Talvinen siirtolapuutarha

Tervetuloa pienelle kuvakierrokselle talviseen Nekalan siirtolapuutarhaan! Siirtolapuutarha-alueet ovat varsin viehättäviä myös talviaikaan. Tunnelma  alueella on rauhallinen, näin kevättalvella jo hieman odottavakin. Pienet mökit kaikissa väreissään pääsevät ihan eri tavalla esille puiden ja pensaiden ollessa lehdettöminä. Omaa palstaakin katsoo hieman eri silmin talvella. “Tuohon sopisi jokin kiva patsas. Omenapuun muotoilua täytyy jatkaa taas keväällä. Pitäisiköhän linnunpönttöä siirtää?”

Tässä on mielestäni kauniisti hoidettu omenapuu. Vadelmapensaillakin on kunnon tuet.
Talvella näkee monta juttua, jotka saattavat kesällä piiloutua vehreyden taakse. Ihana sininen ovi!
Sinikkatietä on tullut kuljettua moneen kertaan. Yleensä auringonpaisteessa tai kesäsateessa. Tällä kertaa mentiin umpihangessa.
Mökkitien keltamullan värinen mökki ilahduttaa joka kerta, talvellakin.
Vieri vieressä, kevättä odottaen!
Siellä se on, kahden punaisen kainalossa!
Toivottavasti köynnöshortensiat selviävät ensimmäisestä talvestaan ja jaksavat myöhemmin täyttää vielä tyhjät köynnössäleiköt.
Varjopuutarha ei olekaan kovin varjoinen talvella.
On se ihana!
Leijuva kastelukannukin oli vielä tallessa.

  Mukavaa loppuviikkoa!

Kasvitieteellinen puutarha – Jardín Botánico

Kalliandra.

Tässä viimeinen kuvapläjäys Teneriffan talvilomareissultamme. Matkan toinen puutarhakohteemme oli Puerto de la Cruzin kasvitieteellinen puutarha, Jardin de aclimatacion de la oratova. Puutarhassa oli kaunis hieman sadunomainen tunnelma. Isot puut muodostivat puutarhalle kuin katon ja kun muukin kasvusto oli varsin rehevää, tunsi välillä olevansa kuin viidakossa tai sademetsässä. Vierailupäivänämme oli sateinen ja sumuinen sää, mutta voin kuvitella, että kuumimpinakin päivinä täältä voi löytää viileän keitaan.

Heti sisäänkäynnin läheisyydessä oli kaunis aukio, jolla sijaitsi vihreävetinen lampi. Monet puutarhan kasveista olivat meille tuttuja huonekasveja. Monia mielenkiintoisia ja aika ihmeellisen näköisiäkin kukkia ja kasveja tuli vastaan. Ilmeisesti talvikauden ja huonon sään takia vierailijoita oli aika vähän, joten saimme kulkea puutarhassa aivan omassa rauhassa. 

Komeakorallipuu (Erythrina speciosa)

Tämä viikunapuu kasvattaa komeita ilmajuuria.

Tykkäsin tämän kasvitieteellisen puutarhan salaperäisestä ja eksoottisesta tunnelmasta. Puutarhassa oli valtavasti nähtävää, vihreyttä, rehevyyttä ja erilaisia alueita, mutta kokonaisuus oli silti yhtenäinen ja selkeä.

Seuraavassa postauksessa ollaankin varmaan talvisemmissa tunnelmissa. 🙂

 

Orkideapuutarha Puerto de la Cruzissa

Talvilomaamme Puerto de la Cruzissa sisältyi myös kaksi mielenkiintoista puutarhakohdetta. Toinen näistä oli historiallinen englantilainen puutarha Jardin de Orquideas de Sitio Litre. Huvila ja puutarha ovat yksityisessä omistuksessa. On hienoa, että omistajat ovat halunneet avata puutarhan myös yleisölle. Sisäänpääsy puutarhaan maksoi muutaman euron.

Sisäänkäynniltä mukaamme saadusta esitteestä saimme lukea puutarhan historiasta yllättäen ihan suomen kielellä. Esitteessä kerrottiin, että 1730 rakennettu huvila ja puutarha olivat alunperin luostarin käytössä.  Kauppias Arhcibald Little osti huvilan vuonna 1774 ja suunnitteli puutarhan, joka on säilynyt lähes alkuperäisenä 240 vuoden ajan.

