Kukkatuoli kirppikseltä

Cottage Garden henkinen tuoli.

Tiedättekö sen tunteen kun löytää kirppikseltä jotain aivan täydellisen mahtavaa ja vielä sopivalla hinnalla? Oli lähellä etten eilen kävellyt tämän pienen nojatuolin ohi Nekalan kierrätyskeskuksessa. Olin jo täyttänyt ostoskorini saviruukuilla, lampunkuvuilla ja vanhoilla pulloilla kun päätin ihan pikaisesti kiertää vielä huonekaluhallinkin.

Katselin siniseksi maalattua puutarhapenkkiä, mutta totesin 50 euron hinnan olevan minulle siitä liikaa. Sitten näin tämän tuolikaunokaisen! Kangas oli paikoittain nuhjaantunut ja rikki toisesta käsinojasta. Mutta koska värit, kankaan kuvio ja tuolin muoto olivat täydelliset ei tarvinnut montaa sekuntia miettiä vaihtaako tuoli omistajaa pyydetyllä 20 eurolla. Tämä on kyllä niin Puutarhurin Majan tuoli.

Pikkuinen nojatuoli kukallisella kankaalla.
Taustalla näkyvä lipasto on myös aivan nappi kirppislöytö. Ostin sen 5 eurolla tori.fi.stä. Vaihdoin vetimet ja korjasin laatikoiden mekanismit.
Pitsipeitto sopii nätisti uuden tuolin kanssa. Pitsipäiväpeitto on vuosien takainen kirppislöytö.
Siirtolapuutarhamökin sisustus on kokoelma kirppislöytöjä, uutta ja perittyä.
Tuoli on mielestäni hirmu kauniin muotoinen. Olisiko 50- tai 60-luvulta?
Kukallinen verhoilukangas.
Tuoli on verhoiltu ainakin kerran uudelleen.
Sormustinkukka, ruusuja ja pioneja ehkä? Ihana puutarhurin tuoli!
Herra Huu koeistuu tuolin. ”Ihan OK… Hu-huu!” sanoo hän.

Herra Puutarhurin Maja ei ihan pystynyt näkemään tämän tuolin kauneutta ja oli kovin tyytyväinen kun se ei tullut meille kaupunkikotiin. 🙂 Mitäs te tykkäätte?

Uuden haasteen aika

Blogin kirjoittaminen on tuonut elämääni aivan uudenlaista yhteisöllisyyttä. Puutarhablogeissa kirjoituksia kommentoidaan mukavan aktiivisesti. On ollut kiva huomata, että myös minun blogini kommenteissa alkaa toistua samoja minulle jo tutuksi tulleita nimiä. Olen tutustunut virtuaalisesti moniin mukaviin puutarhaharrastajiin. Aloin käyttää myös Instagramia vasta kuukausi sitten ja olen aivan ihastunut! Miten kiva tapa jakaa pieniä palasia omasta elämästä muiden puutarhaharrastajien kanssa.

Osallistuin viime viikolla elämäni ensimmäiseen blogihaasteeseen Maatiaiskanasen haastamana. Blogihaasteet ovat hieno idea ja mielestäni myös ne luovat kivaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. On mielenkiintoista lukea eri kirjoittajien juttuja samasta aiheesta. Jokainen kirjoittaja antaa aiheeseen oman persoonallisen näkökulmansa. Lisäksi haasteissa kirjoitukset jakautuvat tasaisesti pidemmälle ajalle, jolloin jokaisesta blogista ei tarvitse lukea samaan aikaan juttua samasta aiheesta.

Puutarhaihmisen kiitollisuushaaste kirjoituksessani lupasin laittaa liikkeelle uuden syksyyn ja talveen sopivan blogihaasteen. Vihjasin, että sain ajatuksen tähän haasteeseen eräästä seuraamastani blogista. Tai oikeastaan kahdesta blogista, joilla on sama kirjoittaja. Blogit ovat Mummukan jutustelua puutarhablogi ja Rouva Myttynen muistelee blogi. Rouva Myttynen osaa pukea lapsuuden muistot tunteita herättäviksi kirjoituksiksi. Useissa kirjoituksissa muistellaan myös lapsuuden puutarhoja.

Rouva Myttynen kirjoittaa kiitollisuushaaste kirjoituksessaan:

”Mökki myytiin 50-luvun puolivälissä kun mummi Myttynen siirtyi taivaallisiin siirtolapuutarhoihin. Pari kesää sitten pääsin käymään tässä entisessä lapsuuteni paratiisissa, se oli säilynyt samanlaisena kuin sen muistin kuudenkymmen vuoden takaa ja omenapuutkin olivat tallella, sekä portinpielen parsat. Syvällä sielussa on vieläkin se tunne ja tuoksut jotka tässä pikkupuutarhassa lapsena sisimpääni sain. Eli olen saanut elää tunteidenkin siirtolapuutarhassa.”

Meillä kaikilla on varmasti muistoja lapsuuden ja nuoruuden puutarhoista. Minulla on huono muisti ja unohdan usein ihmiset ja keskustelut helposti. Surkea kasvo- ja nimimuistini on joskus aiheuttanut melko koomisiakin tilanteita. Muistan kuitenkin paljon esimerkiksi luontoon ja puutarhaan liittyviä asioita. Lapsuuden puutarhan ja luonnon tuoksut, värit, äänet ja tunnelmat ovat jättäneet ainakin minuun vahvan muistijäljen.

