Oleskelualueet ja vaja – Puutarhasuunnitelma

Cottage Garden tunnelmaa Nekalan siirtolapuutarhassa viime kesän avoimet puutarhat päivänä.

Viime viikolla kerroin suunnitelmistani varjopuutarhan ja sivupihan suhteen. Nyt on vuorossa mökin edustan puutarhasuunnitelma. Tämä alue on tällä hetkellä kaikkein sekavin ja vaatii eniten työtä. Alueelta täytyy poistaa mm. ruusupensaan ja piiskun juuria. Myös oleskelualueelle pitää tehdä kunnolliset pohjatyöt. Urakka saattaa olla liian kova hartiavoimin tehtäväksi, joten harkinnassa on minikaivurin vuokraaminen. Uudelle vajalle perustuksia ei onneksi tarvitse tehdä, sillä vaja nousee olemassa olevalle betonilaatalle.

Pihasuunnittelukurssin viimeinen kerta oli eilen. Sain piirrettyä lopullisen suunnitelmankin, mutta tässä vielä kuva luonnoksesta. Majan edustan alue on jaettu selkeisiin tiloihin puutarhasuunnitelmassa. Pienen nurmialueen ja liuskekivetetyn oleskelualueen väliin jää rehevä istutusalue.

Tähän kohtaan olen kaikkein tyytyväisin suunnitelmassani. Suunnittelin selkeän nurmialueen ja suojaisen huonemaisen oleskelualueen. Oleskelualue sijoittuu mökin sisäänkäynnin yhteyteen. Sen kaikissa sisääntuloissa on köynnösportit. Köynnöksiä on tulossa muutenkin runsaasti ympäri puutarhaa. Luulen, että liuskekivetetystä ”olohuoneesta” tulee yksi puutarhani ihanimpia paikkoja.

Oleskelualueen reunalle ajattelin terassia betonilaatan jatkoksi. Terassille en tosin ole vielä rakennuslupaa, joten suunnitelma on vielä alustava. Terassin päälle olisi kiva saada köynnöksin verhoiltu pergola tai siitä voisi tehdä myös kevyen katetun kesäkeittiön. Palstalle saa rakentaa vain kaksi rakennusta mökin lisäksi. Koska palstalleni on tulossa jo vaja, joudun valitettavasti luopumaan kasvihuonehaaveestani, jos rakennan pergolan tai kesäkeittiön. Täytynee pohtia mikä olisi minulle tärkein. Varmaa on, että luvassa on vaikeita valintoja.

Viehättävä bonsai-henkinen rungollinen syyshortensia on tietenkin mukana suunnitelmassani.
Kuvan taka-alalla näkyvälle betonilaatalle tulee uusi kaunis vaja ensi kesänä.
Näkymä palstan rajalta köynnösritilän läpi puutarhaan. Tämän ritilän toiselle puolelle olen suunnitellut terassia betonilaatan ja vajan jatkoksi.
Näin kaunis sininen metallinen pöytäryhmä oli yhdessä Nekalan siirtolapuutarhan avoimet puutarhat päivän puutarhassa. Tämän tyylinen sopisi hienosti myös oman puutarhani oleskelualueelle.

Jokin pieni vesiaihe olisi myös ihana. Tämä kaunis yksityiskohta löytyi Nekalan siirtolapuutarhan avoimet puutarhat tapahtuman puutarhasta.

Kivaa keskiviikkoa kaikille!

Varjopuutarha ja sivupiha – Puutarhasuunnitelma

Edellisessä postauksessani lupasin esitellä puutarhasuunnitelmaani vähän tarkemmin. Suunnitelma on vielä keskeneräinen, mutta isommat palikat alkavat olla kohdillaan. Majan ja tien väliin jää pieni varjoinen, pohjoiseen suuntautuva kaistale, joka on saanut nimekseen varjopuutarha. Sisääntulopolun vastakkaisella puolella on pitkänomainen tila, jota kutsun tylsästi sivupihaksi. Sivupihalle olisi kiva miettiä jokin hauskempi nimitys. Nimi löytyy varmasti myöhemmin kun tila muuttuu mielenkiintoisemmaksi.

Kaikista puutarhan osista varjopuutarhaan tulee vähiten muutoksia. Kaikki olemassa olevat kasvit vuohenkelloa lukuunottamatta tulevat jäämään. Varjopuutarhan omenapuu on aivan väärässä paikassa. Sen läpi kulkee ilmasähköjohto ja puuta onkin leikattava joka vuosi ronskisti, etteivät oksat ota sähköjohtoon. En kuitenkaan raaski kaataa puuta, sillä se on varsin persoonallinen ja palstani ainut puu sisäpihalla olevan omenapuun lisäksi.

