Talvinen siirtolapuutarha

Tervetuloa pienelle kuvakierrokselle talviseen Nekalan siirtolapuutarhaan! Siirtolapuutarha-alueet ovat varsin viehättäviä myös talviaikaan. Tunnelma  alueella on rauhallinen, näin kevättalvella jo hieman odottavakin. Pienet mökit kaikissa väreissään pääsevät ihan eri tavalla esille puiden ja pensaiden ollessa lehdettöminä. Omaa palstaakin katsoo hieman eri silmin talvella. “Tuohon sopisi jokin kiva patsas. Omenapuun muotoilua täytyy jatkaa taas keväällä. Pitäisiköhän linnunpönttöä siirtää?”

Tässä on mielestäni kauniisti hoidettu omenapuu. Vadelmapensaillakin on kunnon tuet.
Talvella näkee monta juttua, jotka saattavat kesällä piiloutua vehreyden taakse. Ihana sininen ovi!
Sinikkatietä on tullut kuljettua moneen kertaan. Yleensä auringonpaisteessa tai kesäsateessa. Tällä kertaa mentiin umpihangessa.
Mökkitien keltamullan värinen mökki ilahduttaa joka kerta, talvellakin.
Vieri vieressä, kevättä odottaen!
Siellä se on, kahden punaisen kainalossa!
Toivottavasti köynnöshortensiat selviävät ensimmäisestä talvestaan ja jaksavat myöhemmin täyttää vielä tyhjät köynnössäleiköt.
Varjopuutarha ei olekaan kovin varjoinen talvella.
On se ihana!
Leijuva kastelukannukin oli vielä tallessa.

  Mukavaa loppuviikkoa!

Oleskelualueet ja vaja – Puutarhasuunnitelma

Cottage Garden tunnelmaa Nekalan siirtolapuutarhassa viime kesän avoimet puutarhat päivänä.

Viime viikolla kerroin suunnitelmistani varjopuutarhan ja sivupihan suhteen. Nyt on vuorossa mökin edustan puutarhasuunnitelma. Tämä alue on tällä hetkellä kaikkein sekavin ja vaatii eniten työtä. Alueelta täytyy poistaa mm. ruusupensaan ja piiskun juuria. Myös oleskelualueelle pitää tehdä kunnolliset pohjatyöt. Urakka saattaa olla liian kova hartiavoimin tehtäväksi, joten harkinnassa on minikaivurin vuokraaminen. Uudelle vajalle perustuksia ei onneksi tarvitse tehdä, sillä vaja nousee olemassa olevalle betonilaatalle.

Pihasuunnittelukurssin viimeinen kerta oli eilen. Sain piirrettyä lopullisen suunnitelmankin, mutta tässä vielä kuva luonnoksesta. Majan edustan alue on jaettu selkeisiin tiloihin puutarhasuunnitelmassa. Pienen nurmialueen ja liuskekivetetyn oleskelualueen väliin jää rehevä istutusalue.

Tähän kohtaan olen kaikkein tyytyväisin suunnitelmassani. Suunnittelin selkeän nurmialueen ja suojaisen huonemaisen oleskelualueen. Oleskelualue sijoittuu mökin sisäänkäynnin yhteyteen. Sen kaikissa sisääntuloissa on köynnösportit. Köynnöksiä on tulossa muutenkin runsaasti ympäri puutarhaa. Luulen, että liuskekivetetystä “olohuoneesta” tulee yksi puutarhani ihanimpia paikkoja.

Oleskelualueen reunalle ajattelin terassia betonilaatan jatkoksi. Terassille en tosin ole vielä rakennuslupaa, joten suunnitelma on vielä alustava. Terassin päälle olisi kiva saada köynnöksin verhoiltu pergola tai siitä voisi tehdä myös kevyen katetun kesäkeittiön. Palstalle saa rakentaa vain kaksi rakennusta mökin lisäksi. Koska palstalleni on tulossa jo vaja, joudun valitettavasti luopumaan kasvihuonehaaveestani, jos rakennan pergolan tai kesäkeittiön. Täytynee pohtia mikä olisi minulle tärkein. Varmaa on, että luvassa on vaikeita valintoja.

