Roosan sävyjä mökissä ja puutarhassa

Pikkusydän

Majalle on vaivihkaa alkanut tulla yhä enemmän roosan, pinkin ja vaaleanpunaisen eri sävyjä. Vaaleanpunaiset, pinkit ja violetit kukat ovat suosikkejani. Kukkien värimaailma on hiipinyt myös mökin sisälle. En ole vielä miettinyt mökin sisustusta kovinkaan paljoa ja suunnitelman (jota ei siis ole) punainen lanka on yhä hukassa. Roosa väri näyttäisi kuitenkin asettuneen sisustuksen päätähdeksi. Ehkä minun pitääkin etsiä punaisen langan sijasta roosaa lankaa!

Kotonamme ei taida olla mitään vaaleanpunaista, mutta siirtolapuutarhan henkeen vaaleanpunainen sopii oikein mainiosti. Majan sisustuksesta ei luultavasti ole tulossa vaaleanpunaista prinsessavaltakuntaa (tai kuka tietää vaikka tulisikin), vaan soma pienesti söpöileva boheemi ja sekalainen kokoelma uutta, kierrätettyä ja itsetehtyä. Se sekalainen kokoelma on jo valmiina, muut täytyy vielä hankkia.

Onkohan olemassa jotain omaa alalajia värisokeudelle, jossa ihminen ei osaa nimetä värejä oikein? Nimittäin minulla tai herra Puutarhurin Majalla on se. Emme ole vielä päässeet yksimielisyyteen siitä kumpi tätä harvinaista sokeutta sairastaa. Minulla on pieni epäilys, että se saatan olla minä. Mutta älkää nyt vaan kertoko herralle! Väittelemme toistuvasti värien nimistä ja herkullisimmat väriväittelyt käydään yleensä juurikin violetti-pinkki väriskaalassa.

Vaaleanpunainen Sarah Bernhard pioni.
Puutarhassa on muutama vaaleanpunainen pioni, ehkä Sarah Bernhard.
Verenpisara.
Varjoisen etupihan verenpisarassa on monia sävyjä vaaleanpunaisesta pinkin kautta syvän violettiin (vai sittenkin purppuran kautta lilaan 🙂 ).
Verenpisaran nuppu.
Verenpisaran suloinen nuppu.
Punainen viinimarja.
Tämä hennosti punastunut pieni viinimarja oli niin suloinen!
Vaaleanpinkki pelargonia.
Pelargoneissa tykkään eniten ihan vaaleanpunaisista. Mårbacka esimerkiksi on ihana. Tänä vuonna mentiin kuitenkin Plantagenin halvemmilla vaaleanpinkeillä.
Vaaleanpunainen pelargoni.
Vähän eri sävyinen vaaleanpinkki pelargoni.
Näihin riippapelargoneihin olen ollut tosi tyytyväinen. Ovat kukkineet paljon paremmin kuin tavalliset. Yksittäinen kukka on tosi iso.
Varjolilja.
Kaksi varjoliljaa löytyi omenapuun juurelta poistamani tatarpuskan uumenista. Näitä saisi tulla lisääkin.
Valamonruusun kukka.
Kukkaiselämää Satu ja Puutarhahetki Tiiu tunnistivat tämän ruusun Valamonruusuksi. Sen kukka on todella kauniin kirkkaanpinkki. Terälehdissä on myös mielestäni kauniit kuviot.

Puutarhani olemassaolevista kukista suloisimpia ovat ehkä vaaleanpunaiset harmaamalvikit. Ne eivät ole vielä kukassa. Hentojen kukkien avautuessa pitkän varren päähän niitä ei voi olla ihastelematta. Ajatelkaas, että tähänkin ihanaan kukkaan tutustuin vasta täällä siirtolapuutarhapalstallani.

Yksivuotisia vaaleanpunaisia kukkia on tänä vuonna tulossa ainakin kosmoskukkia, kesämalvikkia ja valmista vaaleanpunaista kesäkukkasekoitusta. Kosmoskukat ovat tällä hetkellä suosikkejani siemenistä kylvettävistä kukista.

Puuvillatehtaan kivipestyt käsipyyhkeet.
Tamperelaisen Puuvillatehtaan kivipestyt tummanroosat käsipyyhkeet ovat juuri sopivasti vanhan näköiset.
Puuvillatehdas roosa käsipyyhe.
Huomasin nämä Puuvillatehtaan Facebook päivityksessä ja tilasin samantien. Näyttivät niin majan näköisiltä. Eikä onneksi tarvinnut pettyä, sopivat just eikä melkein.
Pyyheliinat naulakossa.
Samalta istumalta uudistui pyyhenaulakkokin. Made by Herra Puutarhurin Maja.
Pyyhenaulakko Indiskan nupit.
Nupit ovat Indiskan kaapin / laatikonvetimet.
Mäntyinen naulakko.
Tässä vielä “ennen” kuva pyyhenaulakosta.
Tyynyt riipputuolissa.
Riipputuolissakin on pinkit tyynyt. Ompelin nämä Lennolista ostamistani palakankaista. Tein ison läjän eri värisiä viime kesän kirpputorillekkin myyntiin. Viime tingassa nappasin nämä kaksi sivuun itselle. Onneksi, sillä nehän on oikein kivat!
Lintu keittiöpyyhe ja turkoosi ovennuppi.
Tämä keittiöpyyhe taisi olla ihan ensimmäinen hankinta majalle. Siitäköhän se roosa lähti leviämään? Keittiönkaapinovien nupit olen myös vaihtanut mäntyisistä näihin nätimpiin.
Vaaleanpunainen kukkakahvikuppi.
Täydelliset kahvikupit puutarhakierrokselle. Yksi tällainen kukkamuki minulla on töissäkin kahvikuppina. Puutarhaunelmia kahvitauolla. <3

Hyvää alkanutta viikkoa!