Varjopuutarhan nurmikko korvautuu erilaisilla varjokasveilla. Mielessäni on ainakin varjoyrtti, kotkansiipi, rönsytiarella, keijunkukka, alppiruusu, taponlehti ja särkynyt sydän. Kuunliljoja ja köynnöshortensioita varjopuutarhasta jo löytyykin. Varjopuutarhan kevät on aurinkoisempi ja sipulikukkien täyttämä.

Tien vieressä oleva varjopuutarha on keväällä aurinkoisempi.
Viime kesänä istutetut köynnöshortensiat.
Varjopuutarhan seinustan pienen ikkunan verhot on tehty vanhasta tyynyliinasta.
Sivupihan polun vieressä on pitkänmallinen perennapenkki. Nurmikkokaistaleen toisella puolella on iso tarhapiiskupensas. Tähän ovat tulossa rungolliset syreenit ja sateenvarjojalava.

Sivupihalla on valmiina pitkä polun vieressä kulkeva perennapenkki. Aion laajentaa penkkiä ja jättää keskelle vain kapean polun. Tienreunassa kasvaa iso valamonruusu, jossa on myös jotain muuta pensasruusua mukana. Ruusun viereen istutan pikkujasmiketta. Sivupihalle tulee myös kaksi rungollista ’Palabin’ syreeniä ja sateenvarjojalava. Vinkin jalavasta sain puutarhansuunnittelukurssilla.

Toinen loistava vinkki oli yhden kurssilaisen näyttämä kuva, jossa piiskun kaverina oli tosi kivalta näyttävä sinipallo-ohdake. Olin jo lähes antanut lähtöpassit tarhapiiskupensaalle, mutta kuva sai minut pyörtämään päätökseni. Keltaiset kukat eivät todellakaan ole lempikukkiani, mutta olen oppinut pitämään niistä oikeiden kumppanien kanssa.

Puutarhurin majan puutarhan ruusuja.
Tien vieressä kasvaa valamonruusu, johon on sekoittunut myös muuta pensasruusua.
Sisääntulopolku eli juhannuspolku.
Litukan siirtolapuutarhan kauniit sinipallo-ohdakkeet.
Nekalan siirtolapuutarhan avoimien puutarhojen päivän puutarhassa oli kaunis tunnelma, jollaista haen omaan varjopuutarhaanikin.
Kuva saman puutarhan upeista köynnöksistä ja saniaisista.

Mukavaa alkanutta joulukuuta!

Puutarhan tilat alkavat hahmottua

Sain viime viikonloppuna pihasuunnittelukurssilla puutarhasuunnitelmaani hyvin eteenpäin. Kiitos teille kaikille jotka kerroitte ”Millainen on cottage garden” postaukseni kommenteissa ja Facebookissa omia ajatuksianne cottage garden puutarhasta! Sain teiltä, muilta kurssilaisilta ja opettajalta hyviä vinkkejä suunnitelmani tueksi.

Cottage gardenista tuli useimmille mieleen runsaus, hempeys ja kukkaloisto sekä luonnonmukaisuus ja kierrätys. Cottage gardenissa kasvavat muun muassa ruusut, monenlaiset köynnökset, pionit, sormustinkukat, erilaiset luonnonkukat ja perinneperennat, malvat, iirikset, jasmikkeet, poimulehti ja kauniit syötävät kasvit. Ja tietenkin ylenpalttinen määrä kevään sipulikukkia. Rakenteissa pääosassa ovat aidot materiaalit ja hieman romanttiset elementit: kukkapenkkien lomassa polveilevat hiekkapolut, köynnöstuet ja kaaret, kevyet metalliset istuinryhmät, runsaat ruukkuistutukset, liuskekivet, pergolat ja salaiset sopet teehetkiä varten.

Facebookin Puutarhablogit ryhmässä sain myös tosi kivan vastauksen, joka muistutti, että cottage garden (niinkuin puutarha muutenkin) voi olla monen tyyppinen, tekijänsä näköinen. Kirjoittaja oli yöpynyt Englanissa Dartmoorin lähellä 1600-luvulta olevassa pirtissä, jonka upea puutarha oli paikallisten mukaan se ”aito” cottage garden. Puutarhassa oli sateenvarjon malliin kasvatettuja hedelmäpuita, valtavia ruusupuskia, korkeita murattiaitoja ja keskellä virtaa joki. Hyötypuutarha oli muotopuutarhan tyylinen, jossa eri alueet oli aidattu toisistaan erilleen. 

Siirtolapuutarhapalstani tilanjako alkaa olla valmis. Palstalle muodostui kivoja huonemaisia tiloja. Pienellä 300 m2 palstallani haasteena on tasapainotella haaveilemani runsaan ja rönsyilevän tyylin ja selkeyden välillä. Vaarana on, että lopputuloksesta tuleekin täysi sekasotku kauniin cottage gardenin sijaan.

