Hakiparvekkeita ja keijupuutarhoja – Terveisiä Supermessuilta!

Puutarhaharrastajat ovat päässeet messuilemaan jo ainakin Helsingissä, Turussa ja Seinäjoella. Nyt viikonloppuna olivat vuorossa Tampereen Supermessut. Supermessut kokoavat yhteen puutarhamessujen lisäksi kotimaanmatkailun, käsitöiden, keräilyn ja musiikkiaarteiden näytteilleasettajia.

Oma messupäiväni olikin vähän tavanomaista jännittävämpi, sillä lupauduin Tampereen Puutarhaseuran DIY Keijupuutarhapajan apuohjaajaksi. Ja voi että miten kivoja keijutuoleja, aitoja ja portteja näppärissä käsissä syntyikään! Puutarhaseura piti messuilla päivittäin maksuttomia DIY pajoja. Keijupuutarhan lisäksi messuvieraat pääsivät askartelemaan hammastahnakoristeltuja lyhtyjä ja koulimaan pikkuisia taimia. Kirjoittelen keijupuutarhapajasta vielä oman pienen postauksenkin.

Ihana keijutuoli shampanjapullon korkista. Aidat on tehty jäätelötikuista. Nämä kauniit keijupuutarhan somisteet valmistuivat Tampereen puutarhaseuran DIY pajaan osallistuneitten äidin ja tyttären yhteistyönä. <3

Messujen puutarhanäytteilleasettajien tarjonta oli aika tavanomainen ja tuttu edellisiltä vuosilta: grillejä, puutarhakalusteita, puutarhakoneita, pelargoneja, pioneja ja puutarhahanskoja. Paljon oli melko löyhästi puutarhaan- ja pihaan liittyviä juttujakin taas esillä. Toki näitäkin mukaan mahtuu, kunhan pääpaino pysyy puutarhassa.

Kokedamoja oli esillä useammallakin osastolla. Nämä yleiskoristelualueella olevat kokedamat taisivat olla Tamperelaisen kukkakauppa Opuntian tekemiä.
Pionien Koti on varmasti yksi odotetuimpia näytteilleasettajia puutarhamessuilla.
Mehikasveja ja pelargoneja.
Suomen niittysiemenellä oli monenlaisiin paikkoihin sopivia niittyseoksia myynnissä.

Harmi, että monella pienemmällä puutarha-alan yrittäjällä, oma puutarhaverkkopuotini mukaanlukien, ei ole resursseja lähteä mukaan näille suuremmille messuille. Tästä syystä olinkin tosi iloinen Tamperelaisen Omatarhurin Popup-kaupasta. Mielestäni oli mainio idea yhdistää useampi yrittäjä saman osaston alle. Messuvieras sai kerätä tuotteita osastolta ja maksaa ne yhdelle kassalle. Helppoa ja mukavaa sekä asiakkaalle, että näytteilleasettajille!

Erityisen ilahduttavaa oli nähdä omatarhurin Popupissa mukana kaksi NY yritystä. NY- Vuosi yrittäjänä ohjelmassa opiskelijat voivat perustaa ihan oikean toimivan yrityksen. Popupissa olivat mukana Sammalsoppi NY kokedamoja tekemässä sekä Luonnotar kosmetiikka NY esittelemässä käsintehtyä kehäkukkavoidetta.

HAKI-telineparvekkeet olivat näyttävän näköinen rakennelma. Tämän telineen toisellakin puolella oli parvekkeita.
Yläkerran parvekkeella taitaa olla juhlat tulossa.
Terassipihalla kasvatetaan pikkuisia puitakin.

messujen yleiskoristelut olivat tänä vuonna varsin onnistuneet. Keltainen kuubalaishenkinen puutarhahuone ihastutti pirtein värein ja hauskoin ideoin. Messuille oli myös rakennettu HAKI-telineiden tasoille parvekkeita. Jokaisella parvekkeella oli oma teemansa ja lattiatasossa oli tietenkin terassipihat. Rakennelma oli tosi näyttävä ja mielenkiintoinen, mutta ylemmät parvekkeet olivat vähän huonosti nähtävissä.

Kaunis yksityiskohta yleiskoristeluista.
Ihana tapetti ja turkoosi hylly yleiskoristelualueen puutarhahuoneessa.
Nuo myyrähanskat näyttävät aika pelottavilta suloisten keijujen ja ihanan värisen kehäkukkavoiteen rinnalla. 🙂

Ostin messuilta ainoastaan Luonnotar kehäkukkavoiteen ja käsityömessuosastolta Gepetton suloiset vanerikeijut. Gepetto on muuten Suomalainen yritys ja tekee tuotteet tässä ihan Tampereen kupeessa Kangasalla.

Herra Puutarhurin Maja löysi netistä kuvan tuollaisista myyrähanskoista jo jokin aika sitten. Messuilla ihmettelimme niitä Hanska Heikin osastolla. Palattuani kierrokselta Puutarhaseuran osastolle kuulin, että hanskakauppias oli tuonut muutaman parin myyräkäsineitä seuran jäsenille testattavaksi. Sain yhden parin hanskoja kokeiluun. Hauska nähdä ovatko nämä käytössä kuinka kätevät.

Maltoin mieleni enkä ostanut vielä lainkaan kukkia. Sisällä ei ole niille paikkaa ja pihalla eivät vielä pärjää. Voisikohan kesäkuulle saada taimi- ja kukkamessut?

Mukavaa viikkoa!

 

Kukkiva kasvimaa Potager -kirja

Ihan yhtä varmasti kuin lumikellot, krookukset ja idänsinililjat saapuvat kevään korvalla myös uudet puutarhakirjat meitä ilostuttamaan. Jos suhtaudun intohimoisesti puutarhanhoitoon ja nautin suunnattomasti hyvän kirjan maailmaan uppoamisesta ei voi olla yllätys, että suorastaan rakastan puutarhakirjoja!

Yksi kevään uutuuskirjoista on Heidi Haapalahden, Teija Tuiskun ja Gunilla Törnroosin kirja Kukkiva kasvimaa Potager. Kirja on valloittava yhdistelmä kauniita kuvia, kivoja vinkkejä ja tietoa. Kirjan sivuilla vieraillaan Gunillan Kemiönsaaressa sijaitsevassa kauniissa puutarhassa ja potagerissa. Kirjassa sivutaan potagerin historiaa, esitellään vaikuttavia potagereita ja kerrotaan miten jokainen voi perustaa oman potagerin. Vaikka unelmissa ei olisikaan suurenmoinen potageri, antaa kirja paljon myös pienemmän mittakaavan haaveilijalle. Kirjan ohjeita pystyy soveltamaan pieneen puutarhaan, parvekepuutarhaan tai viljelypalstalle.

Potager on koristeellinen yhdistelmä vihanneksia, yrttejä ja kukkia. Mielestäni potager voi olla minkä kokoinen tahansa. Potager mahtuu vaikka parvekkeelle.
Kukkivat reunukset osio oli lemppareitani.
Syötävät kukat <3.

Olen niin onnellinen, että tämä kirja julkaistiin juuri nyt kun olen itse suunnittelemassa pientä potager aluetta siirtolapuutarhapalstalleni. Suunnitelmien ja tekemisen edetessä tulen varmasti palaamaan kirjan pariin. Ensilukemalta suosikkijuttujani kirjassa  olivat kukkivat reunukset ja syötävät kukat.

Ihan parasta on kasvattaa omat vihannekset ja poimia yrtit ja kukat omiin teesekoituksiin. Omavarainen voi olla ihan pienestikkin.
Kirjassa on myös monia kivoja tee itse ohjeita ja reseptejä.

Aivan huikean ihana kirja! Jos kirjoittaisin itse puutarhakirjan toivoisin, että siitä tulisi juuri tällainen. Tämä on juuri niitä kirjoja joita ei malttaisi laskea käsistään ja joihin palataan kerta toisensa jälkeen. Kirja pääsee helposti suosikkipuutarhakirjojeni listalle. En ole tutustunut Haapalahden ja Tuiskun muihin kirjoihin (Kierrätyspuutarha 2013, Lavatarhuri 2015 ja Makutarhuri 2016), mutta tämän kirjan lukemisen jälkeen on ihan pakko hankkia myös nuo muut kirjat.

Kasvusammalta ja kukkakylvöjä

Keittiön pöydän valtasivat tänään ruukut, siemenet ja sammal! Olen tänä keväänä törmännyt useammassakin paikassa Biolanin kasvusammaleeseen. Olen mielenkiinnolla seurannut Puutarhuri Sannan Facebook sivujen kasvatuskokeilua, jossa Sanna kylvi samaan aikaan siemenet kasvusammaleeseen ja tavalliseen taimimultaan.

Minua on kutkuttanut jo jonkin aikaa ajatus kokeilla kasvusammalta, joten arvatkaapa olinko iloinen kun kuulin voittaneeni Biolanin Instagram arvonnasta tuotepaketin, jossa on kasvusammalta! Paketissa oli mukana myös ravinnenestettä sekä amppeli- ja yrttilannospuikkoja.

Haettuani paketin postista tutkin sitä ja tohkeissani selittelin suunnitelmiani ja sitä miten Maatiaiskanasen elämää blogin Hillevi oli käyttänyt yrttilannospuikkoja myös taimien lannoittamiseen! Herra Puutarhurin Maja katseli touhuani hymyillen ja totesi, että taidat olla vähän innostunut. No kyllä! Vähemmästäkin puutarhaihminen innostuu.

Kasvusammalkokeiluun pääsivät Cottage Garden henkiset kukkaset: tsinnia, tarhaleukoija ja laventeli.

