Pioneja, pioneja!

Käsi ylös kenen lempikukkalistalta löytyy pioni. Niin minultakin. Viime sunnuntain Avoimet puutarhat kierroksellani Nekalan siirtolapuutarhassa tuli vastaan oikea pionitaivas. Vaaleansinisen mökin vierellä kulkeva kesäkukkasin koristeltu kapea polku johti avoimelle sisäpihalle, joka oli täynnä pioneja. Siis ihan täynnä!

Siirtolapuutarhamökin vierellä kulkeva polku.
Mitäs kuhinaa ja kuvaamista tuolla on meneillään?
Pioneja pihalla.
No mutta, Vau! Avara aurinkoinen piha oli täynnä kauniita pioneja. Taustalla sinivaleunikko.
Tummanpunaisia pioneja.
Osa pioneista oli täysin auki ja osa vielä nupulla.
Pioneja kukassa.
Pioneja, pioneja!
Pionit.
Pioneja siellä…
Pioneja lähikuvassa.
…pioneja täällä.
Kauniita pioneja.
Pinkkejä pioneja.
Vanhan roosan värinen pioni nupulla.
Roosan värisiä pioneja. Mikähän tämän nimi on?
Pionipiha.
Täydessä kukassa.
Green halo pioni.
Ja nupulla. Tämä erikoisempi pioni oli muistaakseni Green Halo. Mikä kaunokainen!
Kesäkukat ja pioni.
siniviuhka ja vaalenapunainen pioni.

Tämän puutarhan kohdalla harmitti se, että en ole kovin kaksinen valokuvaaja. Tämä puutarha oli nimittäin mykistävän kaunis.

Hämmentävintä kaikesta oli kuitenkin omistajan vastaus kysymykseeni: ”Miten olet saanut pionit viihtymään näin hyvin ja miten hoidat ja lannoitat niitä?”. Vastaus oli ”En mitenkään.” Siis mitä! Pionipuutarhurin salaisuus oli nimittäin se minkä me kaikki tiedämme ja mitä on kuitenkin niin vaikea noudattaa: huolellinen perustus.

Istutuskuopan pohjalle laitetaan hyvin palanutta karjanlantaa, ja päälle hieman hiekansekaista multaa, jotta juuret eivät ota suoraan lantaan. Lopuksi kuoppa täytetään hiekansekaisella mullalla. Tämän jälkeen kukoistavia pioneja ei ollut tarvinnut lannoittaa kymmeneen vuoteen mitenkään! Ainut hoitotoimenpide oli juurelle vuosittain lisätty hiekka.

I’m in love! Haluan lisää pioneja!!

2 vastausta artikkeliin “Pioneja, pioneja!”

Kommenttisi piristävät päivääni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *