Köynnöshortensia mökin varjoisalle seinustalle

Siirtolapuutarhamökilläni on täydellinen paikka köynnöshortensialle. Mökin ja tien väliin jää pieni varjoinen etupiha. Mökin etupihan puoleinen seinä on pohjoiseen päin ja siinä on ainoastaan yksi pieni ikkuna toisessa päässä. Seinä on tylsän näköinen ja sisääntulo ei ole niin rehevän ja viihtyisän näköinen kuin toivoisin. Viime kesänä hoksasin, että seinustalla olisi loistava paikka köynnöshortensialle.

Saimme kesälomalla viimeisteltyä mökin maalauksen ja Herra Puutarhurin Maja asensi seinustalle köynnösritilät. Ennen taimikaupoille lähtöä köynnöshortensioille täytyy kuitenkin vielä tehdä kunnon kasvualusta. Haasteita on luvassa, sillä maa on tiiviihköä ja melko savista. Luulen, että etupihalla kasvavan omenapuun juurista ei iloita tässäkään projektissa.

Olisikohan matala turveharkoilla reunustettu ja rodomullalla täytetty kohopenkki paras ratkaisu? Perusmaata ei tarvitsisi vaihtaa aivan niin syvältä.

Siirtolapuutarhamökin sisääntulo.
Mökin sisääntulo ennen köynnösritilöitä. Vasemmalla vanha omenapuu. Tähän etupihalle minulla on tarkoitus tehdä varjopuutarha. Alppiruusu, saniaisia, varjoyrttiä, taponlehteä, valeangervoja…
Köynnösäleiköt seinällä.
Köynnösritilät paikoillaan. Köynnöshortensiahan ei välttämättä tarvitsisi tukisäleikköä. Halusin kuitenkin säleiköt, jotta köynnös ei kasva ihan kiinni seinässä.
Köynnöshortensia tiilimuurin päällä.
Köynnöshortensia kurkottelee tiilimuurin yli Kalevankankaan hautausmaalla. Ei lainkaan synkkää.
Rehevä köynnöshortensia.
Valkoisenaan kukkia.
Köynnöshortensia muurilla.
Tiilimuuri ja köynnöshortensia ovat valloittava pari.

Jos näitte alkuviikolla Tampereella Kalevankankaan hautausmaalla jonkun pyörivän kameran kanssa, se olin minä! Kävin kuvaamassa teille komeita köynnöshortensioita. Olen kulkenut kymmeniä kertoja linja-autolla tästä ohitse ja ihaillut kauniita tiilimuurin yli kurkottelevia köynnöshortensioita. Nyt tuli hyvä syy käydä katsomassa ja kuvaamassa niitä lähempää. Olen ihastellut myös valokuvia työkaverini pergolan seinustan köynnöshortensioista. Kestää vielä muutama vuosi, ennenkuin mökin seinustan köynnöshortensiat näyttävät yhtä mahtavilta.

Köynnöshortensiat.
Tämä kuva on otettu samasta kohtaa muurin toiselta puolelta.
Köynnöshortensian verhoama aita.
Hortensiat kasvoivat muurin sisäpuolella, josta ne kiipivät muurin yli tien puolelle.
Köynnöshortensia varaston seinällä.
Varastovajan seinustaakin koristi köynnöshortensia.
Kalevankankaan hautausmaan portaat.
Kalevankankaan hautausmaalla on ihana rauhallinen tunnelma ja todella kauniita istutusalueita.

Jos hautausmaan hortensioiden kuvaaminen kuulosti mielestäsi oudolta, niin mitähän tuumit tästä? Törmäsin nimittäin hautausmaalla maailman kauneimpaan roskalavaan.

Kukan terälehtiä roskiksessa.
Kauneus on katsojan silmässä. Minun silmäni näkevät tässä jotain todella kaunista.
Turkoosia ja ruostetta.
Pidän kuluneesta turkoosista. Tällä kertaa se on ruostetta ja turkoosia.