Istutusalueiden paikat on päätettynä, mutta tarkemmat istutussuunnitelmat on vielä tekemättä. Toisaalta en halua tehdä liian tarkkoja suunnitelmia, sillä nautin ”kukilla maalailusta” ja  puutarhassa kuljeskellessa saaduista ideoista. Puiden ja pensaiden paikat aion lukita suunnitelmaan ja perennojen kanssa mennään sitten vähän vapaammin. Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa vaiheittain ja sen toteuttamiseen menee varmasti useampi kesä. Kirjoitan puutarhaan tulevista tiloista vielä erikseen omat postauksensa.

On muuten aika ihanaa suunnitella ja miettiä tulevan kesän juttuja, kun pihalla on mustaa ja märkää. Hyvää marraskuun viimeistä viikkoa!

Pellavasydän ja Käpykranssi kirja

Pellavasydän ja käpykranssi kirja

 Voitin Pihakuiskaajan matkassa blogin arvonnasta Tiina Rinteen kirjoittaman Pellavasydän ja Käpykranssi kirjan. Kirjassa on ohjeita luonnonmateriaaleista tehtyihin koristeisiin. Askarteluissa on käytetty esimerkiksi sammalta, oksia, kukkia, käpyjä ja kierrätysmetallia. Selailin sen läpi ja kirja vaikuttaa vallan ihanalta! Anneli oli laittanut kirjan mukaan vielä kauniin vaaleanpunasävyisen postikortinkin. Kiitos Anneli!

Pellavasydän ja käpykranssi kirjan takakansi

Pihakuiskaajan matkassa blogissa on muuten kirjasta hyvä esittelykin. Jouluksi en luultavasti ehdi kirjan ideoista mitään toteuttaa, mutta kevätkoristeista silmiini pisti koivunoksista tehty kranssi ja sen erilaiset variaatiot sekä hauska hernekranssi. Uskoisin, että tämän kirjan pariin tulee palattua vielä useampaankin kertaan.

Linnuille havukranssi.
Kranssiin on kiinnitetty itse tehdyt talikakut linnuille.
Risukranssi
Tämä yksinkertainen koivunoksista tehty kranssi oli mielestäni tosi kiva.
Hernekranssi.
Ja tämäkin on hauska idea. Kranssi herneistä.

Tykkäsin erityisesti siitä, että kirjaan kerätty ohjeita kaikkien vuodenaikojen materiaaleista. Nämä kukkaseppeleet ja juhannuskranssikin näyttävät tosi kivoilta. Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi tehnyt kukkaseppeleen.

Kukkaseppeleitä.
Monenlaisia kukkaseppeleitä.
Ihana juhannuskranssi. Eihän juhannukseen ole enää kuin 7 kuukautta. 😉

Mukavaa viikkoa kaikille!

Millainen on cottage garden?

Olen ollut siirtolapuutarhuri nyt kaksi kesää. Ensimmäisen kesän yritin parhaani mukaan välttää tekemästä mitään isoja muutoksia ja katsella rauhassa mitä palstallani kasvaa. Onnistuinkin tässä ihan hyvin. Tänä kesänä kun oli aika kääriä hihat ja ryhtyä tosissaan hommiin hoksasin, että jonkinlainen yleissuunnitelma olisi erittäin hyvä olla olemassa.

Ilmoittauduin kesällä Ahlmanin opiston järjestämälle pihasuunnittelukurssille. Harmikseni olen tähän mennessä ehtinyt osallistua vain kurssin ensimmäiselle kerralle. Kurssipäivä oli tosi lupaava ja ajattelin, että marraskuussa olisin jo aika pitkällä suunnitelmani kanssa. Jatko ei mennytkään niin lupaavasti, sillä olen joutunut jättämään kaksi viimeisintä  kertaa väliin päällekkäisten menojen vuoksi. Kurssin opettaja on lähettänyt sähköpostilla hyvät materiaalit kurssipäivistä, joten ihan täysin en ole jäänyt paitsi menetetyistä kurssipäivistä. Onneksi sain tässä välissä myös uudelle vajalle rakennusluvan, joten kiinteiden rakennelmien paikat on sentään lyöty lukkoon.

Ensi viikonloppuna on kaksi perättäistä kurssipäivää ja niihin sentään pääsen osallistumaan! Puutarhasuunnitelmani on tällä hetkellä, öh.. sanoisinko vaiheessa. Ja tässä kohtaa päästäänkin postaukseni syvimpään ytimeen. Nimittäin ajattelin kysyä, josko te voisitte hieman auttaa minua suunnitelman teossa? Mietin ensin, että kehtaanko pyytää apua. Mutta juuri tätähän puutarhablogimaailma on parhaimmillaan, ideoiden ja tiedon jakamista, mukavaa jutustelua, yhdessä ihastelua ja ihmettelyä ystävällisessä hengessä.