Puutarhan juhlissa ja perheen vieraina ovat viettäneet aikaansa monet kuuluisuudetkin. Agatha Christie vietti tyttärensä kanssa lomaa Puerto de la Cruzissa erottuaan miehestään vuonna 1927. Hänen sanotaan ispiroituneen saaren puutarhoista niin paljon, että hän sijoitti The Mysterious Mr Quin romaaninsa tapahtumat Puerto de la Cruziin.

Puutarha oli jaoteltu kivoihin huonemaisiin tiloihin. Karppilampi, orkideakäytävä, lintuhäkit, erilaiset katokset ja suojaiset levähdyspaikat rytmittivät puutarhaa. Ennakko-odotukseni tästä puutarhasta olivat liian korkealla. Puutarhaa kutsutaan orkideapuutarhaksi ja kuvittelin näkeväni siellä valtavasti orkideoja. Niitä oli kuitenkin melko vähän ja esillelaitto ei ollut kovin kaunis. Orkideojen muoviset istutuspurkit pilkistelivät sieltä täältä ja kokonaisuus ei ollut kovin aidon näköinen.

Puutarhasta huokui kaiken kaikkiaan pieni hoitamattomuus. En nähnyt tässä puutarhassa lainkaan puutarhureita, kun taas esimerkiksi Loro Parquen puutarhaa ja kasvitieteellistää puutarhaa hoiti useampi puutarhuri. Voi olla, että tämä oli vain talvikauden ongelma. Kokonaisuus oli kuitenkin varsin mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen. Kesäaikaan puutarha on luultavasti todella kaunis. Olisin niin halunnut pitää tästä puutarhasta enemmän ja uskon, että olisin ollut varsin viehättynyt puutarhasta ilman enakko-odotuksiani. Pelkästään orkideojen takia puutarhaan ei välttämättä kannata lähteä, mutta muutoin kohde on vierailemisen arvoinen.

 

Tulivuoren juurella

Hups! Edellisestä postauksesta onkin kulunut jo kokonaiset kaksi viikkoa. Vietimme talvilomaviikon Teneriffalla Puerto de la Cruzissa. Teneriffa on suurin kanariansaarista ja asukasluvultaan kaikista suurin Espanjan saarista. Saarella on Espanjan korkein vuori, 3718 m korkea tulivuori Teide.

Teneriffasta tulee ehkä ensimmäisenä mieleen turistien kansoittama rantalomakohde, mutta saari on paljon muutakin. Huikean hienot maisemat vaihtelevat valtavasti ihan lyhyelläkin matkalla. Terassimaisiksi perustettujen viini- ja banaaniviljelmien vehreästä laaksosta siirrytään komean mäntymetsän kautta aavikkomaisiin tulivuorimaisemiin. Pilvien yläpuolella laavakivien täyttämällä Teiden rinteellä ei ole kovinkaan vaikea kuvitella olevansa kuussa!

Valmiina matkaan!
Kolibrikukka / paratiisilinnunkukka.
Pongauskohteena olivat värikkäät kukat ja ovet.

 Myös Teneriffalla on nyt talvi. Lomallemme sattui kuulemma huonoin sää vähään aikaan. Paikalliset olivat kyllä tyytyväisiä sateeseen pitkän kuivan jakson päätteeksi. Onneksi emme ole kumpikaan rantaihmisiä, joten huono sää ei pilannut lomaa sen kummemmin. Vuodenaika ei tietenkään ollut paras puutarhamatkaajalle, mutta monenlaisia kauniita kasveja tuli silti nähtyä.  Erilaisia köynnöksiä oli käytetty paljon aitojen ja porttien sekä pergoloiden verhona.

Otimme opastetun kiertomatkan Teidelle ja matkaan kuului myös viinimaistajaiset. Viinitilan kellarissa oli idyllinen ja hämyinen tunnelma. Seinälle oli kerätty koristeeksi vanhoja viinipulloja. Viineihin liittyen minua jäi ihmetyttämään paikallinen tapa tarjota myös punaviini jääkaappikylmänä. Hotellin läheisestä kaupasta sai muuten ihan juotavaa (viiniasiantuntijoille suotakoon oikeus olla eri mieltä) Spar-merkin punaviiniä litran pahvitölkissä alle eurolla! Pirkka-viinejä odotellessa!

Tapaamme käydä matkoillamme paikallisissa eläintarhoissa. Teneriffan Loro Parque on yksi hienoimmin hoidetuista eläintarhoista. Eläimiä ei ole mitenkään erityisen paljon (lukuunottamatta papukaijoja), mutta puisto ja eläinten tilat on todella hienosti rakennettuja. Pingviinejä ja eläinnäytöksiä ei kannata missata!