Mukavaa viikonloppua!

Pioneja, pioneja!

Käsi ylös kenen lempikukkalistalta löytyy pioni. Niin minultakin. Viime sunnuntain Avoimet puutarhat kierroksellani Nekalan siirtolapuutarhassa tuli vastaan oikea pionitaivas. Vaaleansinisen mökin vierellä kulkeva kesäkukkasin koristeltu kapea polku johti avoimelle sisäpihalle, joka oli täynnä pioneja. Siis ihan täynnä!

Siirtolapuutarhamökin vierellä kulkeva polku.
Mitäs kuhinaa ja kuvaamista tuolla on meneillään?
Pioneja pihalla.
No mutta, Vau! Avara aurinkoinen piha oli täynnä kauniita pioneja. Taustalla sinivaleunikko.
Tummanpunaisia pioneja.
Osa pioneista oli täysin auki ja osa vielä nupulla.
Pioneja kukassa.
Pioneja, pioneja!
Pionit.
Pioneja siellä…
Pioneja lähikuvassa.
…pioneja täällä.
Kauniita pioneja.
Pinkkejä pioneja.
Vanhan roosan värinen pioni nupulla.
Roosan värisiä pioneja. Mikähän tämän nimi on?
Pionipiha.
Täydessä kukassa.
Green halo pioni.
Ja nupulla. Tämä erikoisempi pioni oli muistaakseni Green Halo. Mikä kaunokainen!
Kesäkukat ja pioni.
siniviuhka ja vaalenapunainen pioni.

Tämän puutarhan kohdalla harmitti se, että en ole kovin kaksinen valokuvaaja. Tämä puutarha oli nimittäin mykistävän kaunis.

Hämmentävintä kaikesta oli kuitenkin omistajan vastaus kysymykseeni: ”Miten olet saanut pionit viihtymään näin hyvin ja miten hoidat ja lannoitat niitä?”. Vastaus oli ”En mitenkään.” Siis mitä! Pionipuutarhurin salaisuus oli nimittäin se minkä me kaikki tiedämme ja mitä on kuitenkin niin vaikea noudattaa: huolellinen perustus.

Istutuskuopan pohjalle laitetaan hyvin palanutta karjanlantaa, ja päälle hieman hiekansekaista multaa, jotta juuret eivät ota suoraan lantaan. Lopuksi kuoppa täytetään hiekansekaisella mullalla. Tämän jälkeen kukoistavia pioneja ei ollut tarvinnut lannoittaa kymmeneen vuoteen mitenkään! Ainut hoitotoimenpide oli juurelle vuosittain lisätty hiekka.

I’m in love! Haluan lisää pioneja!!

Puutarhakierroksella siirtolapuutarhassa

Toisten puutarhoissa kiertely on aivan mahtavaa! Jos maassa ei ole metrin lumikerrosta on kyläillessä pakko päästä edes pienelle kierrokselle kyläpaikan puutarhaan. Parhaimmillaan tällainen kierros on tietenkin toisen puutarhaharrastajan kanssa puutarhassa kuljeskellen. Yhdessä ihmetellen, ihastellen, kysellen, suunnitellen ja haaveillen. Ja jokaisessa puutarhassa on ihan varmasti jotain mielenkiintoista. Myös niissä, joiden omistajat eivät ole varsinaisesti puutarhaharrastajia. Kauneutta voi löytää vaikkapa hieman villiintyneiden kukkapenkkien yllättävävistä kasviyhdistelmistä, sammalen peittämämistä kivistä tai puutarhaan unohtuneista kasvien valtaamista esineistä.

Avoimet puutarhat -tapahtuma on hieno mahdollisuus päästä kurkistamaan lähemmin ihan vieraidenkin ihmisten puutarhoihin. Tässä muutamia poimintoja Nekalan siirtolapuutarhan Avoimet puutarhat tapahtumassa kiertämistäni pikkuisista puutarhoista.