Niinkuin otsikkokin jo lupasi, homman nimi on cottage garden. Haaveissani Puutarhurin Majaa ympäröi englantilaistyylinen hallitun villi cottage garden puutarha. Enää puuttuu vain suunnitelma ja toteutus. Olisin todella kiitollinen jos kertoisit mitä sinulle tulee mieleen cottage garden -tyylistä? Olisi mukava kuulla varsinkin mitkä Suomessa viihtyvistä kasveista sinun mielestäsi sopivat cottage gardeniin. Entä mitkä kasviyhdistelmät, värit tai materiaalit? Kommentteihin voit muuten jättää kuviakin!

Jätän tarkoituksella kertomatta puutarhaani koskevat rajoitukset, joita esimerkiksi sijainti siirtolapuutarhassa asettaa, jotta keskustelu saa rönsytä täysin vapaasti! Odotan enemmän kuin innoissani kommenttejanne. 😀

Arvonta Puutarhurin Majan Facebook-sivuilla!

No voi ny yheren kerran! Tämä blogielämä näyttää olevan yhtä arvontaa. Juuri äskenhän vasta saatiin arvottua Iris-kissan syntymäpäivä paketti, mutta en nyt sitten millään malta olla kertomatta teille Puutarhurin Majan Facebook-sivun arvonnasta.  Eilen sivulla tuli täyteen 100 tykkääjää ja olimme niin onnellisia asiasta, että päätimme laittaa pystyyn makean arvonnan!

Voit osallistua arvontaan tykkäämällä Puutarhurin Majan Facebook-sivusta ja kertomalla kommenteissa kumpaa toffeeta haluaisit voittaa. Voittaja saa kaksi pussia valitsemaansa Kanelimamman suussa sulavaa voitoffeeta. Arvonta suoritetaan 19.11.2017.

Makoisaa lauantaita!

Iippa arpoi kissamaisen paketin

Iris-kissan syntymäpäiväarvontaan osallistui kaikenkarvainen joukko hurrrmaavia  kissoja. Kiitos kaikille osallistuneille ja Iippaa onnitelleille! Prinsessa Iippa-Liina lähettää vielä erityiskiitoksensa kaikille kuvansa lähettäneille suloisille kissoille. Iippa sai kissakavereilta ystäväkirjaansa monta mukavaa kertomusta.

Olisi ollut hurjan ihanaa lähettää paketti kaikille kissoille, mutta koska paketteja oli vain yksi Iippa arpoi voittajan random.org generaattorilla. Kissamaisen paketin voitti Vesan Olli Suominen! Paljon onnea Olli Suominen! Olli iloitsee ruoasta ja olisi Vesan mukaan hyvin onnellinen paketista. Olli Suomiselle lähtee postissa jalkapallopelirata, kaksi kissanminttulelua ja purkillinen Thrive kanaherkkua. Toivottavasti Suominen tykkää paketista!

Mukavaa loppuviikkoa!

7 ihanaa Instagram tiliä

Parhaat puutarha instagram-tilit.

Höpsähdin ihan täysillä Instagramiin tänä syksynä. Täytyy tunnustaa, että vielä kesällä en edes oikeastaan tiennyt mikä se on. Nyt tuntuu tosi hölmöltä, että aiemmin kuvittelin Instagramissa olevan lähinnä nuorten naisten selfieitä ja laukkukuvia. Tämä täysin vääräksi osoittautunut kuvitelmani on kai peräisin iltalehtien poiminnoista julkkisten Instagram-tileistä.

Avattuani oman Instagram-tilin (puutarhurinmaja) ja alettuani seurata muutamaa puutarha-aiheista tiliä löysin niiden seuraajista ja seurattavista aina vain lisää kiinnostavia tilejä. Tuotapikaa puhelimeni ruutu täyttyi ihanista puutarhakuvista! Mielestäni Instagramissa on sopivan matala julkaisukynnys ja kuvien postaaminen on ainakin minulle luontaisempaa kuin esimerkiksi Facebook-päivitysten tekeminen.

Ehkä teissä lukijoissani on mukana puutarhaharrastajia, jotka eivät ole vielä löytäneet Instagramia. Tilin perustaminen ja kuvien lähettäminen on helppoa. Kuvia voi katsella pöytäkoneellakin, mutta niitä voi lähettää vain mobiilisovelluksen kautta. EDIT Minna kertoi kommenteissa, että kuvia voi myös ladata pöytäkoneelta Gramblr sovelluksella. Kiitos Minna vinkistä! Kuvien käsittelyyn on olemassa omia sovelluksia (itse käytän snapseediä), mutta Instagramin omilla kuvankäsittelytyökaluillakin pärjää hienosti.