Biolanin kasvusammal on kalkittua ja lannoitettua rahkasammalta. Kasvusammal on mukavan ilmavaa ja kuohkeaa märkänäkin. Se ei tiivisty tai kovetu helposti vaikka taimia kastelisikin epähuomiossa liikaa. Kasvusammal oli valmiiksi kivan kosteaa ja yllättävän tasaista. Sitä oli helppo ja siisti käsitellä. Siementen päälle sai mukavasti ripoteltua ohuen kerroksen sammalta. Kasvusammal ei ole tarkoitettu pelkästään kylvöihin, sitä voi käyttää myös kesäkukille ja huonekasveille.

Vertailutestejä tavalliseen taimimultaan en tällä kertaa tehnyt, vaan kylvin kaikki siemenet kasvusammaleeseen. Vähän jännittää nähdä miten siemenet itävät ja kasvavat kasvusammeleessa. Varsinkin laventelin itämistä odotan. Laventelia en saanut viime vuonna itämään lainkaan. Tällä kertaa lähdin liikkeelle Chili Tunarin ohjeilla. Toinen laventelikylvöksistäni nököttää nyt kylmäkäsittelyssä jääkaapissa!

Olen kevään aikana kokeillut muutamia verkkokauppani esikasvatustarvikkeita. Nelson Gardenin pienoiskasvihuone on aivan huippukätevä! Vähän harmittaa, etten ostanut itselleni toistakin ennen kuin ne loppuivat. Myös turvebriketeistä olen tykännyt.

Leukoijan siemenet kylvin tällä hetkellä miniversoista vapaana olleeseen Nelson Gardenin MicroLeaf laatikkoon (kuvassa oikealla), toimii varmaan hyvin tässäkin tarkoituksessa. Tsinnian siemenet kylvin kuituruukkuihin. Näistä kuituruukuista en oikein tykkää. Multa kuivahtaa niissä tosi nopsaan ja ruukut homehtuvat pinnastaan rumasti. Kuituruukut sopivat varmaan paremmin lyhyen esikasvatuksen vaativille taimille. Jos joku teistä tykkää kuituruukuista, niin niitäkin löytyy Puutarhurin Majan puodista edullisesti vielä muutama paketti. 🙂

Basilikat ovat vihdoinkin alkaneet kasvaa pitkän paikoillaan junnaamisvaiheen jälkeen! Illemmalla saavat vielä Biolanin yrttilannospuikosta lisäpotkua kasvulle.

Mukavaa alkanutta viikkoa. Toivotaan että lumisade jää tähän päivään ja kevät pääsee vihdoin alkamaan!

Keväinen arvonta Facebook sivuilla!

Puutarhurin Majan Facebook sivuilla on käynnissä kiva arvonta. Voit osallistua arvontaan kertomalla Facebook postauksen kommenteissa mikä on lempikevätkukkasi. Aika monta ihanaa kevätkukkaa onkin jo mainittu. Facebook postaukseen pääset tästä.

Arvonnan palkintona on Englantilaisen puutarhatuotevalmistajan Briersin puuvillakassi William Morrisin Honeysuckle kuosilla, pienet yrttisakset ja neljä Sköna Tingin vintage postikorttia. Keväisen tuotepaketin arvontaan voit osallistua tiistaihin 27.3.2018 klo 23.59 asti.

Onnea arvontaan!

Potageri – Puutarhasuunnitelma

Tein viime syksynä Ahlmanin pihasuunnittelukurssilla suunnitelman siirtolapuutarhapalstalleni. Kirjoitin muutaman postauksen viime vuoden puolella puutarhasuunnitelmastani (Millainen on cottage gardenPuutarhan tilat alkavat hahmottua, Varjopuutarha ja sivupiha sekä Oleskelualueet ja vaja) Äskettäin muistin, että yksi osa suunnitelmasta on vielä kokonaan esittelemättä! Palstan perälle on nimittäin tulossa kaunis keittiöpuutarha, potageri.

Villiintynyt tatar.
Huh! Toivottavasti tästä näkymästä päästään ensi kesänä eroon.

Vanha huonokuntoinen puutarhavaja ja villiintynyt tatar sekä muu ryteikkö saavat tehdä tilaa kukkivalle hyötypuutarhalle. Potagerin pohjan aion tehdä peittämällä tasoitetun pohjamaan mustalla muovilla jonka päälle laitan pikkukiviä, hiekkaa tai kivituhkaa. Toivon, että tämä riittää estämään tatarin kasvun.

Puutarhasuunnitelma siirtolapuutarhapalstalle.
Keittiöpuutarha sijoittuu aivan palstan perälle. Potageriin on varattu paikka kasvihuoneelle.