Siirtolapuutarhassa on eri värisiä mökkejä.
Nekalan siirtolapuutarhassa mökkinsä saa maalata haluamansa väriseksi. Alueella onkin ihan kaiken värisiä majoja.
Siirtolapuutarhamökki rehevän kasvillisuuden takana.
Pienet suloiset mökit pilkistelevät rehevän kasvillisuuden seasta.
Juhannusruusu valkoisen aidan takana.
Monissa puutarhoissa juhannusruusut kukkivat vasta nyt komeimmillaan.
Pieni ruukku vesiaihe.
Tästä pienestä vesiaiheesta kuului ihana rauhoittava veden solina!
Kaatunut puunrunko kukkapenkin koristeena.
Kaatunut puunrunko näytti todella kauniilta tässä kukkaryhmässä. Aivan kuin kaikki olisi ollut tässä aina.
Yhdessä puutarhassa vieraita otti vastaan näin kiva kaveri.
Valkoinen ruokaryhmä ja valkoinen auringonvarjo.
Tämän puutarhan tunnelma oli tyylikäs ja rauhallinen.
Muotoonleikattu pensasaita ja enkelipatsas.
Puutarhan muotoonleikattu pensasaita oli tosi hieno. Se antoi selkeän taustan kauniille asetelmille.
Siniset valurautatuolit.
Ja näiden tuolien väri oli osunut ihan nappiin!
Olisin voinut jäädä vaikka koko päiväksi kuljeskelemaan tämän puutarhan pieniä kasvien keskellä kiemurtelevia polkuja. Aivan ihana!
Vihreä ja rehevä puutarha.
Vihreää ja rehevää. Ja ei lainkaan nurmikkoa. Tykkään.
Köynnökset talon seinustalla.
Mökin seinustaa peitti upea monilajinen köynnösryhmä. Köynnöshortensia aloitteli kukintaansa. Saniaisia pitää muuten saada lisää omaankin puutarhaan.

Nekalan siirtolapuutarhassa kaikki tontit ovat suunnilleen saman kokoisia ja mökitkin on sijoiteltu tonteille samalla tavalla. On jännittävää miten eri näköisiä ja tunnelmaltaan täysin erilaisia puutarhat silti ovat! Omalle palstalle täytyy saada lisää runsautta ja enemmän huonemaisia tiloja. Tuossa viimeisten kuvien puutarhassa oli hyödynnetty hienosti köynnöksiä. Aion istuttaa palstalleni lisää puita, mutta taidanpa hankkia lisää myös köynnöksiä. Niillä saa nopeasti rehevyyttä ja korkeuseroja puiden kasvua odotellessa.

Tällä viikolla on tulossa vielä postaus upeasta pionipuutarhasta!

Kirppislöytöjä ja hurmaava Café Viola

Sinkkikastelukannu, peltirasia ja pyöreä kivipallo.

Avoimet puutarhat -tapahtuma on tältä vuodelta ohitse. Toivottavasti kaikilla osallistuneilla oli antoisa päivä! Lähdin kotoa pelkän aamupalan syöneenä ja rappukäytävässä vastaan tullut mausteisten siipien tuoksu sai vatsani kurnimaan. Onneksi ehdin napata lähikaupasta tonnikalasalaatin majalla syötäväksi. Minä olen niitä ihmisiä, joilta mikään ei suju nälkäisenä. Onneksi nykyään tiedostan asian ja yritän muistaa syödä säännöllisesti.

Kivipallo reikä keskellä.
Saisikohan tästä kehiteltyä jonkin vesiaiheen?

Pikaisen mökkilounaan jälkeen lähdin kiertelemään Nekalan siirtolapuutarhan puutarhoja ja kirpputoreja. Heti ensimmäiseltä kirpputorilta löysin hienon reiällisen kiven kahdella eurolla. Kivi painoi monta kiloa, joten sitä oli pakko lähteä viemään majalle. Samalta kirppikseltä ostin myös peltirasian ja sinkkikastelukannun.