Syksyllä ja talvella on mukava muistella mennyttä kesää ja kesäistä puutarhaa. Mennään nyt vielä vähän viime kesää kauemmas muistoissa. Haluaisinkin haastaa teidät muistelemaan lapsuuden puutarhamuistoja. Aivan ihanaa olisi, jos saisimme nähdä myös vanhoja valokuvia puutarhoista ja pihoista!

Valitsin haasteen aloittajien haastavaan tehtävään neljä bloggaajaa joiden lapsuuden puutarhamuistoja minä haluaisin kuulla. Haastaan muistelemaan puutarhaihmisen kiitollisuushaasteen aloittajan Viherrillin Viherrillin puutarhassa blogista, Mökki-Pirkon Mökki-Pirkko blogista, Betweenin Rikkaruohoelämää blogista ja Nettimartan Nettimartan Pihapiiri blogista. Toivottavasti otatte haasteen vastaan.

Ja mennään tässäkin haasteessa Viherrillin hyväksi havaituilla ohjeilla:

Kirjoita blogipostaus lapsuutesi puutarhamuistoista. Kerro kirjoituksessa kuka sinut haastoi ja haasta kolme tai useampi bloggaaja mukaan muistelemaan.

Toivon, että haasteeni saa tuulta alleen ja innostutte muistelemaan lapsuuden puutarhamuistoja. Muistoja saa kovin mielellään kirjoitella myös tämän blogipostauksen kommentteihin.

EDIT Unohdin kirjoittaa, että osallistun tietenkin myös itse puutarhamuisteluun. 🙂

On niin helppo olla onnellinen – Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja haaste

Nallet siirtolapuutarhamökin hyllyllä.

Sain Maatiaiskanasen elämää blogista blogihistoriani ensimmäisen haasteen. Kiitos! Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja -haaste on lähtenyt matkaan Viherrillin puutarhassa blogista.

Haasteen ohjeet ovat seuraavat:
”Pidä puutarha-aiheista kiitollisuuspäiväkirjaa 7 päivän ajan ja tee siitä postaus. Kerro postauksessasi kuka sinut haastoi,  ja haasta kolme tai useampia puutarhaihmisiä mukaan haasteeseen.”

Haastetehtäväni osui voisinko sanoa melko haastavaan aikaan. Viikolla satoi melkein joka päivä ja puutarhakausi alkoi olla jo lopuillaan. Viikon varrelta löytyi kuitenkin monia puutarhaan liittyviä kiitollisuuden aiheita.

punaherukkahilloa paahtoleivalla

Perjantai 8.8.2017
Punaherukka-inkiväärihilloa ja Karviais-kookoshilloa. Tällaisia herkkuja oli työkaverini tehnyt oman puutarhansa sadosta ja minä sain purkin molempia. Kiitos!
Miltä kuulostaa työkaverit, joiden kanssa voi jutella maa-artisokan ja chilien kasvattamisesta, nurmikon uudistamisesta, jättiläiskeijuangervoista, köynnöshortensioista ja ruusupenkin perustamisesta. Mahtavalta? No niin minustakin!

Vaaleanpunaisia kukkia.

Lauantai 9.8.2017
Aamu alkoi vaaleanpunaisissa tunnelmissa ”Vaaleanpunaiset lasit voi jättää kotiin” postausta kirjoittaessa. Mietin miten paljon blogin kirjoittaminen on antanut minulle jo tähän mennessä. Olen oppinut uusia asioita, löytänyt kivoja blogeja ja mikä parasta tutustunut mukaviin puutarhaharrastajiin.
Illalla olivat ystäväni järjestämät rapujuhlat. Tällä kertaa mukana oli myös kaksi vanhaa opiskelukaveriani, joita en ollut nähnyt vuosiin. Ja miten mahtavaa olikaan tavata pitkästä aikaa! Erityisen kiitollinen olin siitä, että ystäväni jaksaa järjestää juhlia ja tapaamisia. Kiitos!

Polun laatoitusta.

Sunnuntai 10.8.2017
Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja myöhäisen aamiaisen jälkeen teimme yhdessä Puutarhurin Maja sivustoa. Sunnuntain kiitollisuuden aihe on ehkä koko kiitollisuuspäiväkirjan tärkein. Olen onnellinen, että Herra Puutarhurin Maja on täysillä mukana moninaisissa puutarhajutuissani.
Puutarhanhoito ja siirtolapuutarhamökki ovat minun juttujani. Ja vaikka Herra Puutarhurin Majan isoisä olikin puutarhuri ei herra ole erityisen kiinnostunut puutarhanhoidosta. Mutta ilmeisesti Herra Puutarhurin Maja on kiinnostunut minusta, sillä hän jaksaa kuskata loputtoman määrän risuja kaatopaikalle, kulkea mukana taimikaupoilla, kiivetä majan katolle, kaivaa kuoppia helteessä, kantaa multasäkkejä, miettiä tulevan verkkokaupan valikoimaa, koodata puutarhasivustoa ja toteuttaa kaikki rouvan ihmeellisimmätkin toiveet, jotka pitää tietenkin olla valmiina välittömästi. Kiitos! <3

Puutarhan vuodenajat.

Maanantai 11.8.2017
Uskaltaako tätä edes sanoa ääneen? Olen onnellinen, että tämän vuoden kiihkein puutarhakausi alkaa olla valmiiksi taputeltu. Puutarhassani ei edes ollut isoja projekteja tänä vuonna. Puutarhablogin aloittaminen ja sivutoimisen yrityksen perustaminen kaikkine uusine asioineen ovat vaatineet sen verran panostusta puutarhan hoidon ohella, että toivotan syksyn lämpimästi tervetulleeksi!
Olen kiitollinen Suomen vuodenajoista. Tunnustan, että minua vaivaa syksyisin pienoinen puutarhaväsymys ja mielelläni lepään puutarhan kanssa talvikauden ja innostun taas keväällä suunnattomasti puutarhan heräillessä talviuniltaan. Eikä se puutarha syksyn tullenkaan täysin unohdu. Tänä syksynä osallistun pihasuunnittelukurssille, aion lukea monta puutarhakirjaa sekä kasvattaa miniversoja ja ituja.