Olisi varmaan aika jännittävää asua tulivuoren juurella. Tulivuori Teide on purkautunut viimeksi vuonna 1909 ja se on yksi purkausten varalta tarkemmin seurattavista tulivuorista. Maisemat tulivuoren läheisyydessä ovat huikaisevan hienot! Oppaamme kertoi, että Teiden maisemissa on kuvattu useita elokuvia ja sarjoja, jotka sijoittuvat kuuhun. Ja kevään tullen aavikko kuulemma puhkeaa kukkaan!

Vierailimme myös kasvitieteellisessä puutarhassa ja orkideapuutarhassa. Niistä on tulossa myöhemmin omat postauksensa.

Loppuun vielä pakollinen lomaselfie. 🙂 Hola amigos!

 

Likaiset ikkunat ilahduttavat – Huhtikuu haaste

Joko, joko pian! Malttamattomana sitä jo odottaa, kevättä. Päivät alkavat pidentyä ja yht’äkkiä sitä huomaa, että on vielä valoisaa kun pääsee töistä kotiin. Auringonpaisteen paljastamat kodin likaiset ikkunat ja pölykerrokset eivät tietenkään ole merkki siivoustarpeesta vaan puutarhaihmistä ilahduttava kevään merkki!

Sain Arjen Karusellissa blogin Hannalta kivan keväisen haasteen.

Tässä haasteen säännöt.

1.  Tee postaus ja kerro mistä haasteen sait.
2.  Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaammin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.
3.  Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia mukaan.

Sielua sykähdyttävien kevään merkkien keksiminen ei ole kovin vaikea tehtävä kevätihmiselle. Merkkien rajaaminen viiteen onkin jo haastavampi homma.

1. Oikeastaan likaiset ikkunat ilahduttavat minua jo paljon ennen huhtikuuta, mutta en millään malta olla listaamatta sitä yhdeksi minulle tärkeimmäksi kevään merkiksi.

2. Itsestäänselvä ja ehdottamasti tärkein merkki ovat ensimmäiset maasta nousevat vihreät. En tiedä montaakaan yhtä kaunista asiaa kuin mustasta maasta läpi lehtikerroksen puskeva pieni vihreä piippa. Hentoa lumikelloa on ihan pakko kyykistyä katsomaan ihan läheltä, kuin pientä ihmettä. Keväällä rikkaruohotkin saavat osakseen ihastelua. Alkukeväällä mukulaleinikki ja kiurunkannuskin saavat olla hetken aikaa puutarhan kuningattaria.

3. Jossain vaiheessa kesää kärpäset alkavat ärsyttämään. Kevään ensimmäinen kärpänen on kuitenkin kuin kauan odotettu vieras, jolle tekisi mieli järjestää pienet juhlat tai pitää vähintäänkin iloinen tervetuliaispuhe. Voi miten ihanaa onkaan kun perhoset, mötiäiset, muurahaiset, hämähäkit, siirat ja muut pikkuötökät palaavat puutarhaan!

4. Teiden hiekkojen puhdistus ei ensi ajattelemalta ole kovin sielua sykähdyttävää, paitsi jos sitä pitää varmana merkkinä siitä, että kesä on jo tosi lähellä.

5. Keväällä taimimyymälöihin ja kauppoihin ilmestyvät pienet orvokit ovat vastustamattomia. Orvokkeja, narsisseja ja helmililjoja pitää saada ruukkuihin pihalle, vaikka yöt olisivat vielä reilusti pakkasen puolella.

Tällä kertaa haastan mukaan innostumaan kevään merkeistä kolme siirtolapuutarhuria:

Javis

Astiafriikki

Suvi mökillä

Kevät on pian täällä!

Puutarhurin Majan vuosi 2017

Puutarhurin Majan vuosi

Vuoden vaihtuessa on hyvä aika pitää pieni tilinpäätös ja katsoa menneeseen vuoteen ennen seuraavan vuoden uusiin seikkailuihin hyppäämistä. Kerrataanpa hieman mitä kuului Puutarhurin Majan huikeaan puutarhavuoteen 2017!

Alkuvuosi oli suunnittelun aikaa. Rakensimme Puutarhurin Maja-sivustoa, suunnittelimme ulkoasua ja mietimme väritystä ja logoa. Siinä ohessa opiskelimme ja opimme hurjasti uusia asioita.