Kokosin tähän teille inspiraatioksi muutaman Instagram tilin, joista itse pidän erityisesti. Toivottavasti tekin nautitte näiden tilien kuvavirrasta!

gertrudsrum

Ruotsalaisella gertrudsrumilla on yli 7000 Instagram-seuraajaa. Tilin jokainen kuva on kaunis ja kuvien kokonaisuudesta syntyy ihana vintage-henkinen tunnelma. Kirpputorilöytöjä, kauniita asetelmia ja ihania kukkia. Juuri tällaista tyyliä haluan myös omalle majalleni.

santtu59

Valtavan kauniita kuvia ja upeita kekseliäitä vuodenajan mukaisia asetelmia. Santtu59 tili on yksinkertaisesti ihana! Tilin maisemakuvia katsellessa tekee mieli itsekkin matkustaa Imatralle katsomaan onko siellä todella noin kaunista.

lieppulee

Näitä kuvia katsellessa tulee aina niin iloiseksi. Lieppuleen tilillä on ihanan kotoinen ja värikäs tunnelma. Kuvissa seikkailevat somat maatuskat, polka dot-kuosi ja ihanat räsymatot. Lieppuleen räsymattolaituri on varmaan kaunein laituri, jonka olen nähnyt.

pihailopuutarhuri

Oletko koskaan miettinyt millaista puutarhurin työ oikeasti on? Pihailopuutarhurin tilillä pääset kurkistamaan iloisen puutarhurin työpäiviin. Tili on hyvä esimerkki siitä miten yritystilikin voi olla mielenkiintoinen.

karolinalansmansgarden

Karolinalansmansgarden on ruotsalaisen puutarhasuunnittelijan instagramtili. Kuvissa on valloittavan ihanaa englantilaisen cottage gardenin -tunnelmaa. Moni muukin on ihastunut tyyliin, sillä tilillä on hulppeat 23500 seuraajaa! Kuvista saa hyviä vinkkejä erilaisten kasvien yhdistämiseen ja vaikkapa ruukkupuutarhan tekoon.

kettuemo

Kettuemon kuvissa on iloista maalaistunnelmaa ja kauniisti sisustettu vanha talo. Talon tapetitkin ovat aivan ihania! Kuvissa vilahtelevat myös lampaat ja ehkä maailman suloisin oranssiraitainen kissa. Täällä minäkin viihtyisin.

tallimiehenpuoti

Tampereella tallipihalla sijaitseva Tallimiehenpuoti on ehkä söpöin puoti ikinä! Vanhan roosan värinen pikkumökki kätkee sisälleen ihania käsitöitä. Tallipihan miljööseen ja muihinkin pikkuputiikkeihin kannattaa tutustua myös paikanpäällä.

Joko sinä käytät Instagramia ja onko sinulla jotain tilisuosikkeja, jotka haluaisit jakaa meidän kanssamme?

Kivat omenalaatikot omalla tekstillä – DIY

Kauppojen lehtihyllyt alkavat täyttyä ihanista joululehdistä. Enpä olisi viime jouluna uskonut olevani vuoden kuluttua mukana yhdessä niistä!  Parhaat Kotiblogit lehden joulunumerossa on tekemäni juttu ”Talven taikaa siirtolapuutarhassa”.

Koska pääsin tekemään juttua näin upeaan ajankohtaan halusin mukaan tietenkin hyppysellisen Suomen juhlavuotta.  Tuunasin jo viime kesänä hauskan omenalaatikon Ikean puuvalmiista varastolaatikosta Puutarhurin Maja -tekstillä. Majalla oli työkalulaatikoina kaksi pienempää laatikkoa ja keksin, että koristelen ne Suomen juhlavuoteen sopiviksi. Laatikoista tuli mielestäni oikein kivat ja niistä jää mukava muisto 100-vuotiaan Suomen juhlavuodesta.

Ikean Knagglig -laatikot ovat käsittelemätöntä mäntyä, joten ne on helppo käsitellä mieleisekseen vaikka vahalla, maalilla tai petsillä. Laatikot ovat mielestäni myös sopivan rouhean näköisiä ja vielä rouheampaa luukkia haluava voi käsitellä laatikkoa kovakouraisesti esimerkiksi vasaralla. Laatikoiden valmistukseen on käytetty höylättyä puuta, joten niitä voi oikeasti käyttää vaikka missä tarkoituksessa.  Tuunaukseen menee jonkin verran aikaa, mutta vaikeaa se ei ole. Pienet epätäydellisyydet kuuluvat tässä tapauksessa asiaan!

1. Tuunaukseen tarvitset puulaatikon, spray-maalia, läpinäkyvää muovia ja tussin sapluunaa varten, kirurgin veitsen, maalarinteippiä ja vahaa tai maalia laatikon pintakäsittelyyn sekä sanomalehtiä tai muovia suojaukseen.

2. Tee teksti tekstinkäsittelyohjelmalla ja printtaa tavalliselle paperille. Piirrä teksti tussilla vahvalle läpinäkyvälle muoville.
3. Leikkaa teksti pois sapluunasta terävällä kirurgin veitsellä.

4. Aseta sapluuna kohdilleen ja maalaa sen läpi spray-maalilla.
5. Maalin kuivuttua poista sapluuna ja käsittele laatikon osat vahalla. Jos maalaat laatikon tee se ennen tekstin maalaamista.