Yhteisötyö siirtolapuutarhassa.

Tiistai 12.8.2017
Tänään oli Nekalan siirtolapuutarhan viimeinen yhteisötyöpäivä. Kaikille siirtolapuutarhapalstan vuokranneille kuuluu 9 tunnin yhteisötyövelvoite. Yhteisötyön voi suorittaa monella eri tavalla, vaikkapa saunaa lämmittämällä tai lettuja paistamalla. Yleinen yhteisötyöpäivä järjestetään kesäaikaan joka tiistaina. Tänä kesänä olen saanut olla muutaman kerran ohjaamassa yhteisötyötä kokeneen ohjaajan parina. Tänään olin kiitollinen  siitä, että sain taas tutustua muutamaan mukavaan siirtolapuutarhuriin yhteisötyön merkeissä. Yhteisötöissä pidetään alueen yhteisiä tiloja kunnossa ja niissä on ennen kaikkea myös mahtava tilaisuus tutustua muihin siirtolapuutarhureihin! Pensasaidan kitkennän lomassa on mukava vaihtaa kuulumisia muiden puutarhureiden kanssa.

Päivaunilla.

Keskiviikko 13.8.2017
Keskiviikkona ei tapahtunuit juuri mitään puutarha tai muullakaan elämänalueella. Olin niin väsynyt työpäivän jälkeen, että otin pitkät päiväunet. Kiitollisuuden aihe voisi siis olla se, että en koe puutarhatöitä mitenkään pakollisiksi. Menen majalle työpäivän jälkeen, jos huvittaa ja teen mitä milloinkin haluan. Välillä tietysti rikkaruohot ja tekemättömät työt aiheuttavat stressiä, mutta kokonaisuudessaan puutarha ja puutarhanhoito ovat minulle pelkästään positiivinen ja voimavaroja antava asia.

Siirtolapuutarhamökillä.

Torstai 14.8.2017
Torstaina menin työpäivän jälkeen majalle. Eikä edes satanut! Kuvailin kukkia ja järjestelin paikkoja sisällä. Totesin, että puutarhassa alkaa näyttää aika syksyiseltä. Mietin ja suunnittelin, että pensaita ja puita täytyisi saada lisää jo ihan syksyä vartenkin. Joku oli syönyt maahan pudonneita omenoita. Syyllinen paljastuikin aika nopeasti, kun eräs pitkäkorva tuli haahuilemaan omenapuun viereen. No, ei haittaa vaikka syötkin omenoita. Tervetuloa taas uudelleen!
Joka kerta kun astun siirtolapuutarhan portista sisään koen suunnatonta kiitollisuutta ja onnellisuutta siitä, että minulla on näin ihana paikka, jossa voin viettää aikaa.

Tämä oli mukava haaste ja sai miettimään elämän pieniä onnellisuuden aiheita. Kiitos vielä Viherrillille haasteen alkuun laitosta! Tämä haaste on kiertänyt jo tosi monessa puutarhablogissa ja koska kesäkin alkaa olla enää muisto en nyt enää laita tätä haastetta eteenpäin.

Ajattelin laittaa matkaan uuden syksyyn ja talveen sopivan haasteen. En vielä kerro mikä on haasteen aihe, mutta paljastan että haasteen innoittajana on toiminut eräs seuraamani puutarha-aiheinen blogi.

Onnellista sunnuntaita kaikille!

Kun arvontalaulu raikaa, on arvonnan aika!

Puutarhurin Majalta on lähdössä pieni paketti ilostuttamaan erästä onnekasta voittajaa. Suomalaisia unelmapuutarhoja kirjan arvonnassa tätä ihanaa puutarhakirjaa tavoitteli 44 osallistujaa. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Laitetaanpas vähän musiikkia soimaan, niin päästään oikeaan tunnelmaan.

Meillä ei valitettavasti ollut käytettävissä yhtä söpöä onnetarta, kuin Maatiaiskanasen elämää blogin arvonnassa. Ja koska kissatkaan eivät suostuneet nostamaan lappua hatusta, Herra Puutarhurin Maja arpoi voittajan random.org generaattorilla. Generaattorin valitsema voittaja on Tarja /Parasta Aikaa-blogi. Paljon onnea!

Iris ei suostunut onnettareksi, mutta auttoi palkinnon paketoinnissa.
Iippa-Liina ei voi vastustaa naruja. Pörröiset langat ja kuminauhat ovat parhaita.

Minä lähden Prismaan ostamaan mopoa eräälle pikkumiehelle 3-vuotislahjaksi ja saatan samalla piipahtaa pihamyymälässäkin. Ihan vain vähän katselemassa sipulivalikoimaa. 😉 Mukavaa keskiviikkoa!

Nytkö se iski? Tulppaanimania!

Sähköpostilaatikkooni kolahti viherpeukaloiden uutiskirje ja nyt on melko selvää, että minuun on iskenyt tulppaanimania! Syksyn sipulikukat ja tulppaanit ovat toki olleet mielessä jo jonkin aikaa, mutta nyt rysähti kunnolla. Kevät ja kevätkukat on mun juttu!