Alkuvuoden tärkein asia oli tietenkin uudet perheenjäsenemme, venäjänsiniset kissat Iris ja Helinä. Nämä vihreäsilmäiset kissaneidit ovat ilmeisesti jollain kummalla tavalla lumonneet minut ja olen tullut koiraihmisen lisäksi myös ihan höperöksi kissaihmiseksi! Kissojen tulo on vaikuttanut myös puutarhaharrastukseeni. Valitsin parvekekasvatukseen kissaturvallisia kasveja, eikä turhaan, sillä kurkkuplantaasilleni hyökkäsikin hurja kissapeto! Kevään kylvötkin jäivät viime vuonna tekemättä, mutta tänä keväänä aion varustautua taimikasvatukseen kissankestävillä pienoiskasvihuoneilla.

Touko-kesäkuussa järjestimme nettikyselyn tulevan puutarhasivuston sisällöstä. Kysely oli verrattain pitkä ja olin valtavan ilahtunut siitä, miten moni käytti kallisarvoista aikaansa kyselyyn vastaamiseen. Kesäkuussa vietin kesälomaa ja kirjoitin ihkaensimmäisen blogikirjoitukseni! Tämän jälkeen bogissa on mm. koettu tulppaanihämmennystä, kasvatettu omaa ruokaa ja kokeiltu uusia reseptejä, pelastettu rikkaruohottunut vadelma, hamstrattu köynnöksiä ja haaveiltu puutarhayhteisöstä. Kesällä pääsin myös kokeilemaan siirtolapuutarhamme yhteisötöiden ohjausta.

Puutarhurin Majan Facebook sivu sai ensimmäiset 10 tykkääjää 14.6.2017. Nyt seuraajia on jo yli 300. Aivan uusille some-maille astuin hieman haparoivin askelin elokuussa Puutarhurin Majan Instagram tilin myötä. Ja kuinka ollakkaan innostuin siitäkin aivan täysillä!

Vuoteen mahtui myös useampi kiva blogihaaste. Parasta-aikaa -blogin Tarja haastoi minut kertomaan merkityksellisimmästä puusta ja Maatiaiskanasen elämää -blogin Hillevi pitämään Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirjaa. Laitoin myös itse liikkeelle Lapsuuden Puutarhamuistot haasteen. Instan puolella osallistuin Puutarhahetki -blogin Tiiun #sinivalkoista_haasteeseen.

Kahteen saamaani blogihaasteeseen en ole vielä ehtinyt vastata. Toisessa haasteessa ollaan aivan omalla alueellani, eli keväässä: Arjen Karusellissa -blogin Hanna haastoi minut kertomaan kevään merkeistä. Toisessa vielä vastaamattomassa haasteessa mennäänkin sitten hieman syvällisempiin aiheisiin. Maatiaiskananen nimittäin haastoi minut jo lokakuussa kirjoittamaan otsikolla “Kuka minä olen”.  Aika mielenkiintoinen kysymys, vai mitä!

Syksylle onnistuinkin sitten hieman huomaamatta haalimaan liikaa tekemistä. Blogikin joutui jonkinverran kärsimään kiireisestä syksystä. Myös kuntosaliharrastus jäi tauolle. Viime perjantaina kun taas pitkästä aikaa menimme salille, kertoi salikortti karusti edellisen kerran olleen syyskuun lopulla!

Talven taikaa puutarha verkkokauppa

Onneksi kaikki jutut olivat varsin mukavia. Omin kätösin rakkaudella tehty Puutarhurin Majan verkkopuoti avautui sopivasti joulusesonkiin marraskuun lopulla. Syksyn puutarhailuun kuului verkkopuodin parissa ahertamisen lisäksi mm. sipulien istuttamista, puutarhasuunnittelukurssi Ahlmanin opistolla, kirjoittamani ja kuvaamani juttu Parhaat kotiblogit lehden joulunumerossa, Tampereen puutarhaseuran tapaamisia ja rakennusluvan hakeminen uudelle vajalle siirtolapuutarhapalstalleni. Puutarhan syystyöt jäivät hieman vaiheeseen. Keväällä puutarhuria odottelevat mm. hangen alta paljastuvat lehtiläjät sekä naapuritontille kaatuilevat piiskun- ja tatarinvarret. Onneksi keväälle on luvassa sipulikukkien ilotulitus, joka jättää varjoonsa vähän isommatkin lehtikasat.

Syksyn mahtaviin kokemuksiin kuului myös saamamme Tredean innovaatioseteli, jolla pääsimme kehittämään Puutarhurin Majaa yhdessä Empiros Oy:n kanssa. Oli mahtavaa huomata miten syvällisesti Empiroksen Heidi ja Eeva paneutuivat meidän pikkuriikkisen mikroyrityksen kehittämiseen. Työn tuloksena saimme hienoja eväitä tulevaan esimerkiksi puutarhaharrastajista kootun focusryhmähaastattelun ja yrityshaastatteluiden kautta. Voit käydä lukemassa Empiroksen sivuilta Tiina Makkosen kirjoittaman jutun kehitystyöstä.

