöpäivä järjestetään kesäaikaan joka tiistaina. Tänä kesänä olen saanut olla muutaman kerran ohjaamassa yhteisötyötä kokeneen ohjaajan parina. Tänään olin kiitollinen  siitä, että sain taas tutustua muutamaan mukavaan siirtolapuutarhuriin yhteisötyön merkeissä. Yhteisötöissä pidetään alueen yhteisiä tiloja kunnossa ja niissä on ennen kaikkea myös mahtava tilaisuus tutustua muihin siirtolapuutarhureihin! Pensasaidan kitkennän lomassa on mukava vaihtaa kuulumisia muiden puutarhureiden kanssa.

Päivaunilla.

Keskiviikko 13.8.2017
Keskiviikkona ei tapahtunuit juuri mitään puutarha tai muullakaan elämänalueella. Olin niin väsynyt työpäivän jälkeen, että otin pitkät päiväunet. Kiitollisuuden aihe voisi siis olla se, että en koe puutarhatöitä mitenkään pakollisiksi. Menen majalle työpäivän jälkeen, jos huvittaa ja teen mitä milloinkin haluan. Välillä tietysti rikkaruohot ja tekemättömät työt aiheuttavat stressiä, mutta kokonaisuudessaan puutarha ja puutarhanhoito ovat minulle pelkästään positiivinen ja voimavaroja antava asia.

Siirtolapuutarhamökillä.

Torstai 14.8.2017
Torstaina menin työpäivän jälkeen majalle. Eikä edes satanut! Kuvailin kukkia ja järjestelin paikkoja sisällä. Totesin, että puutarhassa alkaa näyttää aika syksyiseltä. Mietin ja suunnittelin, että pensaita ja puita täytyisi saada lisää jo ihan syksyä vartenkin. Joku oli syönyt maahan pudonneita omenoita. Syyllinen paljastuikin aika nopeasti, kun eräs pitkäkorva tuli haahuilemaan omenapuun viereen. No, ei haittaa vaikka syötkin omenoita. Tervetuloa taas uudelleen!
Joka kerta kun astun siirtolapuutarhan portista sisään koen suunnatonta kiitollisuutta ja onnellisuutta siitä, että minulla on näin ihana paikka, jossa voin viettää aikaa.

Tämä oli mukava haaste ja sai miettimään elämän pieniä onnellisuuden aiheita. Kiitos vielä Viherrillille haasteen alkuun laitosta! Tämä haaste on kiertänyt jo tosi monessa puutarhablogissa ja koska kesäkin alkaa olla enää muisto en nyt enää laita tätä haastetta eteenpäin.

Ajattelin laittaa matkaan uuden syksyyn ja talveen sopivan haasteen. En vielä kerro mikä on haasteen aihe, mutta paljastan että haasteen innoittajana on toiminut eräs seuraamani puutarha-aiheinen blogi.

Onnellista sunnuntaita kaikille!