Potagerin kasvit tulevat pääosin viljelylavoihin ja ruukkuihin. Haaveilen punatiilistä muuratusta kasvilavasta, jossa olisi vanhoista ikkunoista tehty kansi. Potagerin aidaksi aion kasvattaa iisoppiaidan. Puutarhasuunnittelukurssin vetäjä kertoi meille iisopista. Se muodostaa kauniita tuuheita pensasmaisia kasvustoja ja on kiva vaihtoehto meillä huonosti talvehtivalle laventelille. Iisoppi on syötävä ja sen kukat tuoksuvat voimakkaasti. Iisoppi sopii loistavasti cottage gardenin ja potagerin maailmaan. Iisoppiaidan rajaaman sisäänkäynnin molemmin puolin tulee köynnösobeliskit. Kärhöt sopisivat tähän paikkaan todella kauniisti.

Potager suunnitelma.
Iisoppiaidan rajaama potageri alue päällystetään pienillä kivillä tai kivituhkalla. Vasemmassa reunassa on tila komposteille. Potagerin kasvit tulevat ruukkuihin ja viljelylavoihin. Oikeaan reunaan tulee turveharkoin rajatulle alueelle mongolian vaahtera, pensasmustikoita ja atsalea.

Potageriin on varattu paikka myös kasvihuoneelle. Siirtolapuutarhapalstalleni saa rakentaa vain kaksi rakennelmaa mökin lisäksi. Koska palstalleni tulee varasto on paikka enää yhdelle rakennelmalle. Haluasin puutarhaani pihakeittiön, pergolan ja kasvihuoneen, mutta voin valita näistä vain yhden. Kasvihuone sopisi täydellisesti potageriini, mutta niin sopisi myös katettu kesäkeittiökin oleskelualueen yhteyteen. Luulen, että mietin valintaani vielä tulevan vuoden. Ensi kesänä en kuitenkaan vielä ehdi niitä toteuttaa.

Potageriin nurkassa on paikka komposteille. Yhteen kompostiin aion istuttaa tuttuun tapaan kesäkurpitsan. Potagerin vastakkaisessa nurkassa on paikka puulle. Tällä hetkellä suunnitelmani on istuttaa siihen mongolianvaahtera. Puun juurelle suunnittelin atsaleaa ja kahta pensasmustikkaa sekä muita happamen maan kasveja. Puu ja pensaat tulisivat muuta maan pintaa hieman korkeammalle turveharkkojen rajaamalle alueelle. Potagerin pitkälle sivulle, palstaa rajaamaan laitan luultavasti vadelma-aitaa.

Keittiöpuutarhaan tulee kasveja myös ruukkuihin. Tarkoituksena on yhdistää syötäviä kasveja ja koristekasveja. Monet kauniit kasvit ovat myös syötäviä. Esimerkiksi pelargonistakin on olemassa syötäviä lajikkeita!
Kompostiin tulee tietenkin kesäkurpitsa.

En millään malttaisi odottaa, että pääsemme purkamaan vajaa ja aloittamaan palstan uudistustöitä. Ensi kesänä ei kaikki tule valmiiksi, se on selvää. Mutta uskon, että syksyllä ollaan iso askelel lähempänä unelmieni cottage garden puutarhaa!

Mainio vihanneskrassi

Vihanneskrassi (Lepidium sativum) on mainio yrtti sisäkasvatukseen. Sen kirpeän makuisia ituja on helppo kasvattaa vaikka märän talouspaperin päällä. Vihanneskrassia voi kasvattaa myös mullassa tai erillisissä idätysastioissa. Kasvatus on helppoa, kunhan huolehtii että siemenet pysyvät tasaisen kosteina.

Siemenet itävät nopeasti. Jo vajaan viikon kuluttua pääsee maistelemaan tuoreita ituja. Vihanneskrassin tulinen maku sopii hyvin moniin ruokiin. Sen maku muistuttaa hieman piparjuuren makua. Nuoria versoja voi napsia vaikka sellaisenaan. Vihanneskrassin ituja voi laittaa esimerkiksi leivän päälle, keittoihin ja salaatteihin. Vihanneskrassia kannattaa kokeilla myös perinteisten sandwitchien täytteeseen, munakkaisiin ja perunamuusiin!

Vihanneskrassi kuuluu ristikukkaiskasvien heimoon ja se on sukua mm. kaaleille, sinapille (jonka siemeniä voi myös idättää syötäväksi) ja vesikrassille. Vihanneskrassi sisältää runsaasti A-, C- ja K-vitamiineja.

Kokeilin vihanneskrassin kasvatusta Nelson Gardenin valmiilla idätyspaketilla. Paketissa on neljä pussia krassin siemeniä ja idätysastia, jota voi käyttää myös muiden pienten siementen idätykseen.

Astia täytetään vedellä ja sen päälle asetetaan reiällinen kansi. Yhden pussin siemenet ripotellaan kannen päälle.