Viherpeukaloiden väki on osannut valita hulluuteen asti houkuttelevat sipulimixit tähän tarjoukseen! Vai mitä sanotte Pinkit mixistä: kerrottuja Angelique ja Diandra -tulppaaneja, Don Quichotte -tulppaaneja ja pinkkiä septemberglut -syysleimua? Tai lilat mixistä, jossa on Saigon -tulppaanien lisäksi Purple Lady -puuliljoja, Powder Puff -laukkoja ja jalokurjenpolvia. Ja näitä raikastamaan sopisi tietenkin valkoinen mix.

Ja yksi paketti laatua kohden on ihan varmasti liian vähän, ainakin kaksi pitäisi olla. Ehkä kolme. Apua! Kuinka monta sipulia jaksan istuttaa palstan kovahkoon savensekaiseen maahan? Onko 200 liikaa vai onko se sittenkään edes tarpeeksi?

Onko teidän sähköpostilaatikko kolissut tänään ja iskikö joku mixeistä erityisesti? Ja vielä yksi kysymys: montako sipulia sinun puutarhassasi piilotetaan tänä syksynä? Minä yritän vähän rauhoittua ja laitan vasta sitten tilauksen menemään. 🙂 Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Vaaleanpunaiset lasit voi jättää kotiin (ja arvonta muistutus)

Siirtolapuutarhamökilläni ei tarvita syyskuussakaan vaaleanpunaisia laseja, sillä pinkkien ja vaaleanpunaisten kukkien kukinta senkun jatkuu! Majan ikkunoiden alla laatikoissa olevat pelargoniat ovat kukkineet koko loppukesän ylenpalttisesti. Mietin laittaisinko ensi kesänä ikkunoiden alle useamman laatikon rinnakkain siten, että koko ikkunan leveydeltä olisi kukkia. Polkupenkissä kukkivat vaaleanpunaiset syysleimut. Kosmoskukkia on useammassakin paikassa pinkin, vaaleanpunaisen ja valkoisen väreissä.

Tämän kesän uudet ihastukset ovat olleet kesämalvikki ja erilaiset unikot. Unikot ovat jo kukkineet ja jäljellä ovat vain kauniit siemenkodat. Kesämalvikki sen sijaan kukkii juuri nyt isossa ruukussa sisääntulopolun päässä. Olen ihan höpsönä näihin vaaleanpunaisiin kukkiin. Onneksi en sentään maalannut majaa vaaleanpunaiseksi. Olen ollut tosi tyytyväinen tähän valitsemaamme ruskeaan väriin. Se sopii hienosti taustaksi kaikille kukille ja kasveille.

Siirtolapuutarhamökki syyskesällä.
Polkupenkissä kukkivat syysleimut. Kuvan oikeasta laidasta kurkistaa rungolliseksi kasvatettu syyshortensia.
Pelargoniat ruskean puutarhurin majan ikkunalla.
Puutarhurin oma kesämaja.
Pieni siirtolapuutarhamökki.
Etupihalla vähän rönsyilee.
Kosmoskukkia.
Ihanat kosmoskukat!
Pelargonioita ja lyhtyjä.
Vanha saunanpenkki toimii lyhtyjen ja kattiloissa kasvavien pelargonien alustana.
Kesämalvikki.
Tänä kesänä kylvökokeilussa oli ensimmäsitä kertaa kesämalvikkia. Luulenpa, että me näemme myös ensikesänä!
Kesämalvikkia ruukussa.
Kesämalvikki kukkii aika myöhään. Kylvin siemenet pihalle suoraan isoon ruukkuun.

Sade jatkuu, mutta ei anneta sen häiritä. Nyt on hyvä hetki tarttua vaikkapa johonkin puutarhakirjaan. Yhden ihanan puutarhakirjan arvontaan ehtii vielä osallistua sunnuntai iltaan asti. Leppoisaa viikonloppua!

Kolme kuukautta puutarhablogin kirjoitusta takana – Kirja arvonta! (Arvonta on päättynyt)

Hortensian kukinto

Aloittaessani Puutarhurin Maja puutarhablogin kolme kuukautta sitten jännitin sitä, että tuleeko kukaan lukemaan blogiani. Samaan aikaan jännitin ehkä vielä enemmän sitä, että joku tuleekin lukemaan blogiani! No, joku tuli lukemaan blogiani ja sitten toinen ja kohta teitä lukijoita olikin jo kokonainen joukko. Välillä omat kuvat ovat tuntuneet suttuisilta ja teksti vähintäänkin kököltä muihin blogeihin verrattuna. Matkan varrella olen kuitenkin oppinut, että itseään ja omaa blogia ei kannata verrata liikaa muihin. Jokainen blogi ja jokainen puutarha on omanlaisensa. Ja mielestäni juuri siksi puutarhat ja puutarhablogit ovatkin niin viehättäviä!

Puutarhurin Maja -blogissa pääset tutustumaan siirtolapuutarhan salaisuuksiin. Blogissa on vielä ollut kovin vähän kuvia mökin sisältä. Näitä odottaville voin luvata: sisäkuvia, tuunauksia ja remppaa on kyllä tulossa! Keväällä käynnistyy kiva vajaprojekti. Kirjoituksia siirtolapuutarhamökin hankkimisesta, säännöistä ja kustannuksista on myös luvassa.

Paras puutarhablogi TOP20 lista.

Eilen huomasin, että blogini oli komiasti noussut blogit.fi blogilistan puutarhablogien TOP-20 listan peränpitäjäksi. Aivan huikeaa! Mahtava aloitus alkaneelle viikolle. Tämän täytyy olla minun 15 minuuttia julkisuudessa hetkeni. Kiitos kuuluu teille kaikille ihanat lukijat!