6. Kokoa.
7. Valmista tuli!

Yhdistin kahta eri väristä puuhavaa saadakseni laatikoihin vanhan oloisen pinnan. Kaunis sinivalkoinen Arabian voipytty on saatu Herra Puutarhurin Majan tädiltä.
Tonttujakin alkaa jo liikkua. 🙂

Mukavaa marraskuuta!

Iris-kissan syntymäpäivä ja arvonta (päättynyt)

Tänään kuului aamulla jo kello 7 tuttu ääni ”ä-ä”. Tai oikeastaan kello oli 6, koska yöllä palattiin kesäajasta normaaliaikaan, mutta tätähän äänen lähde ei tiennyt. Äänen lähde oli nimittäin nuorempi kissamme Iippa-Liina joka tapansa mukaisesti tuli herättelemään meitä. Tänään onkin suuri juhlapäivä, sillä Iippa täyttää kaksi vuotta!

Iris on rodultaan venäjänsininen. Iris syntyi Habeebas kissalaan 29.10.2015 ja sai viralliseksi nimekseen Habeebas Joyous Josephine. Ihana Iippa muutti meille tämän vuoden tammikuussa yhdessä hurmaavan Helinä-äitinsä kanssa.

Kuva: Habeebas cattery
Helinä-äiti pentueensa kanssa. Kuva: Habeebas cattery

Kissan syntymäpäivä on tärkeysjärjestyksessä heti toisena kissanristiäisten jälkeen. Ristiäisissä kuuluu käyvän paljon porukkaa, mutta ainakin tänä vuonna Iriksen syntymäpäiviä vietetään ihan perhepiirissä.

Iippa juhlii synttäreitään kuten kaikkia muitakin päiviä – kissanleluilla leikkimällä, pientä punaista pistettä jahtaamalla, nokosia ottamalla, Helski-äitiään härnäämällä sekä tietysti herkuttelemalla. Iipan suurinta herkkua on Thriven kuivattu kana. Meille omistajille on käsittämätöntä että kuiva, käsissä mureneva kana voi olla niin suurta herkkua.

Juhannusjuhlat pahvilaatikossa.
Kesän herkutteluhetki parvekkeella.

Märkäruuat eivät Iipalle maistu, tuoreesta lihasta Iippa tykkää eniten possun sydämestä. Palvelusväen puheille Iipalla tuntuu olevan varsin valikoiva kuulo, mutta jos Thrive-purkki vähänkin rapisee, Iippa on paikalla salamana. Ja voi sitä kehräyksen määrää kun on Thriveä tarjolla.

Kauranversot maistuvat välipalana.
Parvekkeen kurkkujen hallaharso sopii peitoksi syksyllä.
Kävitkö hiekkalaatikolla? Ai mistäkö arvasin?
Prinsessa Iippa-Liinan ystäväkirja.

Iippa tekaisi synttäreiden kunniaksi myös ystäväkirjan ja täytti itse ensimmäisen sivun. Iippa haluaisi uusia ystäviä ja toivoisi, että myös muut kissat ympäri Suomen esittelisivät itsensä kommenteissa.

Iippa arpoo kommentoijien kesken kissamaisen paketin. Paketissa on Iipan lemppariherkkua, Thrive-kanaa, kissanminttulelu, sekä jalkapallopeli jota on kiva pelata varsinkin öisin kun ihmiset yrittävät nukkua :).

Iippa itse ei säännöistä piittaa, mutta talon ihmiset laativat arvonnalle seuraavat säännöt:

  1. Esittele kommenteissa kissa, joka saisi iloita palkinnosta jos voitat.
  2. Arvonta aika päättyy sunnuntaina 5.11.2017 klo 23.59.
  3. Palkinto toimitetaan voittajalle postitse EU:n alueelle.

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! Kiitos kaikille osallistuneille kissakavereille.

Välillä pääsee äipän viekkuunkin nokosille.

Mumman puutarhassa – Lapsuuteni puutarhamuistot

Pieni tyttö istuu traktorin renkaalla.

Lapsuuden kesät viipotettiin ulkona. Vietimme paljon aikaa mökillämme Ala-Härmässä. Mökki oli isäni lapsuudenkoti. Metsän keskellä sijaitsevalla mökillä ei ollut sähköä ja vesikin kannettiin kaivosta. Mökin pihapiirissä oli säilynyt pieni osa puutarhaa ajalta jolloin talossa vielä asuttiin. Puutarhassa kasvoi ainakin syreeni, ruusuja ja kulleroita. Vanhan pellon umpeenkasvaneiden ojien reunoilta poimimme mesimarjoja ja aivan mökin seinustalta löytyi metsämansikoita.

Poika kerää metsästä sammalta.
Kuljimme pikkuveljeni kanssa paljon metsissä pieninä. Pitempiä reissuja tehtiin yhdessä vanhempien kanssa ja mökin lähimetsiä tutkittiin kahdestaan ja yksinkin.