Yksi vuoden mieleenpainuvimpia puutarhahetkiä oli vierailu Litukan siirtolapuutarhassa Eijan satumaisessa”Bajka” puutarhassa. Myös Nekalan siirtolapuutarhan avoimet puutarhat -tapahtuman puutarhakohteet jättivät mieleeni kauniin muiston ja monia kivoja ideoita toteutettavaksi.

Vuosi 2017 oli monellakin tapaa ainutlaatuinen ja mieleenpainuva, varsin onnistunut ja onnellinen vuosi. Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet mukana tekemässä tästä vuodesta juuri sellaisen kuin se oli!

Joulutunnelmaa siirtolapuutarhamökillä

Puin siirtolapuutarhamökkini jouluasuun jo aiemmin syksyllä kun otin kuvia Parhaat Kotiblogit lehden joulunumeroon. Tässä teille kuvia Puutarhurin Majan joulutunnelmasta!

Joulutontut
Minulla on vain muutamia varsinaisia joulukoristeita. Tämä tonttupari on tuonut joulutunnelmaa meille jo monena jouluna.
Kauneimpia joulukoristeteita ovat mielestäni kukat, kynttilät ja joulun herkut.
Joulutunnelmaa puutarhurin pöydällä.
Puutarhurin Maja
Puutarhurin Maja talviasussa.
Syyskuussa kun otin näitä kuvia, ei ollut vielä tietoakaan lumesta ja talvisesta tunnelmasta. Siispä tein tekolunta suolasta ja raastin päälle vielä valkoista kynttilää. Hieman kyllä nauratti, mutta kuvista tuli oikein kivoja.
Tätä asetelmaa esittelinkin teille jo aiemmin “Saunajakkaran syksy” postauksessa.
Tämä mökin mukana tullut kori on aivan ihana pohja oven vaihtuville asetelmille.
Tuikkulyhdyn miniatyyriasetelma, johon laitoin pikkuisen joulukissan.
Toiseen lyhtyyn tuli pieni metsäinen asetelma.
Ja kolmannessa on rakas muisto äitini Maija-tädistä, soma bambikoriste 1950-luvulta.
Hyvä ruoka ja herkut kuuluvat tietysti jouluun!
…ja makoisat nokoset herkuttelun päälle.

Olemme lähdössä joulun viettoon Etelä-Pohjanmaalle ja meillä on kissat ensimmäistä kertaa mukana. Tänä jouluna siis jännitetään joulupukin vierailun lisäksi sitä miten reissu noiden höpsöjen kanssa menee. 🙂

Toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja tunnelmallista joulunaikaa!

Oleskelualueet ja vaja – Puutarhasuunnitelma

Cottage Garden tunnelmaa Nekalan siirtolapuutarhassa viime kesän avoimet puutarhat päivänä.

Viime viikolla kerroin suunnitelmistani varjopuutarhan ja sivupihan suhteen. Nyt on vuorossa mökin edustan puutarhasuunnitelma. Tämä alue on tällä hetkellä kaikkein sekavin ja vaatii eniten työtä. Alueelta täytyy poistaa mm. ruusupensaan ja piiskun juuria. Myös oleskelualueelle pitää tehdä kunnolliset pohjatyöt. Urakka saattaa olla liian kova hartiavoimin tehtäväksi, joten harkinnassa on minikaivurin vuokraaminen. Uudelle vajalle perustuksia ei onneksi tarvitse tehdä, sillä vaja nousee olemassa olevalle betonilaatalle.

Pihasuunnittelukurssin viimeinen kerta oli eilen. Sain piirrettyä lopullisen suunnitelmankin, mutta tässä vielä kuva luonnoksesta. Majan edustan alue on jaettu selkeisiin tiloihin puutarhasuunnitelmassa. Pienen nurmialueen ja liuskekivetetyn oleskelualueen väliin jää rehevä istutusalue.

Tähän kohtaan olen kaikkein tyytyväisin suunnitelmassani. Suunnittelin selkeän nurmialueen ja suojaisen huonemaisen oleskelualueen. Oleskelualue sijoittuu mökin sisäänkäynnin yhteyteen. Sen kaikissa sisääntuloissa on köynnösportit. Köynnöksiä on tulossa muutenkin runsaasti ympäri puutarhaa. Luulen, että liuskekivetetystä “olohuoneesta” tulee yksi puutarhani ihanimpia paikkoja.