Olen saanut blogit.fi -sivuston kautta mukavasti lukijoita blogiini. Tykkään käydä sivuilla katsomassa muiden uusimmat blogikirjoitukset ja listalle lisätyt uudet puutarhablogit.

Muistathan lisätä oman puutarhablogisi myös Puutarhurin Majan puutarhablogihakemistoon. Hakemistoon ovat tervetulleita myös blogit, joissa on puutarhajuttujen lisäksi muutakin sisältöä. Eli blogin ei tarvitse olla pelkkä puutarhablogi. Sivustomme ulkoasu on uudistumassa seuraavien viikkojen aikana ja sivustolle on suunnitteilla kaikenlaista kivaa. Ota yhteyttä, jos haluat tehdä jotain sisältöä sivustolle.

Suomalaisia unelmapuutarhoja kirja

Juhlistaakseni tätä ikimuistoista hetkeä arvon teille yhden lempipuutarhakirjoistani, Johanna Vireahon ja Sari Tammikarin kirjoittaman Suomalaisia Unelmapuutarhoja. En tietenkään luovu omasta kappaleestani, vaan tilasin tämän kirjan jo aiemmin kesällä antikvaari.fi nettiantikvariaatista, samalla kun tilasin itselleni Stiina Kiiverin Mökki ja Pelakuu kirjan. Kirja on siis käyetty, mutta täysin uudenveroinen. Tarkoituksenani oli arpoa kirja myöhemmin syksyllä, mutta koska nyt on niin hieno syy arpoa laitetaan kirja samantien arvontaan.

EDIT: ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

Arvonnan säännöt ovat seuraavat:

  1. Kirjoita tämän postauksen alle vapaamuotoinen kommentti.
  2. Osallistumisaikaa on tämän viikon sunnuntaihin 10.9.2017 klo 23:59 asti.
  3. Jos voittajaa ei saada kiinni viikon sisällä arvonnasta, kirja arvotaan uudelleen.
  4. Puutarhurin Majan Facebook -sivusta saa tykätä, Instagramia seurata, liittyä lukijaksi blogit.fi:ssä tai Bloggerissa! Nämä ovat vapaaehtoisia ja eivät ole edellytys arvontaan osallistumiselle.
  5. Palkinto postitetaan vain EU-alueelle.

Onnea arvontaan!

Valkoinen oli hetken taas nimetön

Puutarhallinen täynnä tuntemattomia kasveja! Ja kaiken keskellä vanhan puutarhan juuri hoitaakseen saanut puutarhuri miettii mistä ihmeestä aloittaisi. Aikalailla näin kävi itsellenikin ostaessani siirtolapuutarhamökin ja palstan kaksi vuotta sitten. Puutarhaharrastusta oli tuolloin takana jo kymmenkunta vuotta, mutta tuntui että monta asiaa sai opetella ihan alusta. Siirtolapuutarhan perinnekasvit olivat aivan outoja puhumattakaan täysin erilaisesta maaperästä ja eteläisemmästä kasvuvyöhykkeestä.

Olen pikkuhiljaa saanut nimettyä siirtolapuutarhapalstani tuntemattomia kasveja. Välillä tunnistuksessa tulee huteja ja muutamia kasveja on vielä kokonaan vailla nimeä. Tämän valkoisen kukan olin tunnistavinani jo viime kesänä vanhan perennakirjan avulla helminukkajäkkäräksi. Tunnistus jäi kuitenkin kaihertamaan mieltä, koska tuntomerkit eivät ihan täsmänneet. Näin joku viikko sitten lähikuvan helminukkajäkkärästä jossain blogissa (en nyt yhtään muista kenen omassa) ja eihän kukkani ollut ollenkaan sen näköinen!

Koreakärsämö on ojakärsämön kerrottukukkainen muoto.
Valkoinen kaunotar oli hetken vailla nimeä.

Hetken valkoinen kukkani oli taas vailla nimeä, mutta parempi nimettömänä kuin väärällä nimellä. Googlen kuvahaku on heti kokeneen puutarhurin jälkeen paras tunnistusapulainen. Sen avulla kukkani sai uuden nimen. Se on koreakärsämö! Koreakärsämö on luonnonvaraisen ojakärsämön kerrannaiskukkainen muoto. Kukka on vanhanajan perenna ja se kuuluu asterikasveihin. Puutarhamyymälä Flör kertoo koreakärsämön olevan helppohoitoinen ja monikäyttöinen perenna, joka viihtyy runsasravinteisessa hiekkamultaisessa maassa. Saman lähteen mukaan koreakärsämö sopii aurinkoisille kasvupaikoille mm. salvioiden, poimulehtien ja tädykkeiden kanssa.

Valkoinen kerrottu pieni kukka.
Koreäkärsämö kasvaa pensasmaisesti. Pienet valkoiset pallerot ovat aika somia.
Koreakärsämön lehdet ovat kapeat ja suipot.
Koreakärsämön lehdet ovat kapeat ja suipot. Kukat kasvavat ilmavissa tertuissa.
Kukkakimppuun korakärsämöä.
Koreakärsämö sopii hyvin leikkokukaksi ja kuivakukaksi. Tähän kimppuun poimin lisäksi mm. harmaamalvikkia ja kukintansa lopulla olevia pikkusydämiä.

Oletteko te yhden puutarhan puutarhureita vai onko hoidossanne ollut useampia puutarhoita? Hyvää tiistaita kaikille. Pian onkin jo syyskuu!