Kuljimme vanhempiemme mukana marjametsällä lakkoja, puolukoita, mustikoita ja karpaloita keräten. Parasta oli kuitenkin kierrellä pikkuveljen kanssa lähimetsässä, rakennella majoja ja keräillä erilaisia kiviä. Kivet ovat olleet minulle tärkeitä ihan lapsuudesta lähtien. Hiekkakangasta kaivaessa saattoi käteen osua myös aito kivikautinen ruukun pala! Ne piti kuitenkin laittaa takaisin maahan, sillä alue on suojeltua kivikautista asuinaluetta. Mökki ja mökkipuutarha jatkavat tarinaansa nyt tätieni hellässä huomassa.

Pohjanmaan tulvat.
Tässä ollaan ihmettelemässä tulvivia peltoja yhdessä äidin kanssa.

Oma lapsuudenkotini puutarha oli tavallinen 1980-luvun lähiön omakotitalon puutarha. Oli huvittavaa paukutella korkean vaaleanpunakukkaisen kukan kauas lentäviä siemenkotia. Jälkeenpäin olen tajunnut kasvin olleen pahamaineinen vieraslaji jättipalsami! Eipä sitä ennen ymmärretty tuollaisia asioita ajatella. Kasvin taimia haettiin naapurista tai tutuilta ja useasti ne olivat juuri niitä kaikkein leviävimpiä. Monesti olin äidin mukana kaivamassa puutarhaamme jonkun metsään viemistä puutarhajätteistä kasvaneita kukkiakin. Toivottavasti kukaan ei enää vie puutarhajätteitä metsään. Onneksi nykyään tiedostetaan monia asioita paremmin ja haitallisiin vieraslajeihin osataan suhtautua oikein.

Mukulakivillä reunustettu kukkapenkki.
Teininä innostuin välillä tekemään pieniä puutarhaprojektejakin. Tykkäsin suunnitella ja toteuttaa, varsinainen puutarhanhoito ei silloin kiinnostanut. pikkukuvassa näkyy osa äidin kanssa tekemästäni kivikkopenkistä.

Lapsuuden kotini puutarhaan tein äitini kanssa teini-ikäisenä kivikkopenkin mäntyjen katveeseen. Penkkiin tuli pikkusydäntä, kurjenmiekkaa ja kuunliljoja. Kaikkia noita löytyy nytkin puutarhastani. Tontin nurkkaan suunnittelin ison istutuksen vuorenkilvistä ja vuorimännyistä. Etupihan jyrkälle ojanpientareelle rakensin alueet liuskekivistä ja sammalleimuista.

Tyttö ja lupiinit puutarhassa.
Pikku-Minnan mielestä puutarhassa on kivaa!

Elävimmät ja rakkaimmat puutarhamuistot liittyvät molempiin mummoloihini. Taisimme viettää kesäisin aika paljon aikaa isovanhempien luona kesäisin. Usein koolla oli kokonainen serkuslauma. Tuntui, että mummalla ja paapalla oli aina kiireetöntä aikaa meille lapsille. En osaa sanoa miten paljon nyt jo edesmenneet mummani pitivät puutarhanhoidosta. Luulisin, että se oli molemmille tärkeä harrastus.

Peikkolapset.
Peikonpoikaset mummolassa. Taka-alalta pilkistää mumman kukkapöytä, jolla oli ainakin saintpaulioita. Kommentoin tästä kuvasta Herra Puutarhurin Majalle, että miksi mulle on laitettu liian pieni paita päälle? Herra totesi, että ”onhan sulla nykyäänkin paidoissa liian lyhyet hihat.” Totta. Tykkään vajaamittaisista hihoista. 🙂

Härmän-mumman puutarha oli pieni rintamamiestalon puutarha. Puutarha oli jaettu kahteen osaan: varsinaiseen puutarhaan ja korkean pensasaidan rajaamaan hyötytarhaan. Kasvimaa oli ainakin lapsen silmissä valtavan kokoinen. Mieleen ovat jääneet säntillisissä riveissä kasvavat sipulit ja perunat. Muitakin vihanneksia kasvimaalla varmasti kasvoi. Talon porraspäässä kasvoi joka kesä köynnöskrasseja ja kuistilla kukkivat pelargoniat. Takapihalla oli vanha puoliksi kaatunut omenapuu. Kukkapenkki sijaitsi aurinkoisella paikalla talon kivijalan vieressä. Sitä vastapäätä kasvoi punalehtinen ruusu. Paraatipaikalla kasvoi valtavan kokoinen lehtikuusi. Puutarhassa oli myös tilaa harjoitella kärrynpyöriä ja keinua pihakeinussa. Pihapiirissä oleva vanha kanala oli valtavan jännittävä aarreaitta lapsuuden leikeille. Sinne järjesteltiin monenlaisia kauppa- ja kotileikkejä.

Paistoiko lapsuudessa aina aurinko? Ainakin tuntui siltä.
Mumman puutarha oli ihan pellon laidalla. Tässä on maltettu rauhoittua vähäksi aikaa pihakeinuun.