Pop-up kahvila siirtolapuutarhalla.
Café Violan iloinen myyjätär ja remontissa olevan siirtolapuutarhamökin omistaja.
Tyttö omenapuun alla valkoisessa mekossa.
Pop up kahvila Café Violan idylliä siirtolapuutarhassa.

Vietyäni kiven majalle jatkoin kierrosta. Yhden mökin pihaan oli pystytetty hurmaava Café Viola hyväntuulisine myyjättärineen. Suvi, mökin omistaja kertoi viime vuonna alkaneesta mökin kunnostusprojektista. Suvin mies on rakennusrestauroinnin ammattilainen ja sen kyllä huomasi. Mökkiä on kunnostettu pieteetillä perinteitä vaalien, esimerkiksi mökin vanhat ikkunat on restauroitu. Kahvilan pöydässä sai selailla valokuva-albumia ja katsella kuvia remontin kulusta. Remontin edistymistä voi seurata myös kivasta Suvi mökillä –blogista.

Valkoinen auringonvarjo pöytäryhmän päälllä.
Auringonvarjo oli mahtava kirppislöytö!

Seuraavalta kirppikseltä pongasin hienon 3 metriä halkaisijaltaan olevan riippuvan auringonvarjon. Aivan täydellinen oleskeluryhmän päälle! Majan pihassa ei ole juurikaan varjoisia paikkoja lukuunottamatta varjoista sisääntulopihaa. Eikun taas viemään ostoksia majalle. Ja tällä kertaa tarvittiinkin kaksi reissua. Maksoin varjosta 20 euroa, jonka jälkeen olinkin jo käyttänyt kaikki kierrokselle varaamani käteisen. Rahattomana sainkin onneksi loppukierroksen tehtyä ilman keskeytyksiä.

Ensi viikolla pääsette näkemään käymiäni puutarhakohteita!

Kesäreissu kotikonnuille

Takana on parin päivän reissu kotimaisemissa Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen aurikoisia katuja ei tarvinnut tallustella yksin, sillä Farmari -messut olivat houkutelleet paikalle melkoisesti porukkaa.

Otin kyläilypaikoistamme muutaman puutarhakuvankin. Nykyään kesäpaikkana toimivan rintamamiestalon pihapiirin sydän on pergolan yhteyteen rakennettu kesäkeittiö, jota ahkerasti kukkivat orvokit ja muut kesäkukat koristavat.

orvokit sinkkiastiassa.
Orvokit, sinkkisoikko ja kuusipölli sopivat somasti yhteen.
Moottorisahalla tehty karhupatsas.
Karhu vartioi pergolaa.

Isännän grillaamaa kalaa maustamaan poimitaan talon emännän vanhassa kaivonrenkaassa kasvattamat tillit, joiden satoa riittää pakkasesta pitkälle talveen.

Tillintaimet kaivonrenkaassa.
Tillit ja persiljat kasvavat kauniisti patinoituneessa kaivonrenkaassa.
Perinneperennat vuorenkilpi ja särkynytsydän kukassa.
Porraspielessä komeasti kukkivat vuorenkilvet toivottavat tulijat tervetulleeksi. Pihasaunan seinustalla hempeilee särkynytsydän.
Kulleroiden kukintaa.
Kullerot loistavat kilpaa auringon kanssa.

On kiva ajatella, että nämä vanhat perennat ovat saattaneet kasvaa tällä samalla tontilla jo yli puolivuosisataa.

Aika kului mukavasti pergolassa istuskellen ja kuulumisia vaihtaen. Illaksi suuntasimme Herra Puutarhurin Majan isän luo. Ja katsokaahan millaisen herra söpöliinin seurasta saimme nauttia majapaikassamme!

Tiibetinspanieli puutarhassa.
Tipsu-herra osaa ottaa rennosti puutarhassa.
Koirankuonon lähikuva.
”Katsotaanpas vähän lähempää sitä kameraa.”