Oleskelualueen reunalle ajattelin terassia betonilaatan jatkoksi. Terassille en tosin ole vielä rakennuslupaa, joten suunnitelma on vielä alustava. Terassin päälle olisi kiva saada köynnöksin verhoiltu pergola tai siitä voisi tehdä myös kevyen katetun kesäkeittiön. Palstalle saa rakentaa vain kaksi rakennusta mökin lisäksi. Koska palstalleni on tulossa jo vaja, joudun valitettavasti luopumaan kasvihuonehaaveestani, jos rakennan pergolan tai kesäkeittiön. Täytynee pohtia mikä olisi minulle tärkein. Varmaa on, että luvassa on vaikeita valintoja.

Viehättävä bonsai-henkinen rungollinen syyshortensia on tietenkin mukana suunnitelmassani.
Kuvan taka-alalla näkyvälle betonilaatalle tulee uusi kaunis vaja ensi kesänä.
Näkymä palstan rajalta köynnösritilän läpi puutarhaan. Tämän ritilän toiselle puolelle olen suunnitellut terassia betonilaatan ja vajan jatkoksi.
Näin kaunis sininen metallinen pöytäryhmä oli yhdessä Nekalan siirtolapuutarhan avoimet puutarhat päivän puutarhassa. Tämän tyylinen sopisi hienosti myös oman puutarhani oleskelualueelle.

Jokin pieni vesiaihe olisi myös ihana. Tämä kaunis yksityiskohta löytyi Nekalan siirtolapuutarhan avoimet puutarhat tapahtuman puutarhasta.

Kivaa keskiviikkoa kaikille!

Varjopuutarha ja sivupiha – Puutarhasuunnitelma

Edellisessä postauksessani lupasin esitellä puutarhasuunnitelmaani vähän tarkemmin. Suunnitelma on vielä keskeneräinen, mutta isommat palikat alkavat olla kohdillaan. Majan ja tien väliin jää pieni varjoinen, pohjoiseen suuntautuva kaistale, joka on saanut nimekseen varjopuutarha. Sisääntulopolun vastakkaisella puolella on pitkänomainen tila, jota kutsun tylsästi sivupihaksi. Sivupihalle olisi kiva miettiä jokin hauskempi nimitys. Nimi löytyy varmasti myöhemmin kun tila muuttuu mielenkiintoisemmaksi.

Kaikista puutarhan osista varjopuutarhaan tulee vähiten muutoksia. Kaikki olemassa olevat kasvit vuohenkelloa lukuunottamatta tulevat jäämään. Varjopuutarhan omenapuu on aivan väärässä paikassa. Sen läpi kulkee ilmasähköjohto ja puuta onkin leikattava joka vuosi ronskisti, etteivät oksat ota sähköjohtoon. En kuitenkaan raaski kaataa puuta, sillä se on varsin persoonallinen ja palstani ainut puu sisäpihalla olevan omenapuun lisäksi.

Varjopuutarhan nurmikko korvautuu erilaisilla varjokasveilla. Mielessäni on ainakin varjoyrtti, kotkansiipi, rönsytiarella, keijunkukka, alppiruusu, taponlehti ja särkynyt sydän. Kuunliljoja ja köynnöshortensioita varjopuutarhasta jo löytyykin. Varjopuutarhan kevät on aurinkoisempi ja sipulikukkien täyttämä.

Tien vieressä oleva varjopuutarha on keväällä aurinkoisempi.
Viime kesänä istutetut köynnöshortensiat.
Varjopuutarhan seinustan pienen ikkunan verhot on tehty vanhasta tyynyliinasta.
Sivupihan polun vieressä on pitkänmallinen perennapenkki. Nurmikkokaistaleen toisella puolella on iso tarhapiiskupensas. Tähän ovat tulossa rungolliset syreenit ja sateenvarjojalava.

Sivupihalla on valmiina pitkä polun vieressä kulkeva perennapenkki. Aion laajentaa penkkiä ja jättää keskelle vain kapean polun. Tienreunassa kasvaa iso valamonruusu, jossa on myös jotain muuta pensasruusua mukana. Ruusun viereen istutan pikkujasmiketta. Sivupihalle tulee myös kaksi rungollista ‘Palabin’ syreeniä ja sateenvarjojalava. Vinkin jalavasta sain puutarhansuunnittelukurssilla.

