Likaiset ikkunat ilahduttavat – Huhtikuu haaste

 

 Joko, joko pian! Malttamattomana sitä jo odottaa, kevättä. Päivät alkavat pidentyä ja yht’äkkiä sitä huomaa, että on vielä valoisaa kun pääsee töistä kotiin. Auringonpaisteen paljastamat kodin likaiset ikkunat ja pölykerrokset eivät tietenkään ole merkki siivoustarpeesta vaan puutarhaihmistä ilahduttava kevään merkki!

Sain Arjen Karusellissa blogin Hannalta kivan keväisen haasteen.

Tässä haasteen säännöt. 

1.  Tee postaus ja kerro mistä haasteen sait.
2.  Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaammin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.
3.  Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia mukaan.

Sielua sykähdyttävien kevään merkkien keksiminen ei ole kovin vaikea tehtävä kevätihmiselle. Merkkien rajaaminen viiteen onkin jo haastavampi homma.

1. Oikeastaan likaiset ikkunat ilahduttavat minua jo paljon ennen huhtikuuta, mutta en millään malta olla listaamatta sitä yhdeksi minulle tärkeimmäksi kevään merkiksi.

2. Itsestäänselvä ja ehdottamasti tärkein merkki ovat ensimmäiset maasta nousevat vihreät. En tiedä montaakaan yhtä kaunista asiaa kuin mustasta maasta läpi lehtikerroksen puskeva pieni vihreä piippa. Hentoa lumikelloa on ihan pakko kyykistyä katsomaan ihan läheltä, kuin pientä ihmettä. Keväällä rikkaruohotkin saavat osakseen ihastelua. Alkukeväällä mukulaleinikki ja kiurunkannuskin saavat olla hetken aikaa puutarhan kuningattaria.

3. Jossain vaiheessa kesää kärpäset alkavat ärsyttämään. Kevään ensimmäinen kärpänen on kuitenkin kuin kauan odotettu vieras, jolle tekisi mieli järjestää pienet juhlat tai pitää vähintäänkin iloinen tervetuliaispuhe. Voi miten ihanaa onkaan kun perhoset, mötiäiset, muurahaiset, hämähäkit, siirat ja muut pikkuötökät palaavat puutarhaan!

4. Teiden hiekkojen puhdistus ei ensi ajattelemalta ole kovin sielua sykähdyttävää, paitsi jos sitä pitää varmana merkkinä siitä, että kesä on jo tosi lähellä.

5. Keväällä taimimyymälöihin ja kauppoihin ilmestyvät pienet orvokit ovat vastustamattomia. Orvokkeja, narsisseja ja helmililjoja pitää saada ruukkuihin pihalle, vaikka yöt olisivat vielä reilusti pakkasen puolella.

Tällä kertaa haastan mukaan innostumaan kevään merkeistä kolme siirtolapuutarhuria:

Javis

Astiafriikki

Suvi mökillä

Kevät on pian täällä!

On niin helppo olla onnellinen – Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja haaste

Nallet siirtolapuutarhamökin hyllyllä.

Sain Maatiaiskanasen elämää blogista blogihistoriani ensimmäisen haasteen. Kiitos! Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja -haaste on lähtenyt matkaan Viherrillin puutarhassa blogista.

Haasteen ohjeet ovat seuraavat:
“Pidä puutarha-aiheista kiitollisuuspäiväkirjaa 7 päivän ajan ja tee siitä postaus. Kerro postauksessasi kuka sinut haastoi,  ja haasta kolme tai useampia puutarhaihmisiä mukaan haasteeseen.”

Haastetehtäväni osui voisinko sanoa melko haastavaan aikaan. Viikolla satoi melkein joka päivä ja puutarhakausi alkoi olla jo lopuillaan. Viikon varrelta löytyi kuitenkin monia puutarhaan liittyviä kiitollisuuden aiheita.

punaherukkahilloa paahtoleivalla

Perjantai 8.8.2017
Punaherukka-inkiväärihilloa ja Karviais-kookoshilloa. Tällaisia herkkuja oli työkaverini tehnyt oman puutarhansa sadosta ja minä sain purkin molempia. Kiitos!
Miltä kuulostaa työkaverit, joiden kanssa voi jutella maa-artisokan ja chilien kasvattamisesta, nurmikon uudistamisesta, jättiläiskeijuangervoista, köynnöshortensioista ja ruusupenkin perustamisesta. Mahtavalta? No niin minustakin!

Vaaleanpunaisia kukkia.

Lauantai 9.8.2017
Aamu alkoi vaaleanpunaisissa tunnelmissa “Vaaleanpunaiset lasit voi jättää kotiin” postausta kirjoittaessa. Mietin miten paljon blogin kirjoittaminen on antanut minulle jo tähän mennessä. Olen oppinut uusia asioita, löytänyt kivoja blogeja ja mikä parasta tutustunut mukaviin puutarhaharrastajiin.
Illalla olivat ystäväni järjestämät rapujuhlat. Tällä kertaa mukana oli myös kaksi vanhaa opiskelukaveriani, joita en ollut nähnyt vuosiin. Ja miten mahtavaa olikaan tavata pitkästä aikaa! Erityisen kiitollinen olin siitä, että ystäväni jaksaa järjestää juhlia ja tapaamisia. Kiitos!

Polun laatoitusta.