Lehmäjoen-mumman puutarha oli iso peltojen keskellä oleva maatilan puutarha. Sen puutarhasta mieleen ovat jääneet sikalan seinustalla kasvavat ihmeellisen kauniit tiikerinliljat varsien mustine palleroineen. Portaiden vieressä kasvoi kirsikkapensas, joka tuntui silloin kovin eksoottiselta kasvilta. Etupihalla kasvoi myös iso hopeapaju. Kuivaajalle johtavan hiekkatien varressa kasvoi lillukoita. Juhlahetki oli lähteä paapan kanssa Fiatilla kylälle kauppaan. En muista oliko mummalla kasvimaata, luultavasti kyllä, mutta iso mansikkamaa ja perunamaa ainakin. Ne olivat pihapiiristä hieman kauempana pellon laidassa. Mumma antoi minun aina halutessani kuoria perunat, vaikka puuhassa kestikin kauan ja lopputulos oli vähän hassu.

Opin tykkäämään luonnosta ja kunnioittamaan ja arvostamaan sitä ja eläimiä pienenä. Isäni ja mummani opettivat minulle paljon myös  kasvien ja eläinten nimiä. Marjojenpoimintakiintiö tosin on ollut täynnä näihin päiviin asti, mutta ehkä sitäkin voisi taas kokeilla.

Tämä kirjoitus on oma osallistumiseni aloittamaani ”Lapsuuden puutarhamuistot” haasteeseen. Blogeissa onkin ollut mukavia muistoja lapsuuden puutarhoista. Ajattelin, että voisin jossain vaiheessa kerätä kaikki kirjoitukset tänne Puutarhurin Majalle, niin niitä pääsisi myöhemminkin lueskelemaan. Mielessäni on sille jo hauska toteustustapakin: haastepuu. Kysytäänpä, jos Herra Puutarhurin Maja koodaisi minulle sellaisen.

Tärkeät puut

Sain Parasta Aikaa blogin Tarjalta mukavan blogihaasteen puunpäivänä. Haasteessa valitaan kaunein tai merkityksellisin puu ja kirjoitetaan siitä blogipostaus. Puun päivää vietetään vuosittain 27.9. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun.

Puut ja metsät ovat meille elintärkeitä. Ne tarjoavat elinpaikan monille eläimille ja kasveille sekä sitovat hiilidioksidia. Yksittäinen puukin voi olla hyvin tärkeä ja merkityksellinen. Perinteisesti lapsille on istutettu nimikkopuut ja myös syntymäpäiväsankari on saattanut saada oman puunsa. Ja onhan puu varmasti merkityksellinen, jos sen on itse istuttanut ja seurannut sen kasvua vuosia.

Männyn runko.
Monien puiden rungot ovat todella kauniita. Männyn ilmeikkään rungon värit vaihtelevat oranssinruskeasta harmaaseen.

Itselle merkityksellisimmäksi puuksi valitsin tavallisen männyn. Jos mietin millaisen puun lähellä tai millaisessa metsässä viihdyn, niin eniten olen kotona kangasmetsässä. Metsässä jossa on suuria punaruskearunkoisia mäntyjä, poronjäkälää, puolukoita, kalliota ja isoja sammaloituneita kiviä. Kotoisuus on varmaan perua lapsuudestani, jolloin vietimme aikaa perheen kanssa mökillä Etelä-Pohjanmaalla hiekkapohjaisissa kangasmetsissä kierrellen ja marjastaen.

Pihavaja.
Edellisen puutarhamme pihavaja, ensimmäinen puutarhurin maja, rakennettiin mäntyjen kainaloon. Siirtolapuutarhamökki maalattiin samalla hyväksi havaitulla ruskealla maalilla.

Kauneimmillaan männyt ovat metsässä, mutta ne sopivat mielestäni myös puutarhaan. Edellinen puutarhani rajautui mäntymetsään ja osa tontistakin oli jätetty metsäpuutarhaksi. Nykyisessä puutarhassani ei ole mäntyjä. Nekalan siirtolapuutarhapalstoille ei saa istuttaa kotimaisia luonnonvaraisia puita, eivätkä ne pienille palstoille mahtuisikaan. Männyt sopivat isomman puutarhan laidalle ja metsäpuutarhaan alppiruusujen kanssa.

Sumuinen lauantai Hervannan Suolijärvellä.

Mielestäni mänty on kauniin ja vahvan näköinen koko elinikänsä ja kaikkina vuodenaikoina. Männyt ovat meille suomalaisille merkityksellisiä paitsi maisemalliselta arvoltaan myös kansantaloudellisesti tärkeänä metsäteollisuuden raaka-aineena.

Kutsun mukaan haasteeseen kolme seuraamaani blogia:

Lappalainen etelässä
Puutarhurin tytär
Navettapiian puuhamaa

Myös muut saavat napata haasteen halutessaan.