Palanen paratiisia – Avoimet puutarhat Nekalan siirtolapuutarhassa

Ruskea siirtolapuutarhamökki.

Vierailin Tampereella Nekalan siirtolapuutarhassa Avoimet puutarhat -tapahtumassa kesällä 2015. En ollut koskaan ennen käynyt siirtolapuutarhassa ja olin aivan lumoutunut paikasta. Juttelin tapahtumassa mukana olevien ihanien siirtolapuutarhurien kanssa ja ihastelin erilaisia puutarhoja. Muutamaan mökkiinkin pääsi kurkistamaan sisälle. Niin paljon ihania puutarhoja, älyttömän söpöjä mökkejä ja ihmisiä joiden kanssa voi puhua loputtomasti puutarhanhoidosta! En voinut uskoa että tällaista paikkaa voi olla edes olemassa. Päivän seurauksena sain niin kovan mökkikuumeen, että oma mökki oli saatava jo samana syksynä.

Nekalan siirtolapuutarha siirtolapuutarhamökki.

Polkupyörä ja päivänkakkaroita mökin pihassa.

Siirtolapuutarhamökki sisältä. Mäntypaneelia, patchwork-matto, riipputuoli sisällä.

En tiedä tietävätkö nuo silloin 2015 mukana olleet puutarhurit miten suuren vaikutuksen minuun tekivät. Pääni oli tuolloin niin pyörällä kaikesta ihanuudesta, että muistiini ei ole jäänyt kaikki palstat, joilla silloin pääsin vierailemaan. Kiitos teille! Ja kiitos myös teille muille upeille puutarhureille ympäri suomen, jotka jaksatte avata puutarhanne yleisölle Avoimet puutarhat –tapahtumassa! Käynti puutarhassanne voi tehdä vierailijaan suuremman vaikutuksen kuin uskottekaan.

Juhannusruusu köynnössäleikössä.

Karviaisen marjat oksassa.

Tänään pääsee taas luvan kanssa kurkistamaan satoihin kauniisiin puutarhoihin. Myös Nekalan siirtolapuutarha on mukana tapahtumassa . Parikymmentä Nekalan siirtolapuutarhan puutarhuria avaa portit palstoillensa. Lisäksi siirtolapuutarhalla on myös viljelijöiden kirpputori.  Jos asut Tampereella tai lähistöllä, niin lähde ihmeessä käymään! Kirppislöytöjen lisäksi saat kotiin viemisiksi myös kopallisen uusia ideoita omaan puutarhaasi.

Kukintaansa lopetteleva laukka.

Toivottavasti näemme monia kauniita puutarhoja tänään!

Ei haittaa vaikka sataa

Onnellinen puutarhuri.
Onneksi on riippukeinu sisälläkin. Ei haittaa vaikka sataa.

Meillä ei ole mitään joka vuosi toistuvia juhannusperinteitä. Viime kesänä juhannus meni työntäyteisissä merkeissä majan sisääntulopolkua rakentaen. Tarkoitus oli mennä siirtolapuutarhan juhannusjuhlille, mutta olimme molemmat niin väsyneitä, hikisiä ja likaisia urakan jälkeen, että emme jaksaneet ja kehdanneet lähteä ihmisten ilmoille.

Mökin värikin ehti vaihtua polkuprojektin keskellä. Alkutilanteesta ei tietenkään muistettu ottaa kuvaa.
Suodatinkankaan päälle on levitetty asennushiekka. Laattojen asennus voi alkaa.
Herra Puutarhurin Maja laatoittaa ja Juhannuspolku etenee laatta kerrallaan.

Tämä juhannus aloitettiin juhlallisesti kaatopaikkakäynnillä. Kurpitsapostauksessa vilauttamani rytöläjä siistiytyi melkoisesti kun veimme säkkitolkulla viimevuotista kasvijätettä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen.

Selkiintyihän se rytöläjäkin vähän.
Herra Puutarhurin Maja mietti kaatopaikkakuormaa kasatessaan, että tuleeko sana “viidakko” sanasta viita? Mistähän tuli mieleen?!?

Järkevintä olisi tietysti kompostoida kaikki kasvijäte omalla palstalla. Palstanraivauksesta on syntynyt niin paljon kasvijätettä, että  osa kompostoituvasta materiaalista oli pakko viedä palstalta pois, jotta saan tilanteen jotenkin haltuun. Maanparannusainetta palstalle riittää kyllä ensi vuodeksikin, sillä minulle jäi vielä kolme täysinäistä kompostia.

Oikeastaan meillä on aina ollut joku projekti työn alla juhannuksena. Ehkä se on meidän juhannusperinteemme 😀

Kasvimaatakaan ei tarvitse kastella. Mitähän siemeniä laitoin tuohon vasempaan reunaan?

Hyvää keskikesän juhlaa teille kaikille!

PS. Sanakirjan mukaan viita tarkoittaa nuorta tiheää lehtimetsikköä, tiheikköä, vesakkoa, risukkoa, pajukkoa, koivikkoa tms.