Siemenet kastellaan suihkuttamalla. 2-3 päivän kuluttua vesi kaadetaan pois ja vaihdetaan tuoreeseen. Siemenet pidetään suihkuttelemalla kosteina, kunnes itujen juuret ovat kehittyneet ja ne ylettyvät ala-astiassa olevaan veteen. Omia itujani ei tarvinnut kastella aloitussuihkuttelun jälkeen lainkaan. Astiassa oli niin paljon vettä, että se otti ritilään kiinni ja siemenet pysyivät kosteina.

Sato on valmista korjattavaksi vajaan viikon kuluttua.

Iltapalaksi pastasalaattia, kananmunaa ja itse idätettyjä vihanneskrasseja. 🙂

 

Taimet tahtovat valoa!

Tanssiiko teistä kukaan muu taimitangoa? Sen askelet ovat yksinkertaiset ja ne menevät jotakuinkin seuraavasti. Taimi kurkottelee sorjaa varttaan auringonvaloon päin ja puutarhuri kääntää sitä 180 astetta. Taimi kääntyy taas ikkunaan päin ja puutarhuri pyöräyttää pottia puoliympyrän verran. Taivutus ja pyörähdys vuorottelevat, kunnes pitkänhuiskeaksi kalvakkaaksi honkkeliksi kasvanut taimi on valmis siirrettäväksi pihalle auringon ja tuulen tanssitettavaksi.

Aikaisin kylvettävien kasvien haasteena on riittävä valonsaanti. Kasveille hyödyllisintä valoa ovat sinisen ja punaisen värin aallonpituudet. Nuoret taimet tarvitsevat enemmän sinistä valoa ja kukkivat kasvit punaista. Kasvit tarvitsevat valoa noin 12 tuntia päivässä. Kasvilamppu kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle kasvia. LED lamput ovat energiatehokkaita ja turvallisia, sillä ne eivät lämpiä kuten hehkulamput ja halogeenit.

Varsinaisten kasvilamppujen jälkeen kasveille parhaita valonlähteitä ovat energiansäästölamput ja loisteputkilamput. Tavalliset hehkulamput ja halogeenit eivät sen sijaan sovi kasvien lisävaloksi.

LED kasvilampun valo on miellyttävän värinen. Valaisinta kannattaa pitää päällä noin 12 tuntia päivässä.

Netistä löytyy paljon yksityiskohtaistakin tietoa kasvien valaistuksesta. Jos valon aallonpituuden spektrit eivät innosta, lukaise Meillä kotona -sivuston aloittelijallekin sopiva artikkeli kasvivalaistuksesta. Suosittelen tutustumaan myös Saaristopuutarha blogin parin vuoden takaiseen kasvilamppu vertailupostaukseen. Saaristopuutarha blogi on muutenkin varsin mainiota luettavaa.

Airamin LED kasvilampussa on E27 kanta, joten se sopii moniin ihan tavallisiin valaisimiin. Saatavana on myös pienemmällä E14 kannalla oleva LED kasvilamppu.

Hankintalistallani on jo pitkään ollut kasvilamppu. En kuitenkaan ole saanut päätettyä millaisen valaisimen tarvitsisin. Ensihätiin viritin chilintaimille lukuvalaisimen, jossa oli tavallinen päivänvalolamppu. Taimet tuntuivat kuitenkin kaipaavan kipeästi lisävaloa.

Niinpä taimitangoon kyllästyneenä ostin Prisman lamppuosastolta Airamin LED kasvilampun. Pidin 15 euron hintaakin melko kohtuullisena. Lampun käyttökustannuksetkaan eivät päätä huimaa. Lampun teho on 10W, joten sen kuluttaman sähkön hinnaksi tulee vain muutama sentti päivässä. Lampun käyttöiäksi luvataan 15000 tuntia. Jos lasketaan, että lamppu on minulla käytössä 12 tuntia päivässä kolmena kuukautena vuodessa, on lampun odotettavissa oleva elinikä lähes 14 vuotta!

Kun taimet eivät enää tarvitse lisävaloa voi valaisimeen vaihtaa takaisin tavallisen lampun. Näin päästään myös erillisen taimivalaisimen säilytysongelmilta. Isoa taimialaahan tämä lamppu ei riitä valaisemaan. Suuremmille taimimäärille täytyy olla useampi lamppu tai isompi kasvivalaisin.

Valaisin riittää valaisemaan yhden pienoiskasvihuoneen taimet.
Turvepelleteistä isompiin ruukkuihin koulitut chilintaimet. Oikealla muutama paprikan siemen odottelee itämistä.

Chilit tuntuivat piristyvän silminnähden uudesta lampusta. Ja kun lampun värilämpötila on puutarhurinkin silmälle miellyttävän puhtaan valkoinen (4000K), voin vain todeta, että ei lainkaan pöllömpi hankinta. Eli jos kotoa löytyy sopiva valaisin, voi Airamin kasvilampulla saada melko edullisesti varsin toimivan kasvivalaisimen.

Kevät <3
Keittiön pöydällä kasvaa basilika, helmililja ja Iris. 🙂

Käy kurkistamassa myös Puutarhurin Majan puodin valikoima!