Toinen loistava vinkki oli yhden kurssilaisen näyttämä kuva, jossa piiskun kaverina oli tosi kivalta näyttävä sinipallo-ohdake. Olin jo lähes antanut lähtöpassit tarhapiiskupensaalle, mutta kuva sai minut pyörtämään päätökseni. Keltaiset kukat eivät todellakaan ole lempikukkiani, mutta olen oppinut pitämään niistä oikeiden kumppanien kanssa.

Puutarhurin majan puutarhan ruusuja.
Tien vieressä kasvaa valamonruusu, johon on sekoittunut myös muuta pensasruusua.
Sisääntulopolku eli juhannuspolku.
Litukan siirtolapuutarhan kauniit sinipallo-ohdakkeet.
Nekalan siirtolapuutarhan avoimien puutarhojen päivän puutarhassa oli kaunis tunnelma, jollaista haen omaan varjopuutarhaanikin.
Kuva saman puutarhan upeista köynnöksistä ja saniaisista.

Mukavaa alkanutta joulukuuta!

Puutarhan tilat alkavat hahmottua

Sain viime viikonloppuna pihasuunnittelukurssilla puutarhasuunnitelmaani hyvin eteenpäin. Kiitos teille kaikille jotka kerroitte “Millainen on cottage garden” postaukseni kommenteissa ja Facebookissa omia ajatuksianne cottage garden puutarhasta! Sain teiltä, muilta kurssilaisilta ja opettajalta hyviä vinkkejä suunnitelmani tueksi.

Cottage gardenista tuli useimmille mieleen runsaus, hempeys ja kukkaloisto sekä luonnonmukaisuus ja kierrätys. Cottage gardenissa kasvavat muun muassa ruusut, monenlaiset köynnökset, pionit, sormustinkukat, erilaiset luonnonkukat ja perinneperennat, malvat, iirikset, jasmikkeet, poimulehti ja kauniit syötävät kasvit. Ja tietenkin ylenpalttinen määrä kevään sipulikukkia. Rakenteissa pääosassa ovat aidot materiaalit ja hieman romanttiset elementit: kukkapenkkien lomassa polveilevat hiekkapolut, köynnöstuet ja kaaret, kevyet metalliset istuinryhmät, runsaat ruukkuistutukset, liuskekivet, pergolat ja salaiset sopet teehetkiä varten.

Facebookin Puutarhablogit ryhmässä sain myös tosi kivan vastauksen, joka muistutti, että cottage garden (niinkuin puutarha muutenkin) voi olla monen tyyppinen, tekijänsä näköinen. Kirjoittaja oli yöpynyt Englanissa Dartmoorin lähellä 1600-luvulta olevassa pirtissä, jonka upea puutarha oli paikallisten mukaan se “aito” cottage garden. Puutarhassa oli sateenvarjon malliin kasvatettuja hedelmäpuita, valtavia ruusupuskia, korkeita murattiaitoja ja keskellä virtaa joki. Hyötypuutarha oli muotopuutarhan tyylinen, jossa eri alueet oli aidattu toisistaan erilleen. 

Siirtolapuutarhapalstani tilanjako alkaa olla valmis. Palstalle muodostui kivoja huonemaisia tiloja. Pienellä 300 m2 palstallani haasteena on tasapainotella haaveilemani runsaan ja rönsyilevän tyylin ja selkeyden välillä. Vaarana on, että lopputuloksesta tuleekin täysi sekasotku kauniin cottage gardenin sijaan.

Istutusalueiden paikat on päätettynä, mutta tarkemmat istutussuunnitelmat on vielä tekemättä. Toisaalta en halua tehdä liian tarkkoja suunnitelmia, sillä nautin “kukilla maalailusta” ja  puutarhassa kuljeskellessa saaduista ideoista. Puiden ja pensaiden paikat aion lukita suunnitelmaan ja perennojen kanssa mennään sitten vähän vapaammin. Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa vaiheittain ja sen toteuttamiseen menee varmasti useampi kesä. Kirjoitan puutarhaan tulevista tiloista vielä erikseen omat postauksensa.

On muuten aika ihanaa suunnitella ja miettiä tulevan kesän juttuja, kun pihalla on mustaa ja märkää. Hyvää marraskuun viimeistä viikkoa!

Pellavasydän ja Käpykranssi kirja

Pellavasydän ja käpykranssi kirja

 Voitin Pihakuiskaajan matkassa blogin arvonnasta Tiina Rinteen kirjoittaman Pellavasydän ja Käpykranssi kirjan. Kirjassa on ohjeita luonnonmateriaaleista tehtyihin koristeisiin. Askarteluissa on käytetty esimerkiksi sammalta, oksia, kukkia, käpyjä ja kierrätysmetallia. Selailin sen läpi ja kirja vaikuttaa vallan ihanalta! Anneli oli laittanut kirjan mukaan vielä kauniin vaaleanpunasävyisen postikortinkin. Kiitos Anneli!