Viehättävä bonsai-henkinen rungollinen syyshortensia on tietenkin mukana suunnitelmassani.
Kuvan taka-alalla näkyvälle betonilaatalle tulee uusi kaunis vaja ensi kesänä.
Näkymä palstan rajalta köynnösritilän läpi puutarhaan. Tämän ritilän toiselle puolelle olen suunnitellut terassia betonilaatan ja vajan jatkoksi.
Näin kaunis sininen metallinen pöytäryhmä oli yhdessä Nekalan siirtolapuutarhan avoimet puutarhat päivän puutarhassa. Tämän tyylinen sopisi hienosti myös oman puutarhani oleskelualueelle.

Jokin pieni vesiaihe olisi myös ihana. Tämä kaunis yksityiskohta löytyi Nekalan siirtolapuutarhan avoimet puutarhat tapahtuman puutarhasta.

Kivaa keskiviikkoa kaikille!

Satumainen kierrätyspuutarha

Aina silloin tällöin pääsee vierailemaan puutarhassa, joka tekee jollain tavalla suuren vaikutuksen. Pääsin tutustumaan Litukan siirtolapuutarhassa juuri tällaiseen puutarhaan. Tämän ihanan kierrätyshenkisen puutarhan portit olivat avoinna viime sunnuntaina Litukan siirtolapuutarhan Päivä Puutarhassa -tapahtumassa. Jo siirtolapuutarhan soratiellä kävellessäni kohti puutarhaa huomasin, että nyt ollaan ihan erityisen puutarhan lähellä. Tien varressa ohikulkijoita ilahduttivat mm. eläinhahmoiksi maalatut kivet, portin pielessä päivystävä pöllö ja vanhaan lyhtyyn rakennettu häkkikanala. Hauska yksityiskohta oli myös vanhan ikkunanpokan yksi peiliksi muutettu ikkunaruutu. Peilistä voi ohikulkija ohimennen tarkistaa, että kuontalo ja hymy ovat kohdillaan.

Puutarhurin tutun taitelijan Maija Palon maalaaman karhuportin takaa paljastuikin satumainen puutarha. Tunnelmallisiin huonemaisiin tiloihin jakautunut puutarha oli täynnä kiinnostavia yksityiskohtia. Monet ideat perustuivat tavaran mielikuvitukselliseen uudelleenkäyttöön. Sain luvan ottaa kuvia blogiini, mutta kuuntelin niin ihastuneena ja tarkkaavaisena puutarhurin kertomia tarinoita esineistä, asetelmista ja taideteoksista, että kuvaaminen unohtui melkein kokonaan. Onneksi muistin napata edes muutaman kuvan.

Puutarhuri muuten kertoi, että portin maalannut taiteilija Maija Palo on juuri tehnyt mielenkiintoisen “Elämän ovet” tilataideteoksen F.E. Sillanpään elämästä. Taideteoksessa eri vuosikymmeniltä olevat ovet kertovat Sillanpään elämästä. Tilataideteokseen voi tutustua Sillanpään lapsuudenmaisemissa Hämeenkyrössä vielä 17.9.2017 asti. Ajattelin itse mennä katsomaan taideteoksen, jos vain millään ehdin. Tykkään vanhoista ovista. Niillä olisi varmasti satoja tarinoita kerrottavanaan.

Vanhoja esineitä on käytetty uudelleen puutarhassa.
Vanhan kelkan päällä kasvavat tomaatit ja muut taimet. Oikealla vanhassa lyhdyssä häkkikanala ja kanalan pihalla muutama vapaa kana.
Ympäristötaidetta siirtolapuutarhassa.
Solmioista tehdyn teoksen takana oli ajatuksia herättävä tarina.

Korkeasta portista astuttiin vanhan omenapuun oksiston suojaan ihan oikeaan satumetsään. Tämä solmioista koostuva installaatio kiinnitti heti huomioni. Se oli jo sellaisenaan upea, mutta kuullessani tarinan sen takana taideteos todella heräsi eloon. Puutarhuri oli löytänyt pussillisen hylättyjä kravatteja. Ehkä jo tästä maailmasta pois lähteneen vanhan miehen omaiset olivat siivonneet jäämistöä ja heittäneet vanhanaikaiset kravatit pois. Millainen mies oli ollut? Millaisen elämän hän oli elänyt ja keitä siihen oli kuulunut?