Sunnuntai 10.8.2017
Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja myöhäisen aamiaisen jälkeen teimme yhdessä Puutarhurin Maja sivustoa. Sunnuntain kiitollisuuden aihe on ehkä koko kiitollisuuspäiväkirjan tärkein. Olen onnellinen, että Herra Puutarhurin Maja on täysillä mukana moninaisissa puutarhajutuissani.
Puutarhanhoito ja siirtolapuutarhamökki ovat minun juttujani. Ja vaikka Herra Puutarhurin Majan isoisä olikin puutarhuri ei herra ole erityisen kiinnostunut puutarhanhoidosta. Mutta ilmeisesti Herra Puutarhurin Maja on kiinnostunut minusta, sillä hän jaksaa kuskata loputtoman määrän risuja kaatopaikalle, kulkea mukana taimikaupoilla, kiivetä majan katolle, kaivaa kuoppia helteessä, kantaa multasäkkejä, miettiä tulevan verkkokaupan valikoimaa, koodata puutarhasivustoa ja toteuttaa kaikki rouvan ihmeellisimmätkin toiveet, jotka pitää tietenkin olla valmiina välittömästi. Kiitos! <3

Puutarhan vuodenajat.

Maanantai 11.8.2017
Uskaltaako tätä edes sanoa ääneen? Olen onnellinen, että tämän vuoden kiihkein puutarhakausi alkaa olla valmiiksi taputeltu. Puutarhassani ei edes ollut isoja projekteja tänä vuonna. Puutarhablogin aloittaminen ja sivutoimisen yrityksen perustaminen kaikkine uusine asioineen ovat vaatineet sen verran panostusta puutarhan hoidon ohella, että toivotan syksyn lämpimästi tervetulleeksi!
Olen kiitollinen Suomen vuodenajoista. Tunnustan, että minua vaivaa syksyisin pienoinen puutarhaväsymys ja mielelläni lepään puutarhan kanssa talvikauden ja innostun taas keväällä suunnattomasti puutarhan heräillessä talviuniltaan. Eikä se puutarha syksyn tullenkaan täysin unohdu. Tänä syksynä osallistun pihasuunnittelukurssille, aion lukea monta puutarhakirjaa sekä kasvattaa miniversoja ja ituja.

Yhteisötyö siirtolapuutarhassa.

Tiistai 12.8.2017
Tänään oli Nekalan siirtolapuutarhan viimeinen yhteisötyöpäivä. Kaikille siirtolapuutarhapalstan vuokranneille kuuluu 9 tunnin yhteisötyövelvoite. Yhteisötyön voi suorittaa monella eri tavalla, vaikkapa saunaa lämmittämällä tai lettuja paistamalla. Yleinen yhteisötyöpäivä järjestetään kesäaikaan joka tiistaina. Tänä kesänä olen saanut olla muutaman kerran ohjaamassa yhteisötyötä kokeneen ohjaajan parina. Tänään olin kiitollinen  siitä, että sain taas tutustua muutamaan mukavaan siirtolapuutarhuriin yhteisötyön merkeissä. Yhteisötöissä pidetään alueen yhteisiä tiloja kunnossa ja niissä on ennen kaikkea myös mahtava tilaisuus tutustua muihin siirtolapuutarhureihin! Pensasaidan kitkennän lomassa on mukava vaihtaa kuulumisia muiden puutarhureiden kanssa.

Päivaunilla.

Keskiviikko 13.8.2017
Keskiviikkona ei tapahtunuit juuri mitään puutarha tai muullakaan elämänalueella. Olin niin väsynyt työpäivän jälkeen, että otin pitkät päiväunet. Kiitollisuuden aihe voisi siis olla se, että en koe puutarhatöitä mitenkään pakollisiksi. Menen majalle työpäivän jälkeen, jos huvittaa ja teen mitä milloinkin haluan. Välillä tietysti rikkaruohot ja tekemättömät työt aiheuttavat stressiä, mutta kokonaisuudessaan puutarha ja puutarhanhoito ovat minulle pelkästään positiivinen ja voimavaroja antava asia.

Siirtolapuutarhamökillä.

Torstai 14.8.2017
Torstaina menin työpäivän jälkeen majalle. Eikä edes satanut! Kuvailin kukkia ja järjestelin paikkoja sisällä. Totesin, että puutarhassa alkaa näyttää aika syksyiseltä. Mietin ja suunnittelin, että pensaita ja puita täytyisi saada lisää jo ihan syksyä vartenkin. Joku oli syönyt maahan pudonneita omenoita. Syyllinen paljastuikin aika nopeasti, kun eräs pitkäkorva tuli haahuilemaan omenapuun viereen. No, ei haittaa vaikka syötkin omenoita. Tervetuloa taas uudelleen!
Joka kerta kun astun siirtolapuutarhan portista sisään koen suunnatonta kiitollisuutta ja onnellisuutta siitä, että minulla on näin ihana paikka, jossa voin viettää aikaa.

Tämä oli mukava haaste ja sai miettimään elämän pieniä onnellisuuden aiheita. Kiitos vielä Viherrillille haasteen alkuun laitosta! Tämä haaste on kiertänyt jo tosi monessa puutarhablogissa ja koska kesäkin alkaa olla enää muisto en nyt enää laita tätä haastetta eteenpäin.

Ajattelin laittaa matkaan uuden syksyyn ja talveen sopivan haasteen. En vielä kerro mikä on haasteen aihe, mutta paljastan että haasteen innoittajana on toiminut eräs seuraamani puutarha-aiheinen blogi.

Onnellista sunnuntaita kaikille!