Satumainen kierrätyspuutarha

Aina silloin tällöin pääsee vierailemaan puutarhassa, joka tekee jollain tavalla suuren vaikutuksen. Pääsin tutustumaan Litukan siirtolapuutarhassa juuri tällaiseen puutarhaan. Tämän ihanan kierrätyshenkisen puutarhan portit olivat avoinna viime sunnuntaina Litukan siirtolapuutarhan Päivä Puutarhassa -tapahtumassa. Jo siirtolapuutarhan soratiellä kävellessäni kohti puutarhaa huomasin, että nyt ollaan ihan erityisen puutarhan lähellä. Tien varressa ohikulkijoita ilahduttivat mm. eläinhahmoiksi maalatut kivet, portin pielessä päivystävä pöllö ja vanhaan lyhtyyn rakennettu häkkikanala. Hauska yksityiskohta oli myös vanhan ikkunanpokan yksi peiliksi muutettu ikkunaruutu. Peilistä voi ohikulkija ohimennen tarkistaa, että kuontalo ja hymy ovat kohdillaan.

Puutarhurin tutun taitelijan Maija Palon maalaaman karhuportin takaa paljastuikin satumainen puutarha. Tunnelmallisiin huonemaisiin tiloihin jakautunut puutarha oli täynnä kiinnostavia yksityiskohtia. Monet ideat perustuivat tavaran mielikuvitukselliseen uudelleenkäyttöön. Sain luvan ottaa kuvia blogiini, mutta kuuntelin niin ihastuneena ja tarkkaavaisena puutarhurin kertomia tarinoita esineistä, asetelmista ja taideteoksista, että kuvaaminen unohtui melkein kokonaan. Onneksi muistin napata edes muutaman kuvan.

Puutarhuri muuten kertoi, että portin maalannut taiteilija Maija Palo on juuri tehnyt mielenkiintoisen ”Elämän ovet” tilataideteoksen F.E. Sillanpään elämästä. Taideteoksessa eri vuosikymmeniltä olevat ovet kertovat Sillanpään elämästä. Tilataideteokseen voi tutustua Sillanpään lapsuudenmaisemissa Hämeenkyrössä vielä 17.9.2017 asti. Ajattelin itse mennä katsomaan taideteoksen, jos vain millään ehdin. Tykkään vanhoista ovista. Niillä olisi varmasti satoja tarinoita kerrottavanaan.

Vanhoja esineitä on käytetty uudelleen puutarhassa.
Vanhan kelkan päällä kasvavat tomaatit ja muut taimet. Oikealla vanhassa lyhdyssä häkkikanala ja kanalan pihalla muutama vapaa kana.
Ympäristötaidetta siirtolapuutarhassa.
Solmioista tehdyn teoksen takana oli ajatuksia herättävä tarina.

Korkeasta portista astuttiin vanhan omenapuun oksiston suojaan ihan oikeaan satumetsään. Tämä solmioista koostuva installaatio kiinnitti heti huomioni. Se oli jo sellaisenaan upea, mutta kuullessani tarinan sen takana taideteos todella heräsi eloon. Puutarhuri oli löytänyt pussillisen hylättyjä kravatteja. Ehkä jo tästä maailmasta pois lähteneen vanhan miehen omaiset olivat siivonneet jäämistöä ja heittäneet vanhanaikaiset kravatit pois. Millainen mies oli ollut? Millaisen elämän hän oli elänyt ja keitä siihen oli kuulunut?

Musta solmio oli luultavasti nähnyt monet läheisten hautajaiset, sen vieressä roikkuva oranssi oli ehkä ollut kaulassa parhaan ystävän häissä ja pankin logollinen kravatti oli toiminut työkravattina. Oliko joku solmioista ollut miehen omissa häissä tai ensimmäisen lapsen kastajaisissa? Punainen ainakin oli varmaan nähnyt useammat hauskat pikkujoulut. Koskettava ja ajatuksia herättävä asetelma.

Satumetsän asukkailla riittää puuhailtavaa. Filosofi mietiskelee kannonkolossa. Nuorempi on tulossa kysymään häneltä neuvoa.
Satumetsän asukkaita puutarhassa.
Bambeilla on menossa invalidien kokous. Monet ovat menettäneet korvansa, onneksi pupu toimii tulkkina. Oikealla kultakorvaisten kerho. Mitähän siellä supistaan?
Apina tuumailee ja miettii satumetsän menoa.
Hauskoja ideoita puutarhaan. Köynnösritilä raudoitusverkosta.
Lisko kurkistaa ikkunasta. Puutarhassa oli monia hauskoja yksityiskohtia. Köynnösritilä on tehty raudoitusverkosta.

Puutarhassa oli todella kaunis kierrätyspuusta valmistettu aita. Se taisi olla puutarhurin naapurin vanhan varaston puretuista laudoista. Lautoja oli kaikissa sateenkaaren väreissä. Kaikki sulassa sovussa keskenään. Valitettavasti en hoksannut ottaa aidasta kuvaa. Puutarhassa oli myös kierrätyspuusta tehty räsymatto-polku. Polussa oli poikittain aseteltuja eri värisiä lautoja. Tästäkään en näköjään ottanut kuvaa.

Kierrätysmateriaalista valmistettuja esineitä oli vaikka kuinka paljon. Marjapensaille oli tehty tuet vanhoista työpöydän rungoista, isoon rikkinäiseen pulloon oli kasvatettu minipuutarha ja jopa pergola oli tehty täysin kierrätysmateriaalista.

Ympäristötaidetta.
Siirtolapuutarhojen perustajille omistettu asetelma omenapuussa.

Tämän asetelman puutarhuri oli tehnyt kunnianosoituksena siirtolapuutarhojen perustajille. Näiden ihmisten ansiosta me saamme tänään nauttia omista pikku puutarhoistamme ja mökeistämme.