Pellavasydän ja käpykranssi kirjan takakansi

Pihakuiskaajan matkassa blogissa on muuten kirjasta hyvä esittelykin. Jouluksi en luultavasti ehdi kirjan ideoista mitään toteuttaa, mutta kevätkoristeista silmiini pisti koivunoksista tehty kranssi ja sen erilaiset variaatiot sekä hauska hernekranssi. Uskoisin, että tämän kirjan pariin tulee palattua vielä useampaankin kertaan.

Linnuille havukranssi.
Kranssiin on kiinnitetty itse tehdyt talikakut linnuille.
Risukranssi
Tämä yksinkertainen koivunoksista tehty kranssi oli mielestäni tosi kiva.
Hernekranssi.
Ja tämäkin on hauska idea. Kranssi herneistä.

Tykkäsin erityisesti siitä, että kirjaan kerätty ohjeita kaikkien vuodenaikojen materiaaleista. Nämä kukkaseppeleet ja juhannuskranssikin näyttävät tosi kivoilta. Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi tehnyt kukkaseppeleen.

Kukkaseppeleitä.
Monenlaisia kukkaseppeleitä.
Ihana juhannuskranssi. Eihän juhannukseen ole enää kuin 7 kuukautta. 😉

Mukavaa viikkoa kaikille!

Millainen on cottage garden?

Olen ollut siirtolapuutarhuri nyt kaksi kesää. Ensimmäisen kesän yritin parhaani mukaan välttää tekemästä mitään isoja muutoksia ja katsella rauhassa mitä palstallani kasvaa. Onnistuinkin tässä ihan hyvin. Tänä kesänä kun oli aika kääriä hihat ja ryhtyä tosissaan hommiin hoksasin, että jonkinlainen yleissuunnitelma olisi erittäin hyvä olla olemassa.

Ilmoittauduin kesällä Ahlmanin opiston järjestämälle pihasuunnittelukurssille. Harmikseni olen tähän mennessä ehtinyt osallistua vain kurssin ensimmäiselle kerralle. Kurssipäivä oli tosi lupaava ja ajattelin, että marraskuussa olisin jo aika pitkällä suunnitelmani kanssa. Jatko ei mennytkään niin lupaavasti, sillä olen joutunut jättämään kaksi viimeisintä  kertaa väliin päällekkäisten menojen vuoksi. Kurssin opettaja on lähettänyt sähköpostilla hyvät materiaalit kurssipäivistä, joten ihan täysin en ole jäänyt paitsi menetetyistä kurssipäivistä. Onneksi sain tässä välissä myös uudelle vajalle rakennusluvan, joten kiinteiden rakennelmien paikat on sentään lyöty lukkoon.

Ensi viikonloppuna on kaksi perättäistä kurssipäivää ja niihin sentään pääsen osallistumaan! Puutarhasuunnitelmani on tällä hetkellä, öh.. sanoisinko vaiheessa. Ja tässä kohtaa päästäänkin postaukseni syvimpään ytimeen. Nimittäin ajattelin kysyä, josko te voisitte hieman auttaa minua suunnitelman teossa? Mietin ensin, että kehtaanko pyytää apua. Mutta juuri tätähän puutarhablogimaailma on parhaimmillaan, ideoiden ja tiedon jakamista, mukavaa jutustelua, yhdessä ihastelua ja ihmettelyä ystävällisessä hengessä.

Niinkuin otsikkokin jo lupasi, homman nimi on cottage garden. Haaveissani Puutarhurin Majaa ympäröi englantilaistyylinen hallitun villi cottage garden puutarha. Enää puuttuu vain suunnitelma ja toteutus. Olisin todella kiitollinen jos kertoisit mitä sinulle tulee mieleen cottage garden -tyylistä? Olisi mukava kuulla varsinkin mitkä Suomessa viihtyvistä kasveista sinun mielestäsi sopivat cottage gardeniin. Entä mitkä kasviyhdistelmät, värit tai materiaalit? Kommentteihin voit muuten jättää kuviakin!

Jätän tarkoituksella kertomatta puutarhaani koskevat rajoitukset, joita esimerkiksi sijainti siirtolapuutarhassa asettaa, jotta keskustelu saa rönsytä täysin vapaasti! Odotan enemmän kuin innoissani kommenttejanne. 😀