Mukavaa ja valoisaa loppuviikkoa!

Seitsemän pientä chilikääpiötä

kuusi peintä chilin taimea

Kevään esikasvatukset ovat lähteneet hyvin maltillisesti käyntiin. Pienoiskasvihuoneen suojissa majailee tällä hetkellä ainoastaan 7 pientä chilikääpiötä. Lumikin roolista näyttää kilpailevan kaksi harmaata vihreäsilmäistä neitoa. Keittiön pöydällä oleva pienoiskasvihuone on kissojen mielestä tosi mielenkiintoinen. Niin kuin tietysti kaikki muukin. Sellaista tavaraa ei ole vielä meidän kotiin kannettu, mikä ei olisi näitä pieniä uteliaita olentoja kiinnostanut.  Auki olevista ilmastointiluukuista täytyy käydä haistelemassa outoja hajuja ja kasvihuoneen päällä lampun paisteessa on myös mukava ottaa nokoset.

chilinsiemenet ja pienoiskasvihuone
Pienoiskasvihuoneessa on valmiina sopivat kolot turvebriketeille.
chilinsiemeniä ja turvebrikettejä
Piment d’Espelette on siemenpussin mukaan erinomainen chililajike myös ulkokasvatukseen. Tulisuus on maltilliset 2000 Scovillen asteikolla (esim. cayanne 30 000 – 50 000 ja jalapeno 2500 – 8000).

Kokeilin ensimmäistä kertaa kylvää siemenet turvebriketeihin. Lisäsin kokeen jännitystä laittamalla yhden siemenen verrokiksi tavalliseen taimimultaan. Kylvin siemenet ystävänpäivänä 14.2. ja kaikki siemenet olivat itäneet viime perjantaina 23.2. Tällä hetkellä taimimultaan istutettu chilintaimi saattaa olla aavistuksen suurempi kuin briketeissä kasvavat veljensä.

Turvebriketit esikasvatuksessa
Kuivat turvebriketit.
turvebriketin kasteleminen
Ja vettä niskaan.
Kastellut turvebriketit
Turvonneet turvebriketi.

Turvebriketit ovat kuivia ja ne on puristettu tiiviiksi ja pieniksi. Briketti kastellaan vedellä ja annetaan turvota täyteen mittaansa ennen siementen kylvöä. Briketit imivät aluksi huonosti vettä. Kaadoin vettä reilusti pienoiskasvihuoneen alustalle ja annoin brikettien imeä veden rauhassa. Turpoaminen kesti mielestäni yllättävän kauan, noin 20 minuuttia. Laitoin jokaiseen brikettiin vain yhden siemenen. useammankin voisi laittaa ja kuolia pienet taimet myöhemmin isompiin astioihin.

Ennen itämistä kastelin brikettejä hieman harvemmin, kuin taimimullassa kasvavaa siementä. Turve pidättää kosteutta paremmin kuin laiha taimimulta. Taimettumisen jälkeen chilit ovat olleet janoisempia briketeissäkin. Märkien turvebrikettien haju saattaa tuntua aika erikoiselta. Minulle tuo haju on varsin kotoinen ja tuo mieleen aumallisen mukavia muistoja ajalta jolloin työskentelin voimalaitoksen laboratoriossa.

chilin taimet pienoiskasvihuoneessa
Seitsemän pientä ihanaa pienoiskasvihuoneessa.
itäneet chilin taimet
Laitoin chileille tavallisen lukulampun lisävaloksi. Valaisimessa on päivänvalo energiansäästölamppu (värilämpötila yli 5000K). Lamppu ei ole paras mahdollinen, mutta paremman puutteessa saa nyt käydä.
pieni chilintaimi turvebriketissä
Tässä vaiheessa tuntuu aina yhtä uskomattomalta, että pikkutaimi voisi joskus tuottaa ihan oikeaa ruokaa!
chilin juuri turvebriketin pohjassa
Turvebriketin pohjassa näkyy jo juuria.

Pohjasta alkaa näkyä juuria. Pitäisiköhän kääpiöt laittaa jo omiin ruukkuihin? Turvebriketin voi istuttaa myös suoraan maahan. Chilin kohdalla se ei tietenkään onnistu, mutta ehkä jotkin esikasvatettavat kukat voisi istuttaa pieninä taimina suoraan kasvupaikalleen.

Kokeilu oli ihan hauska ja turvebrikettien käyttö helppoa. Brikettejä mahtuu pienoiskasvihuoneeseenkin monta vieri viereen. Suurin hyöty näissä on mielestäni helppo kuljettaminen ja varastointi. Briketit vievät todella vähän tilaa kuivina. Jatkossakin varmaan käytän näitä isojen siementen kylvöön. Kurkku ja kesäkurpitsa voisivat ainakin olla turvebrikettikylvöjen  kokeilulistalla. Pienemmät siemenet taidan yhä kylvää normaalisti taimimultaan.