Puutarhan koristelussa vain mielikuvitus on rajana. Näin upeasti kukkivat golffarin värikkäät kesäkukat. Kiva idea, vai mitä?

Golfpalloja kukkaruukussa.
Golf-kukkasia. Hyvä mielikuvitus ja huumorintaju synnyttyvät uusia oivalluksia.

Prahan kevättä ja majan kesäkukkia

vaalean pinkki pelargoni istutus

Kesäkukkavalikoimani on jo pitkään koostunut pelargonioista ja orvokeista. Näillä mennään varmaan jatkossakin, mutta jotain uutta pitäisi listalle lisätä.

pelargoni ja orvokki lähikuvassa

Kevään lomamatkamme Prahaan sai minut innostumaan runsaammista laatikko- ja ruukkuistutuksista. Ikkunalaudoilla näki toinen toistaan upeampia ja monilajisia kevätkukkaistutuksia. Narsisseja, kevätesikkoja, orvokkeja, hopeavitjaa, helmililjoja, hyasinttejä ja kaikki sulassa sovussa. Koko kaupunki oli muutenkin tosi vehreä ja keväinen. Varsinkin, kun vertailukohtana oli suomen hyinen vappusää.

Monilajinen keltainen kesäkukkaistutus
Prahan keväiset kukkaistutukset olivat mahtavan runsaita

Kävimme ihastelemassa myös Charles Universityn kasvitieteellisen tiedekunnan puutarhaa. Kuvasin muistiin myös muutamia nimikylttejä kasvien myöhempää googlailua varten.

punainen valtoimenaan kukkiva pensas
En löytänyt tämän ihanuuden nimikylttiä. Olisiko atsalea?

saniainen valkokukkainen puu

pallokerria, rosaceae kerria japonica
Tämä keltaisena kukkiva pensas oli todella vaikuttavan näköinen. Kyseessä on ilmeisesti pallokerria, joka selviää vain suomen eteläisimmissä osissa.

Prahan kevätkukkaistutukset mielessäni menin kuluttamaan jo jokin aika sitten saamaani lahjakorttia Plantageniin. Ja mitäpä ostin, no pelargonioita. Ostin sentään myös riippapelargoneja, joita minulla ei ole ennen ollut.

pöydällinen vaalenpunaisia pelargonioita

Kuljin kärsivällinen Herra Puutarhurin Maja kannoillani erilaisten kukkien kanssa plantagenia ympäri yrittäen löytää niitä upeita ja runsaita yhdistelmiä. Yllättävän vaikeaa. Lopulta tuhansien askeleiden  ja edestakaisin seilanneiden kukkapurkkien jälkeen  päädyin tylsästi ostamaan ne tutut pelargonit. Tämän kesän istutuksiin en siis saanut sitä haluamaani runsasta tunnelmaa. Täytyy varmaan ensi keväänä suunnitella istutukset kaikessa rauhassa valmiiksi jo kotona ja sitten vaan käydä hakemassa kukkaset ja multasäkki kaupasta.

pelargonioita ja murattia

tummanpinkki riippapelargonia ja vaaleanpinkki pelargonia

riippapelargonia lähikuva

Tuo pitkä muratti näyttää vähän oudolta. Pitäisiköhän se pätkäistä tai edes nostaa laatikon reunaa kiertämään?

pitkä muratti istutuslaatikossa

siirtolapuutarhamökin ikkunalla kukkalaatikko

Majan etupihalle laitoin jo aiemmin ikkunan alle laatikkoon sinisiä orvokkeja ja helmililjoja. Tähän istutukseen sain vähän enemmän sitä tunnelmaa mitä lähdin hakemaan.

istutuslaatikossa helmililja ja orvokki

siirtolapuutarhamökin ikkunalla orvokki ja helmililja

Helmililjojen lakastuttua katkaisin niiden varret ja nyt orvokit saavat hempeillä yksikseen. Katsotaan miten jaksavat kukkia varjoisella etupihalla.

orvokki kukkalaatikko