Musta solmio oli luultavasti nähnyt monet läheisten hautajaiset, sen vieressä roikkuva oranssi oli ehkä ollut kaulassa parhaan ystävän häissä ja pankin logollinen kravatti oli toiminut työkravattina. Oliko joku solmioista ollut miehen omissa häissä tai ensimmäisen lapsen kastajaisissa? Punainen ainakin oli varmaan nähnyt useammat hauskat pikkujoulut. Koskettava ja ajatuksia herättävä asetelma.

EDIT 10.10.2017 Lisään tähän Satumaisen puutarhan puutarhurin Eijan kommentteihin jättämän kivan viestin, jossa hän kertoo Solmio -installaatiosta:

“Hei Minna,
Kiitos! Olet kirjoittanut mukavan jutun siirtolapuutarhapalstastani. Kiva, jos viihdyit Bajkassa. Tervetuloa toistekin!
Omenapuussa istuva Pääministeri, satumetsän asukkaat ja muut palstani eläimet ovat päässeet turvaan ulkovarastoon tulevan talven viimoilta. Solmioista koostuvan installaation nimi on Hurmio ja se on omistettu edesmenneen isäni ikäluokan miehille (naisia unohtamatta), jotka olivat rakentamassa aikanaan tätä yhteiskuntaa. Kuten kerroitkin solmiot kertovat yhden ihmisen elämäntarinan. Työ sopii mielestäni Suomi 100 -teemaan. Tosin tein sen jo muutama vuosi sitten.
Lentävä perunamaa tuotti satoa 44 kpl pieniä herkkupaloja. Kylmyyden ja sateiden vuoksi tomaatit, kurkut ja kesäkurpitsat hädin tuskin pysyivät hengissä, äärettömän pieni sato.
Idearikasta talvea kaikille puutarhureille! Ensi kesänä pääsemme jälleen toteuttamaan unelmiamme omilla palstoillamme. terveisin Eija”

Satumetsän asukkailla riittää puuhailtavaa. Filosofi mietiskelee kannonkolossa. Nuorempi on tulossa kysymään häneltä neuvoa.
Satumetsän asukkaita puutarhassa.
Bambeilla on menossa invalidien kokous. Monet ovat menettäneet korvansa, onneksi pupu toimii tulkkina. Oikealla kultakorvaisten kerho. Mitähän siellä supistaan?
Apina tuumailee ja miettii satumetsän menoa.
Hauskoja ideoita puutarhaan. Köynnösritilä raudoitusverkosta.
Lisko kurkistaa ikkunasta. Puutarhassa oli monia hauskoja yksityiskohtia. Köynnösritilä on tehty raudoitusverkosta.

Puutarhassa oli todella kaunis kierrätyspuusta valmistettu aita. Se taisi olla puutarhurin naapurin vanhan varaston puretuista laudoista. Lautoja oli kaikissa sateenkaaren väreissä. Kaikki sulassa sovussa keskenään. Valitettavasti en hoksannut ottaa aidasta kuvaa. Puutarhassa oli myös kierrätyspuusta tehty räsymatto-polku. Polussa oli poikittain aseteltuja eri värisiä lautoja. Tästäkään en näköjään ottanut kuvaa.

Kierrätysmateriaalista valmistettuja esineitä oli vaikka kuinka paljon. Marjapensaille oli tehty tuet vanhoista työpöydän rungoista, isoon rikkinäiseen pulloon oli kasvatettu minipuutarha ja jopa pergola oli tehty täysin kierrätysmateriaalista.

Ympäristötaidetta.
Siirtolapuutarhojen perustajille omistettu asetelma omenapuussa.

Tämän asetelman puutarhuri oli tehnyt kunnianosoituksena siirtolapuutarhojen perustajille. Näiden ihmisten ansiosta me saamme tänään nauttia omista pikku puutarhoistamme ja mökeistämme.

Jäin miettimään tätä puutarhaa ja puutarhuria pitkäksi aikaa vierailun jälkeenkin. Tämä oli ehkä inspiroivin ja ajatuksia herättävin puutarha, jossa olen koskaan käynyt. Puutarhassa mielikuvituksen voi päästää valloilleen, hassutella ja satuilla sydämensä kyllyydestä!