Talvinen siirtolapuutarha

Tervetuloa pienelle kuvakierrokselle talviseen Nekalan siirtolapuutarhaan! Siirtolapuutarha-alueet ovat varsin viehättäviä myös talviaikaan. Tunnelma  alueella on rauhallinen, näin kevättalvella jo hieman odottavakin. Pienet mökit kaikissa väreissään pääsevät ihan eri tavalla esille puiden ja pensaiden ollessa lehdettöminä. Omaa palstaakin katsoo hieman eri silmin talvella. “Tuohon sopisi jokin kiva patsas. Omenapuun muotoilua täytyy jatkaa taas keväällä. Pitäisiköhän linnunpönttöä siirtää?”

Tässä on mielestäni kauniisti hoidettu omenapuu. Vadelmapensaillakin on kunnon tuet.
Talvella näkee monta juttua, jotka saattavat kesällä piiloutua vehreyden taakse. Ihana sininen ovi!
Sinikkatietä on tullut kuljettua moneen kertaan. Yleensä auringonpaisteessa tai kesäsateessa. Tällä kertaa mentiin umpihangessa.
Mökkitien keltamullan värinen mökki ilahduttaa joka kerta, talvellakin.
Vieri vieressä, kevättä odottaen!
Siellä se on, kahden punaisen kainalossa!
Toivottavasti köynnöshortensiat selviävät ensimmäisestä talvestaan ja jaksavat myöhemmin täyttää vielä tyhjät köynnössäleiköt.
Varjopuutarha ei olekaan kovin varjoinen talvella.
On se ihana!
Leijuva kastelukannukin oli vielä tallessa.

  Mukavaa loppuviikkoa!

Kasvitieteellinen puutarha – Jardín Botánico

Kalliandra.

Tässä viimeinen kuvapläjäys Teneriffan talvilomareissultamme. Matkan toinen puutarhakohteemme oli Puerto de la Cruzin kasvitieteellinen puutarha, Jardin de aclimatacion de la oratova. Puutarhassa oli kaunis hieman sadunomainen tunnelma. Isot puut muodostivat puutarhalle kuin katon ja kun muukin kasvusto oli varsin rehevää, tunsi välillä olevansa kuin viidakossa tai sademetsässä. Vierailupäivänämme oli sateinen ja sumuinen sää, mutta voin kuvitella, että kuumimpinakin päivinä täältä voi löytää viileän keitaan.

Heti sisäänkäynnin läheisyydessä oli kaunis aukio, jolla sijaitsi vihreävetinen lampi. Monet puutarhan kasveista olivat meille tuttuja huonekasveja. Monia mielenkiintoisia ja aika ihmeellisen näköisiäkin kukkia ja kasveja tuli vastaan. Ilmeisesti talvikauden ja huonon sään takia vierailijoita oli aika vähän, joten saimme kulkea puutarhassa aivan omassa rauhassa. 

Komeakorallipuu (Erythrina speciosa)

Tämä viikunapuu kasvattaa komeita ilmajuuria.

Tykkäsin tämän kasvitieteellisen puutarhan salaperäisestä ja eksoottisesta tunnelmasta. Puutarhassa oli valtavasti nähtävää, vihreyttä, rehevyyttä ja erilaisia alueita, mutta kokonaisuus oli silti yhtenäinen ja selkeä.

Seuraavassa postauksessa ollaankin varmaan talvisemmissa tunnelmissa. 🙂

 

Orkideapuutarha Puerto de la Cruzissa

Talvilomaamme Puerto de la Cruzissa sisältyi myös kaksi mielenkiintoista puutarhakohdetta. Toinen näistä oli historiallinen englantilainen puutarha Jardin de Orquideas de Sitio Litre. Huvila ja puutarha ovat yksityisessä omistuksessa. On hienoa, että omistajat ovat halunneet avata puutarhan myös yleisölle. Sisäänpääsy puutarhaan maksoi muutaman euron.

Sisäänkäynniltä mukaamme saadusta esitteestä saimme lukea puutarhan historiasta yllättäen ihan suomen kielellä. Esitteessä kerrottiin, että 1730 rakennettu huvila ja puutarha olivat alunperin luostarin käytössä.  Kauppias Arhcibald Little osti huvilan vuonna 1774 ja suunnitteli puutarhan, joka on säilynyt lähes alkuperäisenä 240 vuoden ajan.

Puutarhan juhlissa ja perheen vieraina ovat viettäneet aikaansa monet kuuluisuudetkin. Agatha Christie vietti tyttärensä kanssa lomaa Puerto de la Cruzissa erottuaan miehestään vuonna 1927. Hänen sanotaan ispiroituneen saaren puutarhoista niin paljon, että hän sijoitti The Mysterious Mr Quin romaaninsa tapahtumat Puerto de la Cruziin.