Jäin miettimään tätä puutarhaa ja puutarhuria pitkäksi aikaa vierailun jälkeenkin. Tämä oli ehkä inspiroivin ja ajatuksia herättävin puutarha, jossa olen koskaan käynyt. Puutarhassa mielikuvituksen voi päästää valloilleen, hassutella ja satuilla sydämensä kyllyydestä!

Päivä Puutarhassa -tapahtuma Litukan siirtolapuutarhassa

Litukan siirtolapuutarhan päivä puutarhassa tapahtuma.

Kuluuhan se päivä puutarhassa kivasti omallakin markilla, mutta kun on mahdollisuus päästä näkemään muiden puutarhahöperöiden tiluksia ei sitä voi tietenkään ohittaa. Viime sunnuntaina Litukan siirtolapuutarhan ”Päivä Puutarhassa” -tapahtumassa pääsivät kaikki halukkaat tutustumaan siirtolapuutarhapalstoihin ja herkuttelemaan pop up -ravintoloissa. Monella palstalla oli myös kirpputori ja yhdellä palstalla jopa pop up -valokuvaamo!

Litukan siirtolapuutarha on yksi Tampereen neljästä siirtolapuutarhasta. Se sijaitsee Kalevan ja Kaupin kaupunginosissa kävelymatkan päässä Tampereen keskustasta. Paikan päälle oli saapunut mukavasti vierailijoita. Onneksi kuitenkin yksi tänä kesänä turhankin usein kyläillyt vieras puuttui joukosta, sade nimittäin.

Puutarhapäivän ohjelmaa.
Aktiiviset siirtolapuutarhurit olivat järjestäneet tapahtumaan monenlaista ohjelmaa.
Siirtolapuutarhan kapeat tiet.
Puutarhojen vehreys tulvii kapeille sorakujille. Siirtolapuutarhassa kuljeskellessa on helppo unohtaa, että ollaan ihan vilkkaasti liikennöidyn tien ja keskusta-alueen tuntumassa.
Kierrätyspuutarha, pelargoniat sinkkisessä vesiastiassa.
Iltakävelyllä voi poimia monenlaisia ideoita omaan puutarhaan.
Ritarinkannuksia, jaloangervoja ja pensashanhikki.
Ritarinkannuksia, jaloangervoja ja pensashanhikki.
Sininen siirtolapuutarhamökki.
Litukan siirtolapuutarha on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä virkistysalueena. Mökkiläisten yksityisyyttä täytyy tietysti kunnioittaa ja kenenkään pihaan ei saa mennä ilman lupaa.
Taulu puutarhaan.
Mahtava idea! Tämä taulu muuttuu vuodenaikojen mukaan.
Lohikeittoa.
Pop up -ravintolan lohikeitto.
Tällä kertaa kirppislöydöt olivat aika maltilliset.

Pop up ravintoloita oli monella palstalla ja olisi tietenkin tehnyt mieli kokeilla niistä jokaista. Valitsimme ravintolan, jossa oli tarjolla vähän ruokaisamman kuuloisia annoksia. Herra Puutarhurin Maja söi lohikeiton ja minä otin kanasalaatin. Samalta palstalta löysin majalle kivan keittiöpyyhkeen. Pyyhkeen yläosassa on tarranauhalla avattava kuja, josta pyyhkeen voi kiinnittää vaikka uunin kahvaan. Ostin myös muutaman vanhan Viherpihalehden. Varmaan olen nämäkin joskus jo lukenut, mutta lehdistä ja kirjoista löytää aina jotain uutta jokaisella lukukerralla.

Kurpitsantaimia.
Kurpitsat tai kesäkurpitsat oli istutettu vanhan puuceen raunioihin.

Vessojen oviin oli laitettu hauskat kyltit. Kyltin toisella puolella luki ”Ny on sun vuoros” ja toisella ”Orota että mää pääse ulos”. Vessojen vieressä oli betoniallas, johon oli istutettu kurpitsoja. Ajattelin sen olevan jonkin vanhan rakennuksen kivijalka. Herra Puutarhurin Maja hoksasi, että siinähän on luultavasti vanhan puuceen rauniot ja kurpitsat kasvavat vanhan vessan kohdalla.

Pallo-ohdake.
Ihania pallo-ohdakkeita. Näissä on aika paljon samaa näköä laukkojen kanssa.

Päivän paras kohde ansaitseekin ihan oman postauksensa. Pääsin tutustumaan satumaiseen kierrätyshenkiseen puutarhaan. Vierailua täydensivät mökin omistajan ihastuttavat tarinat.

Puutarhaminiatyyrit.
Seuraavassa postauksessa saatte nähdä ja kuulla hieman lisää tästä satumaisesta puutarhasta.

Oletteko te käyneet koskaan siirtolapuutarhassa? Hyvää elokuun viimeistä kokonaista viikkoa!

Satokausikalenteri – Spagettia kesäkurpitsasta

Myyrä esittelee kesäkurpitsasatoa.

Täytyy hieman häpeillen myöntää, että en ole muistanut pitkään aikaan seurata satokausikalenteria. Kaverini oli lauantaina käymässä siirtolapuutarhamökilläni ja meille tuli puhetta satokausikalenterista. Satokausikalenteri helpottaa hevi-osastolla vierailuja ja auttaa valitsemaan ruokapöytään sesongin parhaat vihannekset, kasvikset, ja hedelmät sekä antaa vinkkejä hyvistä resepteistä. Satokausikalenterin suosittelemat kasvikset ovat myös edullisia suositellulla kaudella. Kerrassaan mainio tuote, joka täytyy laittaa tarkempaan seurantaan!