Puutarha oli jaoteltu kivoihin huonemaisiin tiloihin. Karppilampi, orkideakäytävä, lintuhäkit, erilaiset katokset ja suojaiset levähdyspaikat rytmittivät puutarhaa. Ennakko-odotukseni tästä puutarhasta olivat liian korkealla. Puutarhaa kutsutaan orkideapuutarhaksi ja kuvittelin näkeväni siellä valtavasti orkideoja. Niitä oli kuitenkin melko vähän ja esillelaitto ei ollut kovin kaunis. Orkideojen muoviset istutuspurkit pilkistelivät sieltä täältä ja kokonaisuus ei ollut kovin aidon näköinen.

Puutarhasta huokui kaiken kaikkiaan pieni hoitamattomuus. En nähnyt tässä puutarhassa lainkaan puutarhureita, kun taas esimerkiksi Loro Parquen puutarhaa ja kasvitieteellistää puutarhaa hoiti useampi puutarhuri. Voi olla, että tämä oli vain talvikauden ongelma. Kokonaisuus oli kuitenkin varsin mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen. Kesäaikaan puutarha on luultavasti todella kaunis. Olisin niin halunnut pitää tästä puutarhasta enemmän ja uskon, että olisin ollut varsin viehättynyt puutarhasta ilman enakko-odotuksiani. Pelkästään orkideojen takia puutarhaan ei välttämättä kannata lähteä, mutta muutoin kohde on vierailemisen arvoinen.

 

Tulivuoren juurella

Hups! Edellisestä postauksesta onkin kulunut jo kokonaiset kaksi viikkoa. Vietimme talvilomaviikon Teneriffalla Puerto de la Cruzissa. Teneriffa on suurin kanariansaarista ja asukasluvultaan kaikista suurin Espanjan saarista. Saarella on Espanjan korkein vuori, 3718 m korkea tulivuori Teide.

Teneriffasta tulee ehkä ensimmäisenä mieleen turistien kansoittama rantalomakohde, mutta saari on paljon muutakin. Huikean hienot maisemat vaihtelevat valtavasti ihan lyhyelläkin matkalla. Terassimaisiksi perustettujen viini- ja banaaniviljelmien vehreästä laaksosta siirrytään komean mäntymetsän kautta aavikkomaisiin tulivuorimaisemiin. Pilvien yläpuolella laavakivien täyttämällä Teiden rinteellä ei ole kovinkaan vaikea kuvitella olevansa kuussa!

Valmiina matkaan!
Kolibrikukka / paratiisilinnunkukka.
Pongauskohteena olivat värikkäät kukat ja ovet.

 Myös Teneriffalla on nyt talvi. Lomallemme sattui kuulemma huonoin sää vähään aikaan. Paikalliset olivat kyllä tyytyväisiä sateeseen pitkän kuivan jakson päätteeksi. Onneksi emme ole kumpikaan rantaihmisiä, joten huono sää ei pilannut lomaa sen kummemmin. Vuodenaika ei tietenkään ollut paras puutarhamatkaajalle, mutta monenlaisia kauniita kasveja tuli silti nähtyä.  Erilaisia köynnöksiä oli käytetty paljon aitojen ja porttien sekä pergoloiden verhona.

Otimme opastetun kiertomatkan Teidelle ja matkaan kuului myös viinimaistajaiset. Viinitilan kellarissa oli idyllinen ja hämyinen tunnelma. Seinälle oli kerätty koristeeksi vanhoja viinipulloja. Viineihin liittyen minua jäi ihmetyttämään paikallinen tapa tarjota myös punaviini jääkaappikylmänä. Hotellin läheisestä kaupasta sai muuten ihan juotavaa (viiniasiantuntijoille suotakoon oikeus olla eri mieltä) Spar-merkin punaviiniä litran pahvitölkissä alle eurolla! Pirkka-viinejä odotellessa!

Tapaamme käydä matkoillamme paikallisissa eläintarhoissa. Teneriffan Loro Parque on yksi hienoimmin hoidetuista eläintarhoista. Eläimiä ei ole mitenkään erityisen paljon (lukuunottamatta papukaijoja), mutta puisto ja eläinten tilat on todella hienosti rakennettuja. Pingviinejä ja eläinnäytöksiä ei kannata missata!

Olisi varmaan aika jännittävää asua tulivuoren juurella. Tulivuori Teide on purkautunut viimeksi vuonna 1909 ja se on yksi purkausten varalta tarkemmin seurattavista tulivuorista. Maisemat tulivuoren läheisyydessä ovat huikaisevan hienot! Oppaamme kertoi, että Teiden maisemissa on kuvattu useita elokuvia ja sarjoja, jotka sijoittuvat kuuhun. Ja kevään tullen aavikko kuulemma puhkeaa kukkaan!

Vierailimme myös kasvitieteellisessä puutarhassa ja orkideapuutarhassa. Niistä on tulossa myöhemmin omat postauksensa.

Loppuun vielä pakollinen lomaselfie. 🙂 Hola amigos!