Elokuussa satokausikalenteri suosittelee mm. kesäkurpitsaa. Muistatteko vielä pienen kompostiin istuttamani taimen, josta en ollut edes varma onko se tavallinen kurpitsa vai kesäkurpitsa? Kesäkurpitsahan se oli. Taimi säästyi lehtokotilojen hyökkäykseltä ja on kasvanut jättiläiseksi. Satoakin on tullut kivasti. Myös kesäkurpitsan kukat ovat syötävät. Itse en ole ainakaan vielä kokeillut.

Kesäkurpitsataimen istutus.
Näin pienestä se lähti. kesäkurpitsan taimi odottaa istuttamista.
Kompostiin istutettu kesäkurpitsa tekee hyvin satoa.
Ei niin pieni enää. Kesäkurpitsan taimi on täyttänyt koko kompostilaatikon.

Kaverini vinkkasi Yhteishyvän verkkosivuilla olevasta kesäkurpitsaspagetin ohjeesta. Meillä olikin pari kesäkurpitsaa kaapissa, joten resepti pääsi heti kokeiluun. Meidän versiossa kesäkurpitsan suikaleet eivät kyllä ole kovin spagettimaisia, mutta lopputulos oli silti oikein maistuva. Valkosipulin ja kesäkurpitsan yhdistelmä on muuten oikein toimiva (paitsi ei ehkä seuraavina päivinä lähietäisyydellä oleskelevien mielestä). Reseptissä ei ole lainkaan lihaa, mutta kikherneet tuovat ruokaan mukavasti proteiinia ja täyttävyyttä.

Kesäkurpitsaspagetin raaka-aineet: kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja, basilikaa, auringonkikansiemeniä, kikherneitä, valkosipulia ja sitruunanmehua. Lisäksi paistamiseen öljyä ja mausteeksi ainakin suolaa ja pippuria.
Kesäkurpitsaspagetin raaka-aineet: kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja, basilikaa, auringonkikansiemeniä, kikherneitä, valkosipulia ja sitruunanmehua. Lisäksi paistamiseen öljyä ja mausteeksi ainakin suolaa ja pippuria.
Kesäkurpitsasuikaleita.
Kesäkurpitsasta juustohöylällä leikattuja ”spagetteja”. Näitä olisi tietysti voinut leikata veitsellä kapeammiksi, mutta menivät hyvin näinkin. Tähänkin puuhaan on olemassa joku oma työkalu. Itse en kuitenkaan tykkää kerätä laatikoihin liikaa harvoin tarvittavia erikoisvälineitä.
Kesäkurpitsaspagettia lautasella.
Valmis kesäkurpitsapasta Puutarhurin Majan tapaan. Hyvää ruokahalua!

Onko teillä satokausikalenteri käytössä ja miten hyödynnätte sitä arjessa?

Siemenestä kukaksi

Kesäkukkien kasvattaminen siemenistä suorakylvämällä on helppoa ja hauskaa. Kun kylvää montaa erilaista kukkaa ja moneen eri paikkaan ei haittaa vaikka joku ei onnistuisikaan. Omat helpot suosikkini ovat kosmoskukka ja kehäkukka. Tänä kesänä kylvin ensimmäistä kertaa myös erilaisia unikkoja ja tykkäsin niin paljon, että laitan niitä varmasti myös ensi kesänä.

Aion kokeilla Keijunkukkaset blogin innoittamana myös kelloköynnöstä ja tuoksuherneitä. Tuossa Keijunkukkaset blogin postauksessa on myös arvonta 20.8.2017 asti! Toisen ihanan kokeiluun menevän kesäkukkavinkin poimin Hernepensaskujanne blogin Japanintörmäkukka postauksesta. Japanintörmäkukat ovat monivuotisia, mutta ilmeisesti melko arkoja.

Siemenpusseja
Tässä ovat alkukesällä kylvämäni siemenet. Sain ystävältäni syntymäpäivälahjaksi ”puutarhurin selviytymispakkauksen”. Paketista löytyivät mm. alarivin siemenpussit unikkoja lukuunottamatta.
Vaaleanpunaisia pieniä kukkia.
Nelson gardenin ”Pink shades” kesäkukkasekoituksen kukkia.
Myös nämä kukat ovat luultavasti samasta vaaleanpunaisesta sekoituksesta.
Vaaleanpunainen kukka.
Hauskan näköinen ja kauniin värinen kukka.
Hento vaaleanpunainen unikko.
Vaaleanpunainen unikko on hieman ujo.
Unikot veivät sydämeni kertaheitolla!
Kaunis kesäinen kukkakuva: pioniunikko, lilja ja harmaamalvikki.
Harmaamalvikit, unikot ja liljat kertoivat minulle: ”Kesä on vielä täällä!”
Kerrottu punainen pioniunikko.
Unikon huono hiuspäivä?
Kerrottuja kehäkukkia.
Kehäkukat loistavat puutarhan aurinkoina.
Ruiskaunokki.
kesäkukkasekoituksessa oli myös ruiskaunokkeja.
Kosmoskukka.
Kosmoskukkia kylvin kolmeen eri paikkaan. Vasta muutama kukka on auennut.
Kosmoskukat taaperokärryssä.
Nämä kosmoskukat kasvavat siirtolapuutarhamökin entiseltä omistajalta perimässäni taaperokärrystä tehdyssä istutusastiassa.
Myyrä kastelee kehäkukkia.
Myyrä innostui ja teki itselleen oman DIY kastelukannun 🙂

Aurinkoista elokuun viikonloppua!